Home » Oppimisympäristöihin liittyviä oikeudellisia näkökulmia ammattikorkeakoulussa

Oppimi­sym­pä­ris­töihin liittyviä oikeu­del­lisia näkökulmia ammat­ti­kor­kea­kou­lussa

Oppimi­sym­pä­ristöt ja opetuksen vapaus

Ammat­ti­kor­kea­kou­lujen toimintaa säätelee keskei­sesti ammat­ti­kor­kea­kou­lulaki (932/2014) sekä valtio­neu­voston asetus ammat­ti­kor­kea­kou­luista (1129/2014). Ammat­ti­kor­kea­kou­lujen oppimi­sym­pä­ristöjä ei ole tarkemmin määri­telty ammat­ti­kor­kea­kouluja koske­vassa lainsää­dän­nössä. Myöskään lakia koske­vissa esitöissä ei ole otettu kantaa siihen, millaisia oppimi­sym­pä­ris­töjen ammat­ti­kor­kea­kou­lussa tulisi olla tai minkä­laista opetus­tek­no­logiaa niiden tulisi sisältää.

Oppimi­sym­pä­ristöt voidaan yleisesti ymmärtää varsin laajasti. Nimensä mukai­sesti oppimi­sym­pä­ristöt ovat erilaisia ympäristöjä, joissa oppiminen tapahtuu tai mahdol­listuu. Oppimi­sym­pä­ristöt voivat olla fyysisiä tai virtu­aa­lisia tiloja, kuten luokka­huo­neita tai verkko­ym­pä­ristöjä. Oppimi­sym­pä­ristöt voivat sijaita koulun raken­nuk­sissa, sähköi­sesti koulun verkossa tai työpai­koilla. Esimer­kiksi koulu­tukseen liittyvät harjoit­telut tehdään työpai­koilla ja tällöin työpaikat toimivat opiske­li­joiden oppimi­sym­pä­ris­töinä. Päätar­koi­tuksena oppimi­sym­pä­ris­töillä on oppimisen mahdol­lis­ta­minen.

Ammat­ti­kor­kea­kou­lulain 5 §:n mukaan ammat­ti­kor­kea­koulut ovat osakeyh­tiö­muo­toisia oikeus­hen­ki­löitä. Ammat­ti­kor­kea­koulut voivat tällöin varsin itsenäi­sesti päättää toimin­nastaan ja oppimi­sym­pä­ris­töistään. Vapautta oppimi­sym­pä­ris­töjen käyttöön ja sovel­ta­miseen opetuk­sessa lisää lain 9 §:ssä on säädetty opetuksen vapaus. Opettajat voivat tällöin varsin vapaasti päättää, miten he erilaisia ympäristöjä käyttävät ja mitkä niistä parhaiten palve­levat oppimista ja opetusta. Tällöin on täysin mahdol­lista käyttää luokka­huo­netta ja liitu­taulua opetukseen siinä missä virtu­aa­li­tek­no­lo­gialla toteu­tettua opetusta avattarien välityk­sellä virtu­aa­li­maa­il­massa. Oppimi­sym­pä­ris­töjen tulisi palvella mahdol­li­simman laajasti opetuksen erilaisia pedago­gisia ratkaisuja sekä tukea erilaisia oppimisen muotoja.

Ammat­ti­kor­kea­koulun tehtävät, tavoitteet ja työelä­mäyh­teistyö oppimi­sym­pä­ris­töjen taustalla

Ammat­ti­kor­kea­kou­lulain (932/2014) 4 §:ssä on säädetty ammat­ti­kor­kea­koulun tehtä­vistä. Säännöksen 1 momentin mukaan ammat­ti­kor­kea­koulun tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehit­tä­misen vaati­muksiin sekä tutki­mukseen, taiteel­lisiin ja sivis­tyk­sel­lisiin lähtö­kohtiin perus­tuvaa korkea­kou­luo­pe­tusta. Korkea­kou­luo­pe­tusta annetaan ammatil­lisiin asian­tun­ti­ja­teh­täviin. Lisäksi ammat­ti­kor­kea­koulun tehtävänä on tukea opiske­lijan ammatil­lista kasvua.

Ammat­ti­kor­kea­kou­lua­se­tuksen (1129/2014) 4 §:ssä on puolestaan säädetty tarkemmin tutkintoon johtavien opintojen yleisistä tavoit­teista. Asetuksen 4 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan opintojen tavoit­teena on, että tutkinnon suorit­ta­neella on laaja-alaiset käytän­nöl­liset perus­tiedot ja ‑taidot sekä teoreet­tiset perusteet toimia työelä­mässä oman alansa asian­tun­ti­ja­teh­tä­vissä. Ylemmän ammat­ti­kor­kea­koulun (YAMK) opintojen tavoitteet ovat asetuksen 5,1.1 §:n mukai­sesti vaati­vammat ja opiske­li­jalta edelly­tetään laajojen ja syväl­listen tietojen sekä tarvit­tavien teoreet­tisten tietojen saavut­ta­mista. Opinnot tähtäävät siihen, että opiske­lijan on mahdol­lista toimia työelämän kehit­täjänä vaati­vissa asian­tuntija- ja johta­mis­teh­tä­vissä.

