Tulevaisuuden Työ ‑hankkeessa on valmistunut uusia oppimisympäristöjä, joista yksi on MLC (Multi-Location-Classroom) teknologiaa hyödyntävä MLC-luokkahuone. MLC-teknologia perustuu jaetun luokkahuoneen kokemukseen ja mahdollistaa opetuksen järjestämisen useammassa tilassa sekä verkossa samanaikaisesti. MLC-teknologiaa hyödyntävät luokat sijaitsevat molemmilla Karelian kampuksilla Tikkarinteellä sekä Wärtsilässä.
Kokeilu
Tässä kokeilussa hyödynnettiin Wärtsilä-kampuksella sijaitsevaa MLC-luokkatilaa yhdistettynä etäopetukseen Collaboratessa, jolloin hybridiopetukseen osallistui yhteensä 47 opiskelijaa. Tarkoituksena oli yhden aamupäivän opetuskerran aikana selvittää, kuinka hyvin uudella teknologialla varustettu tila toimii hybridiopetuksessa niin, että osa opiskelijoista osallistuu oppitunnille etänä (25 hlöä) ja osa luokassa (22 hlöä) paikan päällä.
Opettajina opintojaksolla toimivat Lotta Lilja ja Aini Simola. Opetus sisälsi aamupäivän alussa etäyhteyden (Collaborate) kautta työelämäyhteistyökumppanin pitämän luennon (Kuva 2) sekä tauon jälkeen yhteistä keskustelua aiheesta (Kuva 3) ja kuvassa 1 nähtävää luokkaopetusta.
Miten teknologia toimi opetuksessa
Teknologian käyttöönotto tunnin alussa sujui nopeasti, eikä erityisiä ongelmia tullut vastaan. Hyötynä teknologiasta nähtiin se, että yhteisöllisyyden tunne koettiin opetuksessa vahvempana suuren näytön ja tarkan kuvan ansiosta. Kuva välittyi verkkoon ja verkosta luokkaan ilman haasteita. Luokkahuoneessa olevat opiskelijat ja opettajat näkyivät selkeästi etäosallistujille verkkoon ja vastaavasti etäopiskelijoiden profiili- ja videokuvat näkyivät selkeästi luokkatilaan ison MLC-seinän ansiosta.
Videoyhteyksien avaaminen etäosallistujien toimesta sai aikaan positiivisen ja läheisen tunnelman eri tiloissa olevien osallistujien välillä. Tämä mahdollisti hyvän keskustelun syntymisen ja todellisen vuoropuhelun luokkatilassa ja etänä osallistujien kesken. Tila ja iso MLC-seinä auttoivat opettajaa huomioimaan hyvin sekä verkossa että luokkatilassa olevat opiskelijat. Kaikkien eri kanavien kautta osallistuvien huomiointi tasapuolisesti on joskus haasteena hybridiopetuksessa.
Kokeiluun liittyvät haasteet
Oppitunnin järjestämiseen liittyi myös haasteita. Esille nousi erityisesti teknisiä haasteita, kuten ohjelmien yhteensopivuus ja ääniongelmia. Etäosallistumiseen hyödynnetyssä ohjelmistossa (Collaborate) ei tiedoston jakaminen toiminut vierailijan MAC koneella. Tiedosto jaettiin opettajan toimesta, jonka jälkeen kaikki toimi ilman ongelmia.
Äänet kuuluivat pääasiassa hyvin, mutta jonkin verran pätkimistä esiintyi etäosallistujien äänessä. Haaste liittyy erityisesti etäosallistujien käyttämiin laitteisiin ja verkkoyhteyksiin, joihin ei voida vaikuttaa oppilaitoksen tai luokan teknologisilla ratkaisuilla. Etäosallistujien mukaan myös luokkahuoneesta ääni kuului paikoitellen etäisenä. Yhtenä haasteena nähtiin myös luokkahuoneesta kuuluvat häiriöäänet, kuten tuolista ja pulpeteista lähtevät äänet niitä siirrettäessä tai liikuttaessa kuuluivat selvästi. Lisäksi videotykistä kuuluva varsin kova tuulettimen ääni voi peittää hiljaisen opettajan äänen. Ratkaisuna nähtiin erillisen mikrofonin käyttö kattoon kiinnitetyn kuvissa näkyvän paneeli-mikrofonin lisäksi, joka voisi tehostaa äänen kuuluvuutta verkkoon sekä luokkahuoneessa.
Videokuvan osalta opettajan tulee miettiä missä kohtaa luokassa seisoo, jotta opettaja on näkyvissä sekä etäopiskelijoille että luokkahuoneopiskelijoille. Opettajaa seuraava robottikamera mahdollistaisi sen, että opettaja voisi keskittyä enemmän opettamiseen, eikä tarvitsisi miettiä videokuvan kannalta optimaalisinta kohtaa, jossa seisoa. Lisäksi luokan edessä puhuvalla opettajalla (kuvassa näytön oikealla laidalla) on pitkä matka tietokoneiden taakse, jolloin materiaalien ja Powerpoint-diojen vaihtaminen vaatii siirtymistä tietokoneelle. Kaukosäätimen hankkiminen esityksen ohjaukseen toimisi hyvänä lisänä.
Kehittämisideoita opiskelijoilta
Opetukseen osallistuneet opiskelijat olivat kiinnostuneita uudesta teknologiasta ja sen mukanaan tuomista mahdollisuuksista. He suhtautuivat ymmärtäväisesti ja myötämielisesti tähän kokeiluun.
Tunnin lopuksi tilan ja teknologian toimivuudesta saatiin runsaasti sekä positiivista palautetta että kehittämisideoita luokassa läsnäolleilta opiskelijoilta. Valkokankaalla oleva ikkuna oli laajennettu koko näytölle, jolloin näytön alareunassa olevat asiat eivät näkyneet luokan takaosaan. Päänäytöllä käytössä olevaa esitystilaa voikin opettaja säätää ohjauspaneelista tarpeeksi korkealle, jotta ne näkyvät myös takana oleville opiskelijoille.
Luokan pulpetit oli aseteltu perinteisesti riviin ja ne toimivat ehkä perinteisessä opetuksessa. Kalusteiden asettelua voi miettiä ja muokata valitun pedagogiikan mukaisesti ja pulpettien asetteleminen esimerkiksi suuremmiksi pöydiksi mahdollistaa ryhmätöiden teon. Pulpettien asetteleminen puolikaareen mahdollistaisi erilaisen näkyvyyden näytölle sekä säästäisi edestä tilaa opetukselle ja voisi myös vähentää hälyäänten kantautumista etäosallistujille, jos pulpetteja ei sijoitettaisi aivan katossa olevan paneelimikrofonin alle.
Lopuksi
Kokeilusta huomattiin, että tila toimii varsin hyvin hybridiopetuksessa. Perinteisessä opetuksessa tila tarjoaa suuren ja tarkan näytön materiaalien esittämiselle ja etäopetuksessa etäosallistujien suuret kuvat tuovat enemmän läsnäolontunnetta luokkahuonetyöskentelyyn. Seuraavassa kokeilussa on hyvä ottaa mukaan myös toinen MLC-luokkahuone ja tarkastella luokkien ja etäopetuksen välistä toimivuutta.
Kirjoittajat:
Mikko Hyttinen, lehtori
Aini Simola, lehtori
Lotta Lilja, lehtori