Omilla kokei­lulla edut irti älysei­nistä ja älyti­loista

Älykkäiden tilojen yleis­ty­minen on näkynyt tekno­lo­giat­rendien trendi­mit­tauk­sissa jo niin usein, että sitä ei voi laskea enää vain heikoksi signaa­liksi. Maineikkaan Gartnerin viime­vuo­tisen ennus­tuksen mukaan älykkäät tilat ja älyseinät ovat vaikut­ta­vimpia todel­li­suutta ja virtu­aa­li­suutta yhdis­täviä tekno­lo­gioita, jotka tulevat yleis­tymään voimak­kaasti 3–6 vuoden sisällä.

Ennusteen uskot­ta­vuutta lisää se, että älytilat ja ‑seinät ovat yleis­tyneet myös Suomessa. Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulun Tulevai­suuden työ ‑hanke­tiimi vieraili loka-marras­kuussa kolmessa älyti­lassa, jotka on otettu käyttöön vuoden 2022 aikana. Vaikka kyseiset älytilat eivät ole visuaa­li­sesti yhtä upeita kuin vaikkapa Helsinki-Vantaan lento­ken­tälle luotu ympäristö, ovat tilat erittäin kiinnos­tavia, koska ne mahdol­lis­tavat monen­laiset käyttö­tavat. Näitä älytiloja yhdistää helppo käytet­tävyys ja mahdol­lisuus ottaa käyttöön työkalu, jonka avulla voi luoda itse sisältöjä tiloihin. Omat kokeilut, jossa sisällön voi luoda ja muokata omien tarpeiden mukaan, mahdol­lis­tavat sen, että kokei­luita ja sitä kautta hyviä kokemuksia syntyy paljon.

Älyti­lalla (eng. smart spaces) tarkoi­tetaan tässä fyysisiä tai digitaa­lisia ympäristöjä, joissa ihmiset toimivat interak­tii­vi­sesti virtu­aa­li­tek­no­logian kanssa. Kommu­ni­koinnin muoto ja määrä sekä tekno­logian älykkyys lisään­tyvät älyti­lojen sisäl­löissä. Kun uusia käyttö­tapoja ja hyötyjä ilmaantuu, yleis­tyvät myös älytilat. Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lulle älyti­lojen kokei­le­minen on tärkeää, koska älykkäät tilat voivat tarjota uuden­laisia ratkai­suita hyvin monelle eri alalle ja vielä siten, että ratkaisut voivat vähentää ihmisten sidon­nai­suutta aikaan ja paikkaan.

Savon ammat­tio­piston tila Toiva­lassa

Siilin­järven Toiva­lassa avattiin marras­kuussa Savon ammat­tio­piston immer­sii­vinen tila, jossa on hyödyn­netty seiniä ja lattiaa interak­tii­visina heijas­tus­pin­toina. Karelian muista vierai­lu­koh­teista tämä poikkesi siten, että se oli toteu­tettu yhteis­työssä 3D Bear Oyn kanssa, kun kahdessa muussa käytössä oli Oioi Interactive Oyn ratkaisu. Lisäksi tila oli seinä­ra­ken­teiltaan muunneltava.

Toivalan kampuksen tila sijaitsee työhön ja itsenäiseen elämään valmen­tavan koulu­tuksen tiloissa, mutta on toki koko ammat­tio­piston käytet­tä­vissä. Tilan pinta-ala on noin 19 neliö­metriä (n. 4,5 m x 4,2 m). Seinille sisältö heijastuu noin 2,1 metrin korkeuteen. Tilassa on liikkuvat seinät, jotka ovat kasat­ta­vissa nopeasti siten, että tilaa voi käyttää muuhunkin käyttö­tar­koi­tukseen. Luokkatila, jonka sisään immer­sii­vinen tila on raken­nettu, on normaalin luokka­huoneen kokoinen.

Interak­tii­visuus tapahtui infra­pu­na­tek­no­logiaa hyödyn­tävien koske­tus­sen­so­reiden avulla. Immer­sii­vi­sessä tilassa on myös tuoksuo­mi­naisuus, eli jos sisäl­töjen esittä­miseen liittyy hajuaisti, saadaan myös se elementti tuotua mukaan. Tuoksuaineet saapuivat posti­pa­ke­tissa juuri Karelian vierailun aikaan, joten vielä niiden toimintaa sopivan sisällön yhtey­dessä emme päässeet testaamaan.

