Kategoria: Yleinen

  • Tule tutus­tumaan uusiin oppimi­sym­pä­ris­töihin

    Home » Yleinen

    Terve­tuloa tutus­tumaan Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulun uusiin oppimi­sym­pä­ris­töihin ja niiden monipuo­lisiin hyödyn­tä­mis­mah­dol­li­suuksiin oppimi­sessa, opetuk­sessa, kehit­tä­mis­työssä ja työelä­mäyh­teis­työssä Tikka­rinteen- ja Wärtsilän-kampuk­sille.

    Tutus­tu­mis­ti­lai­suudet järjes­tetään molem­milla Karelian kampuk­sille.

    Tilai­suuk­sissa pääset näkemään, millaisia uusia oppimi­sym­pä­ristöjä on raken­tunut ja miten niitä hyödyn­netään oppimi­sessa, opetuk­sessa, kehit­tä­mis­työssä ja työelä­mäyh­teis­työssä. Lisäksi pääset itse kokei­lemaan ja kokemaan uutta tekno­logiaa näissä ympäris­töissä.

    Uusiin oppimi­sym­pä­ris­töihin voit tutustua etukäteen seuraa­vasta linkistä: https://www.thinglink.com/card/1666376383485444098

    Kahvi­tar­joilua varten pyydämme ilmoit­tau­tumaan tilai­suuksiin sekä valit­semaan, mitkä ympäristöt ja niiden hyödyn­tä­minen erityi­sesti Sinua kiinnostaa eniten.

    Tutus­tu­mis­ti­lai­suudet:
    6.10.2023 klo 12.30–14.30 Tikka­rinne-kampuk­sella, Tikka­rinne 9, Joensuu
    23.11.2023 klo 14.00–16.00 Wärtsilä-kampuk­sella, Karja­lankatu 3, Joensuu (kumppa­nuus­foo­rumin yhtey­dessä)

    » Ilmoit­taudu tutus­tu­misiin »


  • KUTSU: Tulevai­suuden työ ‑hankkeen webinaari 6.10. ja Karelian uusien oppimi­sym­pä­ris­töjen kokeilut

    Home » Yleinen

    Terve­tuloa Tulevai­suuden työ ‑hankkeen loppuwe­bi­naariin sekä tutus­tumaan Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulun uusiin oppimi­sym­pä­ris­töihin ja niiden monipuo­lisiin hyödyn­tä­mis­mah­dol­li­suuksiin oppimi­sessa, opetuk­sessa, kehit­tä­mis­työssä ja työelä­mäyh­teis­työssä Tikka­rinteen- ja Wärtsilän-kampuk­sille.

    Tulevai­suuden työ ja oppiminen webinaari järjes­tetään 6.10.2023 klo 9.30–11.00.

    » Linkki: Ilmoit­taudu webinaariin »

    Tilai­suu­dessa tulevai­suuden työtä ja oppimista tarkas­tellaan uusien tekno­lo­gioiden ja pedago­giikan näkökul­masta. Esitte­lemme Tulevai­suuden työ hankkeen keskeisiä tuloksia ja inves­toin­ti­hank­keessa hankit­tujen opetus­tek­no­lo­gioiden pedago­gista hyödyn­tä­mistä. Miten uusia tekno­lo­gioita voidaan hyödyntää niin työelä­mässä kuin koulu­tuk­sessa oppimisen ja yritys­toi­minnan tukena?

    Tule tutus­tumaan uusiin oppimi­sym­pä­ris­töihin.

    » Linkki: ilmoit­taudu tutus­tu­misiin »

    Iilmoit­tau­tu­mis­lo­mak­keella on kerrottu tutus­tu­mis­kohteet tarkemmin.

    Tutus­tu­mis­ti­lai­suudet järjes­tetään molem­milla Karelian kampuk­sille. Tilai­suuk­sissa pääset näkemään, millaisia uusia oppimi­sym­pä­ristöjä on raken­tunut ja miten niitä hyödyn­netään oppimi­sessa, opetuk­sessa, kehit­tä­mis­työssä ja työelä­mäyh­teis­työssä. Lisäksi pääset itse kokei­lemaan ja kokemaan uutta tekno­logiaa näissä ympäris­töissä.

    Tutus­tu­mis­ti­lai­suudet:
    6.10.2023 klo 12.30–14.30 Tikka­rinne-kampuk­sella, Tikka­rinne 9, Joensuu
    23.11.2023 klo 14.00–16.00 Wärtsilä-kampuk­sella, Karja­lankatu 3, Joensuu (kumppa­nuus­foo­rumin yhtey­dessä)

    Kutsua saa jakaa verkos­tois­sanne.

    Terve­tuloa inspi­roi­tumaan!

    Tilai­suudet järjestää Tulevai­suuden työ ‑hanke, jota rahoittaa ESR/Etelä-Savon Ely-keskus. Oppimi­sym­pä­ris­töjen tekno­logiat on inves­toitu Tulevai­suuden työ inves­tointi ‑hankkeessa, joka on EAKR/­Pohjois-Karjalan maakun­ta­liiton rahoittama hanke. https://tulevaisuudentyo.karelia.fi/ Ystäväl­lisin terveisin Tulevai­suuden työ hanke­hen­ki­löstö


  • Ilmoit­taudu: Tulevai­suuden työ ja oppiminen ‑webinaari 6.10.2023

    Home » Yleinen

    Terve­tuloa Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulun Tulevai­suuden työ ‑hankkeen päätöswe­bi­naariin perjan­taina 6.10.2023 klo 8.30–11.00.

    Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. Ilmoit­taudu mukaan TÄSTÄ LINKISTÄ. Webinaari toteu­tetaan Zoom-ympäris­tössä ja osallis­tu­mis­linkki lähetetään ilmoit­tau­tu­neille.

    Tilai­suu­dessa tulevai­suuden työtä ja oppimista tarkas­tellaan uusien tekno­lo­gioiden ja pedago­giikan näkökul­masta. Esitte­lemme Tulevai­suuden työ ‑hankkeen keskeisiä tuloksia ja inves­toin­ti­hank­keessa hankit­tujen opetus­tek­no­lo­gioiden pedago­gista hyödyn­tä­mistä.

    • Miten uusia tekno­lo­gioita voidaan hyödyntää niin työelä­mässä kuin koulu­tuk­sessa oppimisen ja yritys­toi­minnan tukena?
    • Millainen merkitys erilai­silla oppimi­sym­pä­ris­töillä on oppimi­selle?
    • Miten edistetään uusien tekno­lo­gioiden pedago­gista hyödyn­tä­mistä työelä­mäyh­teis­työssä?

    Ohjelma:

    8.30–8.40 Tilai­suuden avaus Pekka Auvinen, vararehtori, Karelia-amk

    8.40–8.50 Tavoit­teena Tulevai­suuden työ, Päivi Sihvo, Karelia-amk

    8.50–9.20 Tulevai­suuden pedago­giikka, Päivi Tynjälä, professori, Jyväs­kylän yliopisto

    9.20–9.50 Tekoäly yritys­kasvun vauhdit­tajana, Teemu Purmonen, co-founder, halli­tuksen puheen­johtaja Youpret Oy

    9.50–10.00 tauko

    10.00–10.15 Uudet oppimi­sym­pä­ristöt oppimisen tukena

    10.15–10.35 Kehit­tä­jä­opet­tajat koulu­tuksen, tekno­logian ja työelämän rajapin­nassa — Mikä on muuttunut?

    10.35–10.50 Osaamisen kehit­tä­misen uudet muodot työelämän murrok­sessa

    10.50–11.00 Päätös­sanat, Marjo Nenonen, koulu­tuksen kehit­tä­mis­pääl­likkö, Karelia-amk

    Lataa webinaarin tiedot ja ohjelma tiedostona (pdf)

    Tulevai­suuden työ ‑hanke on ESR/Etelä-Savon Ely-keskuksen ja Tulevai­suuden työ inves­tointi ‑hanke on EAKR/­Pohjois-Karjalan maakun­ta­liiton rahoit­tamia hankkeita.


  • Pedaforum 2023: Esitys Pedago­gisen osaamisen valmen­nuk­sesta

    Home » Yleinen

    Tulevai­suuden työ ‑hanke esitteli 7. kesäkuuta Tampe­reella Pedaforum 2023-tapah­tu­massa Karelian pedago­gisen osaamisen valmen­nusta. Hankkeessa keväällä 2023 ensim­mäisen kerran toteu­te­tussa valmen­nuk­sessa on yhdeksän digipe­da­go­giikkaan liittyvää teemaa, jotka perus­tuvat opetta­jille tehtyyn kyselyyn. Esityksen pitivät Risto Salminen ja Päivi Sihvo.

    Esitystä seurasi noin 40 kuulijaa. Esityksen sisältö on nähtä­vissä alta.


  • Opinnäy­tetyö: Virtu­aa­li­sella taide­museolla monipuo­li­suutta varhais­kas­va­tukseen

    Home » Yleinen

    Sosio­no­mio­pis­kelija Sini Päivinen ajatteli jo opinto­jensa alkuvai­heessa toteut­ta­vansa opinnäy­te­työnsä taiteen ja kulttuurin saata­vuuteen ja saavu­tet­ta­vuuteen varhais­kas­va­tusiässä. Suunni­tel­lessaan hän kiinnostui virtu­aa­li­to­del­li­suuksien hyödyn­tä­mi­sestä osana opinnäy­te­työtä ja hän mietti, miten näistä ajatuk­sista saisi luotua opinnäy­tetyön.

    Tässä artik­ke­lissa Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulun opiskelija Sini Päivinen kertoo opinnäy­te­työstään, joka toteu­tettiin yhteis­työssä Tulevai­suuden työ ‑hankkeen kanssa:

    ”Vaikka vanha viisaus sanoo, ettei kukaan tule kotio­velta hakemaan, minun kohdallani kävi toisin. Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulun kehit­tä­jä­opettaja Tommi Kinnunen kiinnostui heti aiheestani, ja innostui valmiu­destani ottaa virtu­aa­li­to­del­li­suudet osaksi opinnäy­tetyön toteu­tusta. Toimek­siantaja oli löytynyt! Olimmekin Tulevai­suuden työ ‑hankkeen kanssa suorastaan match made in heaven, sillä opinnäy­te­työni (Omakuvia ja omituisia lintuja – varhais­kas­va­tukseen suunnatun virtu­aa­lisen taide­museon konsep­ti­suun­nittelu) tuotok­sessa oli kyse nimenomaan siitä, mitä hanke tavoitteli: oppimi­sym­pä­ris­töjen ja pedago­giikan monia­lai­sesta ja työelä­mä­lä­hei­sestä kehit­tä­mi­sestä.  

    Opinnäy­te­työ­pro­ses­sissa oli mukana toimi­joita varhaiskasvatus‑, sosiaali‑, museo- ja media-alalta. Prosessin aikana käytiin työelä­mä­lä­heistä dialogia erityi­sesti varhais­kas­vatus- ja museoalan edustajien kanssa.  Yhteistyön aikana ei voinut välttyä työelämän nykyisten toimin­ta­mallien kysee­na­lais­ta­mi­selta. Opinnäy­tetyön aihe jo itsessään kysee­na­laisti työelämän toimin­ta­malleja, sillä sen tavoit­teena oli monipuo­listaa varhais­kas­va­tuksen taide­kas­va­tusta.

    Koska en juuri ikinä elämässäni ole ollut kiinnos­tunut menemään sieltä, mistä aita on matalin, päätin toteuttaa kehit­tä­mis­työni tuotoksena virtu­aa­lisen taide­museon konsep­ti­suun­nit­telun suunnit­te­lu­do­ku­mentin. Tuolloin en vielä onneksi tiennyt, kuinka monen muun yhtä absurdin sanan tulisin prosessin aikana oppimaan. Olinhan vain pieni sosiaa­lialan opiskelija, joka oli saattanut ottaa liian suuren palan purta­vakseen sotkeu­tu­malla opinnäy­te­työssään media-alan toimin­ta­ta­poihin. Äly hoi, älä jätä! 

    Konsep­toinnin kautta liikkeelle

    Opinnäy­te­työ­pro­sessin keskiössä oli siis täysin uusi toimin­tatapa sote- ja kasva­tusa­lalla: konsep­ti­suun­nittelu. Mitä ihmettä se siis tarkoittaa? Uskokaa tai älkää, niin sain vastata tähän kysymykseen monta kertaa. Tiivis­tettynä se tarkoittaa sitä, että jos haluan tuotteistaa päivä­kodin lapsille ja heidän varhais­kas­vat­ta­jilleen suunnatun virtu­aa­lisen taide­museon, tulee minun ensin suunni­tella se. Tälle digitaa­lisen median tuote­suun­nit­te­lulle on pitänyt keksiä joku nimi, joten sitä on alettu nimit­tämään konsep­ti­suun­nit­te­luksi tai konsep­toin­niksi.

    Omat lähtö­kohdat konsep­ti­suun­nit­telun aloit­ta­mi­selle olivat olemat­tomat, joten käännyin media-alan lehtori Aarno Savolaisen puoleen. Hän maltil­li­sesti opetti minulle konsep­toinnin periaatteet, ja niiden turvin pääsin kunnolla suunnit­telun makuun. Miljoonat kiitokset!

    Konsep­ti­suun­nit­telun loppu­tu­loksena käsissä pitäisi olla suunnit­te­lu­do­ku­mentti. Tässä opinnäy­te­työssä suunnit­te­lu­do­ku­mentti luotiin Power­Pointia hyödyntäen, koska sen visuaa­liset mahdol­li­suudet olivat mielestäni sopivat tähän tilan­teeseen.

