Tulevaisuuden työ ‑hankkeen tavoitteena oli kehittää malli koulutukseen kytkettävissä olevaan pitkäkestoiseen yritysten kanssa tehtävään yhteistoimintaan, jonka avulla ratkaistaan työelämää uudistavia ja laajoja ongelmia ratkaisevia haasteita. Yleinen toimintamalli muodostui kokeiluiden avulla. Yksityiskohtaisemmin erilaisiin työelämäyhteistyömalleihin voi tutustua Tulevaisuuden työn menetelmäkorttien avulla. Yhteistoiminnan edellytyksenä on, että sekä työelämän toimijat että koulutus ovat sitoutuneet pitkäaikaisesti yhteistyöhön.
Osa suunnitelluista kokeiluista ei edennyt käytännön toteutuksen, koska joko Karelian, työelämäkumppanin tai koronavirustilanteen oli yhteistyöhön sitoutuminen epävarmaa. Yksi vahvasti mallin syntyyn vaikuttavista kokeiluista tehtiin energia- ja ympäristötekniikassa. Yliopettaja Lasse Okkonen opiskelijoineen hyödynsi työssään elinkaarianalyysien analysointiin käytettävää SimaPro-ohjelmistoa, jonka opetustarkoitukseen luodut LCA-ohjelmistot ovat tukeneet energia- ja ympäristötekniikan opetusta Kareliassa jo yli 10 vuoden ajan. Työssä on ollut suuri merkitys koulutukseen integroidulla yritysyhteistyöllä. Toisaalta yritysten kasvava kiinnostus elinkaarijohtamiseen ja ‑laskentaan edellyttää ammattikorkeakoululta myös uusia entistä joustavampia työelämäyhteistyön muotoja. Tulevaisuuden työ ESR-hankkeessa tehtiin elinkaariarviointeja opiskelijoiden ja yritysten yhteistyönä. Tällöin yritykset tietävät tarkemmin analyysien sisällöistä, rajoitteista ja käyttötarkoituksesta, mikä edistää myös tulosten hyödyntämistä liiketoiminnassa. Projektien avulla voidaan oppia yhdessä, kuinka kestävän kehityksen osaaminen tuodaan entistä vahvemmin mukaan liiketoiminnan kehittämiseen.
Tulevaisuuden työ ‑hankkeen toimeksiantona toteutetussa opinnäytetyössä tutkittiin Muovisola Oy:n organisaation ja tuotannossa keskeisen ruiskuvaluprosessin hiilijalanjälkeä. Muovisola Oy on Pohjois-Karjalassa sijaitseva, noin 30 henkeä työllistävä yritys, joka valmistaa pääasiassa ruiskuvalutekniikalla tuotettuja muovituotteita. Elinkaarianalyysin tulosten helpompi käytettävyys ja vaihtoehtoisten skenaarioiden laadinta mahdollistaa tiedon käyttämisen osana yrityksen ympäristöjohtamista ja päätöksentekoa.
Virtuaalisen pyöreän pöydän toteuttamismalli
Uusia yhteistyömuotoja haettiin myös laatimalla virtuaalisen pyöreän pöydän toteuttamismalli. Hankkeen aikana järjestettiin Miro-verkkoympäristössä työpaja, johon osallistui Karelian asiantuntijoiden lisäksi työelämätoimijoita, opettajia ja opiskelijoita. Työelämästä mukana oli useiden yritysten edustajat. Työskentelyyn osallistuivat HR-consulting, Hurry Oy, Atea Finland Oy, Valamis Group Oy, CGI Suomi Oy, Solenovo Oy, Silenna OY, Profiant Oy, Respecta Oy, Carki Oy sekä Siun sote ja Kiteen kaupunki.
Pitkäaikaiseen työelämäyhteistyöhön saadaan hyvin sitouttava ydin opinnollistamalla työelämältä tuleva haaste virtuaalisen pyöreän pöydän menetelmällä. Virtuaalisen pyöreän pöydän keskustelun avulla yhdessä työelämätoimijoiden, opiskelijoiden ja opettajien kanssa ideoidaan työelämältä tulleiden haasteiden ratkaisumahdollisuuksia. Näistä rajataan esimerkiksi YAMK-opinnäyteytön aiheita ja sovitaan, ketkä lähtevät kehittämään ratkaisua näihin aiheisiin ja kenen toimeksiannossa. Työpajat voidaan toteuttaa teemalähtöisesti tai rajaten työelämätoimijoita. Teemana voi olla esimerkiksi terveyden edistäminen kunnissa, jolloin työelämän toimeksiantajat tulevat kunnista ja sotealalta.
Pyöreän pöydän keskustelun keskeinen periaate on, että kaikki osallistujat voivat osallistua tasa-arvoisesti keskusteluun. Menetelmä vahvistaa myös yhteistä dialogiaa ja vuorovaikutusta työelämän ja korkeakoulun välillä.
Yhteistyö ammattikorkeakoulun kanssa auttaa yritystä pysymään ajan tasalla uusimmista tutkimustuloksista ja teknologioista. Samalla tällainen työ osoittaa työelämälle, että ammattikorkeakoululla on sellaista osaamista, jota työelämä tarvitsee. Ammattikorkeakoulu voi puolestaan varmistua, että se kehittää toimintaansa työelämän tarpeiden mukaisesti. Opinnäytetyö voi olla joskus ensimmäinen askel yhteistyöhön. Sen lisäksi yritykset voivat osallistua ammattikorkeakoulujen kanssa yhteistyöhön esimerkiksi tutkimus- ja kehityshankkeisiin, työpajoihin ja pienempiin koulutuksen tilaisuuksiin.
Toimintamalli:
1. Tavoitteiden asettaminen:
- Määritellään selkeästi ratkaistavat työelämän haasteet yhteistyössä työelämän toimijoiden kanssa.
- Asetetaan mitattavat tavoitteet toiminnan vaikuttavuudelle.
2. Toiminnan suunnittelu:
- Muodostetaan työryhmä, johon kuuluu asiantuntijoita ammattikorkeakoulusta, työelämästä ja mahdollisista muista olennaisista tahoista. Työryhmä suunnittelee, toteuttaa ja arvioi toiminnan onnistumisen.
- Suunnitellaan toimenpiteet, joilla tavoitteet saavutetaan. Toimenpiteet voivat olla esimerkiksi tutkimus- ja kehityshankkeita, kurssien asiantuntijavierailuita, opinnäytetöitä tai erilaisia tapahtumia.
- Sovitaan yhteyshenkilöt, joiden avulla kulloinkin opiskelijat voivat tehdä konkreettista yhteistyötä työelämän kanssa.
3. Toteutus:
- Toimintaa toteutetaan yhteistyössä työelämän toimijoiden kanssa mahdollisesti uutta teknologiaa hyödyntäen.
- Varmistetaan, että toiminta on käytännönläheistä ja vastaa työelämän tarpeita.
4. Seuranta ja arviointi:
- Seurataan ja arvioidaan toiminnan vaikuttavuutta säännöllisesti.
- Tehdään tarvittaessa muutoksia toimenpiteisiin ja toimintamalliin ja kehitetään yhteistyötä tässä yhteistyössä tai muissa havaittujen parempien tapojen avulla.
Mallilla on mahdollista tarttua Karelian strategisiin haasteisiin, kuten kestävän kehityksen, digitalisaation, ikääntyvän työvoiman ja työelämän murroksen haasteisiin.
Teksti: Risto Salminen ja Lasse Okkonen