Huomioita Toivalan tilasta:

• Käytössä oleva sisäl­tö­oh­jel­misto mahdol­listaa omien sisäl­töjen tuotta­misen. Omat sisällöt voi jakaa tarjolle muille ohjel­miston käyttä­jille, tai sisällöt voi pitää omassa käytössään.
• Käytet­tä­vissä on lisämak­sutta tuhansia sisältöjä, joista löytyy inspi­raa­tiota omiin tarpeisiin.
• Esitystila tuntui 188-sentti­selle osallis­tu­jalle matalalle, kun iso osa näköken­tästä huomioi esitys­tilan ulkopuo­lista tilaa.
• Ihmisten varjot tulevat voimak­kaasti esiin, kun kuva heijas­tetaan huoneen keskellä olevilla projek­to­reilla.
• Ohjel­mistoa hallin­noivan Immersive Interac­tiven Youtube-videoista käy ilmi, että yritys on tehnyt vastaavia interak­tii­visia ja immer­siiviä huoneita jo ainakin vuodesta 2014. Ainakin vuoden 2018 videoissa näkyvät toteu­tukset ovat kovin saman­hen­kisiä kuin nyt koettu Toivalan vierailu. Herää kysymys, miten tällaisen ratkaisun interak­tii­visuus ja immer­sii­visyys ovat edenneet viimeisen viiden vuoden aikana?

XAMKin tila Kouvolan Pajassa

Kaakkois-Suomen ammat­ti­kor­kea­koulun Kouvolan kampuk­sella Paja-raken­nukseen raken­nettiin keväällä 2022 uudet tilat, joissa on erinomaiset mahdol­li­suudet järjestää tilai­suuksia läsnä­oli­joille ja etäosal­lis­tu­jille. Samassa tilassa on VR-laitteiden käyttö­tilat sekä älyseinä, jonka näkymää, ei interak­tii­vi­suutta, on laajen­net­ta­vissa kahdella suurella valko­kan­kaalla, jotka laskeu­tuvat älyseinän molem­mille puolille.

Pajan immer­sii­vinen tila syntyy valko­kan­kaiden avulla, joten toteutus on hyvin erilainen. Valko­kan­kaita ei voi koskettaa, mutta koske­tuso­mi­naisuus on lisät­tä­vissä toteu­tukseen. Se, miten kiinteään seinään verrattuna löysä kangas toimii interak­tii­visena pintana, epäilyttää. XAMK on luonut itse sisältöjä älysei­nälle, mutta toteut­ta­minen ei ole ollut kevyttä. Toteu­tuksia ovat tehneet pelioh­jel­moinnin insinöö­rio­pis­ke­lijat. Toteu­tukset ovat kiinnos­tavia, mutta niiden käyttö­tar­koi­tukset eivät ole vielä olleet lähtö­koh­tai­sesti muita koulu­tusaloja tukevia. XAMKin älyseinä hyödyntää Oioi Interac­tiven tekno­logiaa, joten toteu­tukseen lienee mahdol­lista hankkia Thinglinkin lisäosa, jonka avulla Thinglink-toteu­tuksia voisi esittää interak­tii­vi­sesti seinällä. Tuo lisäosa otettiin käyttöön vasta syksyn 2022 aikana, eikä se siis ollut saata­villa, kun XAMKin älyseinää raken­nettiin.

Tilan toiminnot ovat osa XAMKin Future Experience Labia (FUEL), joka on Kaakkois-Suomen alueen toimi­joille avoin oppimi­sym­pä­ristö ja älykäs yhteis­ke­hit­tä­misen tila. FUELissa ratkaistaan yritysten ja muiden toimi­joiden haasteita erityi­sesti palve­lu­muo­toilun, ennakoinnin ja data-analy­tiikan avulla. Oppimi­sym­pä­ristöä tarkas­tellaan FUELissa neljästä näkökul­masta. Tilassa merkit­tävää on sen avoimuus, älykkyys, kokemuk­sel­lisuus, luovuus, ohjaavuus ja mukau­tuvuus. Tekno­lo­gia­vaih­toeh­doissa huomioidaan XR-tekno­logiat, älytilat ja immer­sii­vi­syyden kokemus. Käyttö­ti­lan­teisiin voi liittyä kokei­luita, oppimista ja kehit­tä­mistä tilan­ne­koh­tai­sesti eri käyttäjien näkökul­masta.

Oppimi­sym­pä­ristön vaati­muk­sista johtuen on perus­teltua, ettei immer­sii­vi­syyden kokemus nouse älykkäässä tilassa päärooliin, kun myös muut näkökulmat on huomioitava parhaan mahdol­lisen toiminnan saavut­ta­mi­seksi. XAMKin ratkai­sussa huomioitiin, että se on myöhemmin laajen­net­ta­vissa lisää mahdol­li­suuksia tuovilla ohjel­mis­toilla ja laitteilla.

