Home » Pienillä moduuleilla joustavuutta yrittäjyyspolulle

Pienillä moduu­leilla jousta­vuutta yrittä­jyys­po­lulle

Draft

Yrittä­jyys­po­lulla kulkeva tarvitsee monen­laista tietoa lyhyessä ajassa

Kolme­toista vuotta alkavien yritysten parissa on opettanut minulle monen­laista. Yksi keskei­sim­mistä opetuk­sista on ollut se, että yritys­idean kehit­tä­minen ja yrityksen perus­ta­minen on tavat­toman monimuo­toinen asia. Ei ole olemassa kahta saman­laista yrittä­jyys­polkua. Tälle on kaksi syytä.

Ensin­näkin, jokai­sella meistä on oman näköinen tausta ja osaamis­pohja. Siinä missä toiselle kannat­ta­vuus­las­kenta on hepreaa, on se toiselle ollut päivit­täinen työkalu läpi koko uran. Toiselle taas mainos­kam­panjan suunnittelu ja toteutus on arkipäivää, kun jollakin toisella meistä ei ole ollut koskaan omaa some-profiilia.

Toiseksi, äkkinäisen on helppo ajatella, että koska kaikki pyrkivät käynnis­tämään uuden liike­toi­minnan, ovat perus­ta­misen vaiheet ja toimet kaikille samat. Tämä on suuren mitta­kaavan harha­luulo. Todel­li­suu­dessa erilaiset liikeideat eroavat toisistaan vähintään yhtä paljon, kuin erilai­silla palkka­työ­mah­dol­li­suudet ja ammatit. Tiekartta ja toimet fysio­te­rapia-alan ‑yrityksen perus­ta­mi­sessa ovat hyvin erilaiset ilmalai­va­tehtaan perus­ta­miseen verrattuna.

Käytän­nössä siis yrittä­jyys­po­lullaan kulke­villa on hyvin yksilöl­liset osaamis­tarpeet. Ainoa yhteinen asia kaikille ehkä on se, että osaamista olisi saatava nyt ja heti. 

Perin­teinen opinto­ra­kenne on liian raskas

Ammat­ti­kor­kea­kou­luo­pet­tajana ja alkavan yrittä­jyyden asian­tun­tijana tämä perin­teisen opinto­ra­kenteen ja alkavien yrittäjien tarpeiden sovit­ta­minen on osoit­tau­tunut ongel­mal­li­seksi. Yksi tärkeim­mistä ongel­mista on ollut se, että vuosien ajan ammat­ti­kor­kea­kou­lujen rahoi­tus­malli ohjasi kouluja suunnit­te­lemaan ja kehit­tämään mahdol­li­simman laajoja, jopa 15 opinto­pisteen opinto­jaksoja. Yksi opinto­piste vastaa lasken­nal­li­sesti 27 tunnin opiskelua, jolloin 15 opinto­pisteen kurssin laajuus on n. 400 tuntia!

Väistä­mät­täkin näin suuret kokonai­suudet sisäl­tävät paljon sellaista asiaa, joka opiske­li­jalla on jo hallussa. Koska useimmat alkavat yrittäjät eivät ole opiske­li­joita, ei heillä ole varsi­naista motivaa­tiota suorittaa opinto­pis­teitä opinto­pis­teiden vuoksi. Vain osaaminen on tärkeää. Tämän vuoksi motivaatio ilmoit­tautua laajoihin kokonai­suuksiin on alhainen.

Motivaatio-ongelma näkyy jossain määrin myös yrittä­jyys­po­lulla olevien tutkinto-opiske­li­joiden keskuu­dessa, jotka sinänsä ovat kiinnos­tu­neita opinto­pis­teistä, mutta joiden aikare­surssit eivät salli laajojen täyden­tävän osaamisen opintojen ottamista.

OKM:n uusi rahoi­tus­malli painottaa jatkuvan oppimisen tarjontaa

Opetus- ja kulttuu­ri­mi­nis­teriön vuoden 2021 alusta voimaan astunut uusi rahoi­tus­malli, on raken­tunut niin, että se lisää ammat­ti­kor­kea­kou­lujen motivaa­tiota kehittää jatkuvan oppimisen ja avoimen amk:n opetus­tar­jontaa.

Jos ennen kaikkein tärkeimpiä mitta­reita olivat pelkästään lukuvuo­dessa 55 opinto­pis­tettä suorit­ta­neiden opiske­li­joiden määrä sekä tutkinnot, on ei-tutkinto-opiske­li­joiden koulu­tusta vahvis­tettu uudessa mallissa voimak­kaasti. Kareliassa tämä, yhdessä työelä­mältä saadun palautteen kanssa, näkyy siinä, että koulu on ryhtynyt tietoi­sesti kehit­tämään kette­rämpää mallia tarjota jatkuvan oppimisen opintoja.

Kokonaisuus, jonka alla on monta pientä opinto­jaksoa, on uusi käsite

Uusi karelia­lainen ratkaisu tähän ongelmaan voi olla ns. opinto­ko­ko­nai­suuksien malli, missä yhden kokonai­suuden alle on koottu pienim­millään 1 opinto­pisteen laajuisia opinto­jaksoja, eli moduuleja. Yrittä­jyys­po­lulla olevan on tällöin helppo valita vain itselle tärkeät moduulit.

Yhdis­tettynä uusiin digitaa­lisiin oppimi­sym­pä­ris­töihin, pienten moduulien malli voi olla ratkaisu yrittä­jyys­po­lulla tunnis­tettuun ongelmaan. Laajuuk­siensa puolesta 1 opinto­pisteen moduuli muistuttaa esimer­kiksi kansain­lais­opiston tarjoamia opintoja. Niitä on helppo valita omalle tarjot­ti­melle tarpeen mukaan.

Opetuksen suunnit­telun näkökul­masta pieni moduuli on myös terve­tullut uudistus, sillä se tarjoaa opetta­jalle mahdol­li­suuden keskittyä yhteen konkreet­tiseen taitoon tai menetelmään. Tämän fokuksen ansiosta arvioin­ti­me­ne­telmät voivat olla juuri kyseiseen taitoon tai osaamiseen parhaiten sovel­tuvia, ja näin vältytään tasapäis­tä­viltä kompro­mis­seilta. Kun arvioin­ti­me­ne­telmä valitaan monen taidon kompro­missina, hämärtyy osaami­sesta kertova signaali.

Kohti täyteen haltuun­ottoon perus­tuvaa oppimista

Pienet moduulit ovat minusta erityisen kiinnos­tavia siksi, että ne mahdol­lis­tavat nk. mastery learning ‑menetelmän käytön. Mastery learning ‑menetelmän voisi suomentaa täyden haltuunoton menetel­mäksi. Termi on opetusalan uranuur­tajan Benjamin Bloomin luomus. Täyden haltuunoton menetel­mässä, opiskelija ei saa hyväk­syttyä aiheesta X suori­tusta ennen kuin hän hallitsee sen kokonaan. Normaa­lissa opetuk­ses­sahan opiskelija voi läpäistä opinto­jakson rimaa hipoen huonolla arvosa­nalla. Huonot suori­tukset kertaan­tuvat, koska uusi oppi rakentuu vanhan päälle.

Laajoissa 5+ opinto­pisteen opinto­jak­soissa sekä tasatah­tiseen etene­miseen perus­tu­vissa opinto­jak­soissa täyden haltuunoton menetelmää on lähes mahdoton toteuttaa. Tämä johtuu siitä, että heikkoudet yhdessä osa-alueessa estävät koko opinto­jakson hyväk­sy­misen opiske­li­jalle, ja suori­tusajat voivat venyä hyvin pitkiksi. Lisäksi täysi haltuunotto tarkoittaa eritah­tista etene­mistä, koska jotkut oppivat nopeammin kuin toiset. Perin­tei­sessä opetuk­sessa on pakko edetä samatah­ti­sesti, mistä aiheutuu, että jotkut oppivat sisällön vain osittain. Pienten moduulien omantah­tinen etene­minen on ideaa­linen ratkaisu täyteen haltuun­ottoon perus­tuvan oppimisen kannalta. Tutki­muk­sissa sen on myös havaittu edistävän opiske­lu­mo­ti­vaa­tiota. Opettajan työaika kohdentuu niihin opiske­li­joihin, jotka tarvit­sevat enemmän henki­lö­koh­taista ohjausta. Työaikaa taas vapautuu nopeaan itsenäiseen oppimiseen kykene­viltä opiske­li­joilta.

Heikki Immonen
Kirjoittaja toimii kehit­tä­jä­opet­tajana Tulevai­suuden Työ ‑hankkeessa sekä Yrittä­jyyden yliopet­tajana Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lussa