Lakia koskevan halli­tuksen esityksen (HE 26/2014 vp) mukaan ammat­ti­kor­kea­kou­lujen koulu­tus­teh­tävän lähtö­kohtana on erityi­sesti käytäntöön painottuva korkea­kou­luo­petus ja koulu­tuk­sessa tulisi ensisi­jai­sesti huomioida työelämän kehit­tä­misen vaati­mukset (HE 26/2014 vp, s. 26). Ammat­ti­kor­kea­kou­lujen tulee lisäksi tehtäviä suorit­taessaan olla ammat­ti­kor­kea­kou­lulain 6 §:n mukai­sesti yhteis­työssä elinkeino- ja työelämän kanssa sekä tehdä yhteis­työtä suoma­laisten ja ulkomaisten korkea­kou­lujen kanssa.

Ammat­ti­kor­kea­kou­luille laissa säädetyt tehtävät, opinnoille asetetut tavoitteet sekä yhteistyön vaatimus elinkei­noe­lämän ja toisten korkea­kou­lujen kanssa asettavat osaltaan vaati­muksia myös oppimi­sym­pä­ris­töille ja niiden suunnit­te­lulle. Oppimi­sym­pä­ris­töjen tulisi olla sellaisia, että ne parhaiten mahdol­lis­tavat ammat­ti­kor­kea­kou­luille laissa säädet­tyjen tehtävien ja opinnoille asetet­tujen tavoit­teiden toteut­ta­misen.

Oppimi­sym­pä­ris­töjen tulisi huomioida erilaisiin lähtö­kohtiin perustuva opetus sekä tukea työelämän vaati­muksiin annet­tavaa korkea­kou­luo­pe­tusta. Oppimi­sym­pä­ris­töjen tulee tällöin mahdol­listaa niin teoriao­petus kuin käytän­nön­opetus. Laaduk­kailla oppimi­sym­pä­ris­töillä voidaan tukea opiske­li­joiden ammatil­lista kasvua opetuksen ja ohjauksen lisäksi, sekä mahdol­listaa opiske­li­jalle merki­tyk­sel­lisiä oppimis­ko­ke­muksia. Oppimi­sym­pä­ris­töissä olevilla opetus­tek­no­lo­gi­silla ratkai­suilla voidaan tukea ja helpottaa oppimista ja mahdol­listaa osaltaan asetuksen (1129/2014) 4 §:ssä säädet­tyjen opintojen tavoit­teiden toteu­tu­minen.

Tutki­muksen ja jatkuvan oppimisen mahdol­lis­ta­minen

Ammat­ti­kor­kea­koulun tehtävänä on ammat­ti­kor­kea­kou­lulain 4.2 §:n mukaan harjoittaa ammat­ti­kor­kea­kou­luo­pe­tusta palve­levaa sekä työelämää ja alueke­hi­tystä edistävää tutki­mus­toi­mintaa. Tämä korostaa ammat­ti­kor­kea­koulun roolia yhteis­kun­nal­lisena kehit­täjänä. Tutki­mustyö palvelee ammat­ti­kor­kea­kou­luo­pintoja ja samalla edistää työelämää ja alueke­hi­tystä. (HE 26/2014 vp, s. 26) Oppimi­sym­pä­ris­töjen suunnit­te­lussa ja kehit­tä­mi­sessä tulisi ottaa huomioon opetuksen lisäksi myös ammat­ti­kor­kea­kou­lussa tapahtuva tutki­mus­toi­minta. Tutki­mus­toi­minta palvelee ammat­ti­kor­kea­kou­luo­pe­tusta ja tutki­musym­pä­ristöt toimivat osaltaan myös oppisen mahdol­lis­tavina oppimi­sym­pä­ris­töinä.

Tehtä­viään hoitaessaan ammat­ti­kor­kea­koulun tulee tarjota mahdol­li­suuksia jatkuvaan oppimiseen (ammat­ti­kor­kea­kou­lulaki, 4 § 2 mom.). Halli­tuksen esityksen mukai­sesti tämä pitää sisällään muun muassa aikuis­kou­lu­tuksen, jonka kehit­tä­mi­sessä tulee huomioida erityi­sesti työelä­mä­osaa­misen ylläpi­tä­minen ja vahvis­ta­minen (HE 26/2014 vp, s. 26). Lisäksi ammat­ti­kor­kea­kou­lua­se­tuksen 4.1,1 §:n mukaan opintojen tavoit­teena on, että tutkinnon suorit­ta­neella on edelly­tykset oman ammat­ti­taidon kehit­tä­miseen ja elini­käiseen oppimiseen. Uudet oppimi­sym­pä­ristöt tulisikin suunni­tella niin, että ne mahdol­lis­tavat elini­käinen oppimisen ja näin ollen ottavat huomioon myös eri ikäiset ja taustaiset oppijat.

Mikko Hyttinen, lehtori
Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu