Kuukausi: tammikuu 2022

  • CCA-menetelmä yksin­ker­taistaa monimut­kaisten ongelmien ratkai­su­pro­sessia

    Home » Archives for tammikuu 2022

    Korkea­kou­lu­te­tuilta edelly­tetään osaamista toimia kiihtyvien talou­del­listen ja tekno­lo­gisten muutosten komplek­si­sessa maail­massa. CCA on ongel­man­rat­kai­su­me­ne­telmä, joka auttaa jäsen­tämään tällaisia uusia ongelmia, ja kehit­tämään niihin ratkaisuja ilman, että kaikki tieto on yhden asian­tun­tijan päässä.

    Heikki Immonen, Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu 11.1.2021

    CCA-pähki­nän­kuo­ressa

    CCA, eli cross-consis­tency assessment on britti­läisen Tom Ritcheyn kehittämä menetelmä, missä vertaillaan erilaisten ratkai­su­vaih­toeh­tojen keski­näistä yhteen­so­pi­vuutta. Menetelmän avulla voidaan merkit­tä­västi pienentää erilaisten vaihtoeh­tojen vertailuun ja analyysiin käytet­tävää aikaa komplek­si­sissa ongel­man­rat­kai­su­ti­lan­teissa. Kun CCA-menetelmää on kerran käytetty joukolle ratkai­su­vaih­toehtoja ja ongel­mas­ke­naa­rioita, voidaan tulevissa analyy­seissa keskittyä vain keskenään yhteen­so­piviin vaihtoeh­toihin.

    CCA kehittyi täyden­tämään morfo­lo­gisen analyysin menetelmää

    CCA kuuluu menetelmänä yleisen morfo­lo­gisen analyysin (general morpho­lo­gical analysis, GMA) menetel­mä­ko­ko­nai­suuteen. GMA:n kehit­täjänä pidetään edesmen­nyttä sveit­si­läistä tähti­tie­tei­lijää Fritz Zwickyä. GMA:n perus­a­jatus on pilkkoa monimut­kainen ongelma pienempiin osasiin ja tarkas­tella jokaisen osaon­gelman eri arvoja erikseen ja sitten yhdessä. Tämän tarkas­telun ansiosta koko ongelman mahdol­listen ratkai­sujen määrä kasvaa tähti­tie­teel­li­seksi.

    Useita vuosi­kym­meniä Zwickyä myöhemmin, erityi­sesti Ruotsissa uraa tehnyt Tom Ritchey laajensi GMA:ta CCA:n avulla. CCA:n avulla tähti­tie­teel­listen ratkai­su­kom­bi­naa­tioiden määrää voidaan karsia, poista­malla analyy­sistä ne ratkai­su­kom­bi­naatiot, joissa on keskenään yhteen­so­pi­mat­tomia osarat­kaisuja.

    Ritchey on hyödyn­tänyt CCA:ta ja GMA:ta mm. riskia­na­lyy­sissä erilaisiin kansal­lisiin turval­li­suus­stra­te­gioihin liittyen.

    CCA:n sovel­lusa­lueet

    CCA toimii hyvin työkaluna tilan­teissa, joissa ratkaistava ongelma voidaan pilkkoa moneen osaon­gelmaan ja jokai­selle osaon­gel­malle on löydet­tä­vissä monen­laisia erilaisia ratkai­su­vaih­toehtoja. Yksin­ker­tainen esimerkki tästä on perhe­loman suunnittelu, jossa ongelma voidaan pilkkoa vaikkapa neljään osaon­gelmaan:

    -Minne matkus­tetaan?
    -Missä yövytään?
    -Mitä tehdään?
    -Millainen on lomaviikon sää?

    Muita vastaavia esimerkkejä ovat esimer­kiksi erilaisten monimut­kaisten tuotteiden kuten autojen tai talojen tai palve­luiden suunnit­te­lu­haasteet.

    Alkavan yrittäjän rahoi­tus­vaih­toehdot ovat yksi arkinen esimerkki komplek­si­sesta ongel­man­rat­kai­su­ti­lan­teesta. Erilaiset rahoi­tus­vaih­toehdot voivat sulkea toisiaan pois, ja jokai­sella vaihtoeh­dolla on omia rajoi­tuksia ja vaati­muksia mm. suhteessa hakijay­ri­tyksen ikään ja liike­vaihtoon. Tämän vuoksi oikean ratkaisun valinta edellyttää CCA:n kaltaista analyysiä, missä karsitaan pois keskenään yhteen­so­pi­mat­tomat vaihtoehdot, ja voidaan keskittyä vain todel­li­suu­dessa mahdol­lisiin rahoi­tus­vaih­toeh­toihin.

