Oppimisympäristöt ja opetuksen vapaus
Ammattikorkeakoulujen toimintaa säätelee keskeisesti ammattikorkeakoululaki (932/2014) sekä valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista (1129/2014). Ammattikorkeakoulujen oppimisympäristöjä ei ole tarkemmin määritelty ammattikorkeakouluja koskevassa lainsäädännössä. Myöskään lakia koskevissa esitöissä ei ole otettu kantaa siihen, millaisia oppimisympäristöjen ammattikorkeakoulussa tulisi olla tai minkälaista opetusteknologiaa niiden tulisi sisältää.
Oppimisympäristöt voidaan yleisesti ymmärtää varsin laajasti. Nimensä mukaisesti oppimisympäristöt ovat erilaisia ympäristöjä, joissa oppiminen tapahtuu tai mahdollistuu. Oppimisympäristöt voivat olla fyysisiä tai virtuaalisia tiloja, kuten luokkahuoneita tai verkkoympäristöjä. Oppimisympäristöt voivat sijaita koulun rakennuksissa, sähköisesti koulun verkossa tai työpaikoilla. Esimerkiksi koulutukseen liittyvät harjoittelut tehdään työpaikoilla ja tällöin työpaikat toimivat opiskelijoiden oppimisympäristöinä. Päätarkoituksena oppimisympäristöillä on oppimisen mahdollistaminen.
Ammattikorkeakoululain 5 §:n mukaan ammattikorkeakoulut ovat osakeyhtiömuotoisia oikeushenkilöitä. Ammattikorkeakoulut voivat tällöin varsin itsenäisesti päättää toiminnastaan ja oppimisympäristöistään. Vapautta oppimisympäristöjen käyttöön ja soveltamiseen opetuksessa lisää lain 9 §:ssä on säädetty opetuksen vapaus. Opettajat voivat tällöin varsin vapaasti päättää, miten he erilaisia ympäristöjä käyttävät ja mitkä niistä parhaiten palvelevat oppimista ja opetusta. Tällöin on täysin mahdollista käyttää luokkahuonetta ja liitutaulua opetukseen siinä missä virtuaaliteknologialla toteutettua opetusta avattarien välityksellä virtuaalimaailmassa. Oppimisympäristöjen tulisi palvella mahdollisimman laajasti opetuksen erilaisia pedagogisia ratkaisuja sekä tukea erilaisia oppimisen muotoja.
Ammattikorkeakoulun tehtävät, tavoitteet ja työelämäyhteistyö oppimisympäristöjen taustalla
Ammattikorkeakoululain (932/2014) 4 §:ssä on säädetty ammattikorkeakoulun tehtävistä. Säännöksen 1 momentin mukaan ammattikorkeakoulun tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta. Korkeakouluopetusta annetaan ammatillisiin asiantuntijatehtäviin. Lisäksi ammattikorkeakoulun tehtävänä on tukea opiskelijan ammatillista kasvua.
Ammattikorkeakouluasetuksen (1129/2014) 4 §:ssä on puolestaan säädetty tarkemmin tutkintoon johtavien opintojen yleisistä tavoitteista. Asetuksen 4 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan opintojen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on laaja-alaiset käytännölliset perustiedot ja ‑taidot sekä teoreettiset perusteet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijatehtävissä. Ylemmän ammattikorkeakoulun (YAMK) opintojen tavoitteet ovat asetuksen 5,1.1 §:n mukaisesti vaativammat ja opiskelijalta edellytetään laajojen ja syvällisten tietojen sekä tarvittavien teoreettisten tietojen saavuttamista. Opinnot tähtäävät siihen, että opiskelijan on mahdollista toimia työelämän kehittäjänä vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä.
Lakia koskevan hallituksen esityksen (HE 26/2014 vp) mukaan ammattikorkeakoulujen koulutustehtävän lähtökohtana on erityisesti käytäntöön painottuva korkeakouluopetus ja koulutuksessa tulisi ensisijaisesti huomioida työelämän kehittämisen vaatimukset (HE 26/2014 vp, s. 26). Ammattikorkeakoulujen tulee lisäksi tehtäviä suorittaessaan olla ammattikorkeakoululain 6 §:n mukaisesti yhteistyössä elinkeino- ja työelämän kanssa sekä tehdä yhteistyötä suomalaisten ja ulkomaisten korkeakoulujen kanssa.
Ammattikorkeakouluille laissa säädetyt tehtävät, opinnoille asetetut tavoitteet sekä yhteistyön vaatimus elinkeinoelämän ja toisten korkeakoulujen kanssa asettavat osaltaan vaatimuksia myös oppimisympäristöille ja niiden suunnittelulle. Oppimisympäristöjen tulisi olla sellaisia, että ne parhaiten mahdollistavat ammattikorkeakouluille laissa säädettyjen tehtävien ja opinnoille asetettujen tavoitteiden toteuttamisen.
Oppimisympäristöjen tulisi huomioida erilaisiin lähtökohtiin perustuva opetus sekä tukea työelämän vaatimuksiin annettavaa korkeakouluopetusta. Oppimisympäristöjen tulee tällöin mahdollistaa niin teoriaopetus kuin käytännönopetus. Laadukkailla oppimisympäristöillä voidaan tukea opiskelijoiden ammatillista kasvua opetuksen ja ohjauksen lisäksi, sekä mahdollistaa opiskelijalle merkityksellisiä oppimiskokemuksia. Oppimisympäristöissä olevilla opetusteknologisilla ratkaisuilla voidaan tukea ja helpottaa oppimista ja mahdollistaa osaltaan asetuksen (1129/2014) 4 §:ssä säädettyjen opintojen tavoitteiden toteutuminen.
Tutkimuksen ja jatkuvan oppimisen mahdollistaminen
Ammattikorkeakoulun tehtävänä on ammattikorkeakoululain 4.2 §:n mukaan harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä edistävää tutkimustoimintaa. Tämä korostaa ammattikorkeakoulun roolia yhteiskunnallisena kehittäjänä. Tutkimustyö palvelee ammattikorkeakouluopintoja ja samalla edistää työelämää ja aluekehitystä. (HE 26/2014 vp, s. 26) Oppimisympäristöjen suunnittelussa ja kehittämisessä tulisi ottaa huomioon opetuksen lisäksi myös ammattikorkeakoulussa tapahtuva tutkimustoiminta. Tutkimustoiminta palvelee ammattikorkeakouluopetusta ja tutkimusympäristöt toimivat osaltaan myös oppisen mahdollistavina oppimisympäristöinä.
Tehtäviään hoitaessaan ammattikorkeakoulun tulee tarjota mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen (ammattikorkeakoululaki, 4 § 2 mom.). Hallituksen esityksen mukaisesti tämä pitää sisällään muun muassa aikuiskoulutuksen, jonka kehittämisessä tulee huomioida erityisesti työelämäosaamisen ylläpitäminen ja vahvistaminen (HE 26/2014 vp, s. 26). Lisäksi ammattikorkeakouluasetuksen 4.1,1 §:n mukaan opintojen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on edellytykset oman ammattitaidon kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen. Uudet oppimisympäristöt tulisikin suunnitella niin, että ne mahdollistavat elinikäinen oppimisen ja näin ollen ottavat huomioon myös eri ikäiset ja taustaiset oppijat.
Mikko Hyttinen, lehtori
Karelia-ammattikorkeakoulu