Huomioita Kouvolan tilasta:

• Monikäyt­töi­sessä tilassa kompro­missi on helppoa havaita, kun tila ei tunnu helposti immer­sii­vi­seltä. Kokeilun aikaan emme käyttäneet parhaita mahdol­lisia sisältöjä seinällä, mutta avarassa tilassa iso pinta tuntuu isolta pinnalta ei niinkään huoneen­omai­selta tilalta.
• Oioin ratkaisu vaikuttaa tekni­sesti kevyeltä, mutta on toki huomioitava, että korkealla katossa on monipuo­linen projek­to­ri­rat­kaisu, joka liittyy koko tilan esitys­jär­jes­telmään.
• Tila on saatu loistavaan paikkaan kampuk­sella, mikä voi lisätä sen erilaisia käyttö­tapoja.
• Tilan yhtey­dessä on takana tilat virtu­aa­li­lasien käytölle, mikä luo tilaan edistyk­sel­listä tunnelmaa. Vaikka Thinglink-kytkös mahdo­listui vasta XAMKin tehtyä hankin­ta­pää­töksen, saa XAMK tehtyä omia sisältöjä pelioh­jel­moijien kanssa.
• Ilman Thinglink-kytköstä toteu­tukset tulee tehdä pelioh­jel­moijien kanssa tai Oioin avulla, mikä tarkoittaa merkit­tävää ajan ja rahan­käyttöä. Pieniin kokei­luihin ei herkästi tule varmasti lähdettyä.

Thinglinkin ja Oioin Kosmos-tila Kontio­lah­della

Interak­tii­vi­sesta kuvatek­no­lo­giasta oppimis­ko­ke­muksia mahdol­listava Thinglink Oy ja Oioi Interactive lansee­ra­sivat noin vuosi sitten Kosmos-tilan, joka soveltuu erityisen hyvin immer­sii­visiä oppimis­ko­ke­muksia hyödyn­täviin simulaa­tioihin ja tapaa­misiin. Kohde, jossa hanke­tiimi vieraili, sijaitsee Kontio­lah­della Thinglinkin toimi­tus­johtaja Ulla-Maaria Koivulan pihapii­rissä. Karelian vierailun aikaan tilan laitteisto oli ollut kytkettynä vasta alle viikon verran. Puusei­näinen kuutio sisältää ensim­mäi­sessä vaiheessa varsin kevyen ratkaisun eli sisältöä on vain yhdellä seinällä ja tilan äänirat­kaisu on 2.1‑kanavainen järjes­telmä.

Huone, jossa ei ole juuri muuta kuin puiset, puuku­vioiset seinät sekä räsymat­tojen peittämä lattia, saa läsnä­olijan nopeasti keskit­tymään siihen, mitä edessä näkyy. Seinän korkeus tuntuu suurelta, ja kun seinää käyttää käden­mitan päästä seinää, valtaa seinä lähes koko näkökentän. Älyseinän näkymä vaihtuu siirtä­mällä näkymää käsin, mikä poikkeaa täysin Toivalan kokemuk­sessa, jossa näkymä vaihtui päätä kääntä­mällä. Kokeilun kokemusta helpotti se, että testat­tavana oli aiemmin tehtyjä sisältöjä, jotka hyödyn­sivät 360-kuvia ja taval­lisia valokuvia ja grafii­koita. Vanhat tutut sisällöt konkre­ti­soivat, että harppaus älyti­lojen sisäl­lön­tuo­tantoon ei ole mahdoton.

Huomioita Kontio­lahden tilasta:

• Yksin­ker­tai­suu­dessa on puolensa. Käyttöön­ot­to­kynnys on matala, mutta yhden seinän ratkaisu voi tuntua melko vaati­mat­to­malta, jos sitä ei saa tilaan, joka korostaa immer­sii­vi­syyttä.
• Jotkut kokeilut eivät toimineet tuoreessa sisäl­lössä erityisen hyvin, mikä viittaa siihen, että tilassa esitet­tävät sisällöt on syytä optimoida tilaa testaten.
• Koske­tuksen tarkkuus ja herkkyys olivat parempia kuin Toivalan tutus­tu­mis­koh­teessa. Kontio­lah­della kosketus tapahtui kätevästi koskettaen seinää kahdella sormen­päällä, kun Toiva­lassa kannatti käyttää leveämpää neljän sormen hentoa koske­tusta. Sensorit oli kalibroitu niin, että järjes­telmä laski koske­tuk­seksi jo parin sentin päässä seinässä olleet sormet. Sen voi kokea hygie­nisenä ja/tai hätäisenä.

27.12.2022 — Kuvat ja teksti: Risto Salminen