    CCA:n työvaiheet

    CCA:n käyttö osana GMA:ta voidaan jakaa neljään päävai­heeseen:

    1. Ongelman pilkko­minen osiin
    2. Vaihtoeh­tojen lisää­minen jokaisen osaon­gelman alle.
    3. Vaihtoeh­tojen keski­näisen yhteen­so­pi­vuuden analyysi

    Vaihe 1: Ongelman pilkko­minen osiin Vaiheessa yksi iso monimut­kainen ongelma pilkotaan järkeviin osaon­gelmiin. Perhe­lo­mae­si­mer­kissä ongelma pilkottiin neljään osaan, jotka on esitelty kuvassa 1. ”Sää” on yksi osaon­gelma, koska lomasää vaikuttaa merkit­tä­västi lomako­ke­mukseen.

    Kuva 1. Osaon­gelmiin pilkottu perhe­loman suunnit­te­luon­gelma

    Vaihe 2: Vaihtoeh­tojen lisää­minen jokaisen osaon­gelman alle Seuraa­vaksi jokaisen osaon­gelman alle lisätään erilaisia ratkai­su­vaih­toehtoja. Kuvassa 2. on esitetty morfo­lo­ginen taulu, johon on lisätty erilaisia ratkai­su­vaih­toehtoja. Ratkai­su­vaih­toeh­tojen määrää ei ole rajattu.

    Kuva 2. Ratkai­su­vaih­toeh­tojen lisää­minen.

    Vaihe 3: Vaihtoeh­tojen keski­näisen yhteen­so­pi­vuuden analyysi

    Prosessin tässä vaiheessa käydään läpi jokaisen osaon­gel­ma­parin ratkai­su­vaih­toeh­tojen keski­näinen yhteen­so­pivuus, eli varsi­nainen CCA-vaihe. Esimer­kiksi ratkai­su­vaih­toehto ”Lahti” on yhteen­sopiva ratkai­su­vaih­toeh­tojen ”Teltta”, ”Hotelli” ja ”Hostelli” kanssa, mutta ei ”Purjevene”, koska Lahdesta ei löydy (oletet­ta­vasti) purje­ve­ma­joi­tusta. Muita yhteen­so­pi­mat­tomia ratkai­su­vaih­toehtoja Lahden kanssa on esimer­kiksi ”Huvipuisto”, koska Lahdesta ei löydy huvipuistoa.

    Vaihe 4: Kokonaisten ratkai­su­vaih­toeh­tojen muodos­ta­minen käyttäen vain keskenään yhteen­so­pivia osarat­kai­su­kom­bi­naa­tioita Viimei­sessä vaiheessa analy­soitua ongelma- ja ratkai­su­vaih­toeh­to­ko­ko­nai­suutta käytetään sellaisten ratkai­su­ko­ko­nai­suuksien muodos­ta­miseen, jotka ovat keskenään yhteen­so­pivia. Esimer­kiksi, jos perhe­loman suunnit­telija päättää, että matka­koh­teeksi valitaan Lahti, pienenee muiden ratkai­su­vaih­toeh­tojen määrä tämän valinnan perus­teella. Kuvassa 3. on esitetty mahdol­liset ratkai­su­vaih­toehdot, tilan­teessa, jossa perhe­loman suunnit­telija on kiinnit­tänyt yhden ratkai­su­vaih­toehdon ”Lahti”.

    Kuva 3. Supis­tunut ratkai­su­vaih­toeh­tojen määrä.

    Jos perhe­loman suunnit­telija tekee toisen valinnan päättä­mällä, että aktivi­tee­tiksi valitaan retkeily (ml. päivä­retket) rajautuu yhteen­so­pivien ratkai­su­vaih­toeh­tojen määrä entisestään, koska retkeily ei ole yhteen­sopiva sadesään kanssa. Katso kuva 4.

    Kuva 4. Edelleen supis­tettu ratkai­su­vaih­toeh­tojen määrä.

    CCA asian­tun­tijan työkaluna

    CCA on menetelmänä alihyö­dyn­netty monilla aloilla. Erityi­sesti digitaa­listen työka­lujen avulla CCA:sta voi kehittyä tärkeä työkalu A. monimut­kaisten ongelmien analyy­sissä, ja B. hajallaan eri puolilla olevan tiedon yhteen saatta­miseen.

    Tämä artik­kelin kirjoit­tajan tarkoi­tuksena on soveltaa digitaa­lista CCA:ta erityi­sesti yrittä­jyys­kas­va­tuk­sessa ja alkavan yrittäjän tukipal­ve­lu­ver­koston kehit­tä­mi­sessä. CCA:n avulla monen eri rahoit­tajan ja yritys­neu­vojan ja yrittä­jyyden opettajan tiedot voidaan tuodaan yhteisen analyysin piiriin.

    Lähteet

    Ritchey, T. (n.a.). Fritz Zwicky, Developed General Morpho­lo­gical Analysis, https://www.swemorph.com/zwicky.html

    Ritchey, T. (2015). Principles of cross-consis­tency assessment in general morpho­lo­gical modelling. Acta Morpho­logica Generalis, 4(2). Saata­villa: https://www.swemorph.com/pdf/amg‑4–2‑2015.pdf