    Dokumentin kautta sai selkeän kuvan siitä, mistä virtu­aa­li­sessa taide­museossa oli kyse, kuinka se voitaisiin käytän­nössä toteuttaa (suori­tus­suunta yms.), mitä teoksia museossa voisi nähdä ja mitä taide­läh­töisiä menetelmiä teoksista inspi­roiden voitaisiin lasten kanssa käyttää. Suunni­telma sisälsi tietoa virtu­aa­li­to­del­li­suuteen istutet­ta­vista opasvi­deoista ja käyttöön vaadit­ta­vista välineistä, mutta lopuksi myös joitakin käytännön vinkkejä käyttä­jälle.  

    Sisällöt sopimaan 360-ympäristöön

    Ei siinä vielä mitään, että lähdin toteut­tamaan aivan uuden­laista toimin­ta­tapaa, mutta erehdyin lisäksi kolmiu­lot­teisiin maailmaan! Joitakin kertoja kirosin mielessäni Tommin, joka oli saanut houku­teltua minut immer­sii­vi­syyteen. Kuka oli käskenyt kurotella tähtiä? Se, mikä oli aloitettu, piti viedä myös loppuun. Tästä syystä konsep­ti­suun­nittelu sisältää yksityis­koh­taisen tiedon myös taide­museon 360-kuvaa­miseen liitty­vistä tekijöistä. Sen lisäksi dokumentti esittelee mahdol­li­simman yksityis­koh­tai­sesti myös sen, kuinka taide­teoksia sekä muita objekteja saa istutettua 360-kuvauk­sella toteu­tettuun virtu­aa­li­to­del­li­suuteen.  

    Hyvähän siitä sitten tuli! Lopulta. Immer­sioine kaikkineen! Suunnit­te­lu­do­ku­mentti oli sekä museo- että varhais­kas­va­tusalan yhteis­työ­kump­pa­neiden mielestä infor­ma­tii­vinen ja monipuo­linen esitys siitä, millainen varhais­kas­va­tukseen suunnattu virtu­aa­linen taide­museo voisi olla. Se voisi ensin­näkin olla aivan uuden­lainen oppimi­sym­pä­ristö, mutta sen avulla voitaisiin myös vähentää yhteis­kun­nal­lista eriar­voi­suutta ja parhaim­millaan jopa syrjäy­ty­mistä.

    Suunni­tel­massa olevilla opasvi­deoilla lapsia opastaa koira­kä­si­nukke. Opaskoira myös kysyy keskus­telua herät­te­leviä kysymyksiä ja ohjaa käyttäjää teoksien parissa toimi­miseen. Kuva: Sini Päivinen

    Vaikka suunnit­te­lemani virtu­aa­linen taide­museo keskittyi varhais­kas­va­tuksen taide­kas­va­tuksen monipuo­lis­ta­miseen, se on täysin sovel­let­ta­vissa myös muiden asiakas­ryhmien kanssa käytet­tä­väksi ja koetta­vaksi. Itselleni heräsi ajatuksia muun muassa siitä, kuinka vastaavaa virtu­aa­lista taide­museota voitaisiin hyödyntää osana ikäih­misten päivä­toi­mintaa – tietysti heille sopivin taide­teoksin ja taide­läh­töisin menetelmin.

    Opinnäy­te­työni johto­pää­tök­sissä kirjoitin, että “– mahdol­lisuus käyttää virtu­aa­lista taide­museota itsenäi­sesti kenen toimesta tahansa, vaikkapa kunnan kirjaston tiloissa, lisäisi taiteen ja kulttuurin saata­vuutta ja saavu­tet­ta­vuutta yleisellä tasolla. Erityi­sesti syrjä­seu­duilla tällainen olisi tarpeen, koska taide­museoissa vierai­le­minen ei ole itses­tään­selvyys kenel­lekään pitkien välimat­kojen takia. Taide­museo – vaikka virtu­aa­li­nenkin – mahdol­lis­taisi yksit­täisten ihmisten ja yhtei­söjen kulttuu­ri­hy­vin­voinnin ja edistäisi myös kulttuu­rista demokra­ti­saa­tiota. Ei tule myöskään unohtaa korona­nä­kö­kulmaa, eli kuinka tällaiset virtu­aa­listen taide­museoiden kaltaiset ympäristöt pitäi­sivät ulkona­liik­ku­mis­kiel­to­jenkin aikana ihmiset kiinni yhtei­sössä ja yhteis­kun­nassa.” 

    Konsep­ti­suun­nit­telun luovuus innosti

    Lopuksi rohkenen sanoa, että olipa opetta­vainen opinnäy­te­työ­pro­sessi. Kokemukseni jälkeen haluan kannustaa erityi­sesti sote- ja varhais­kas­va­tusalan opiske­li­joille konsep­ti­suun­nit­telun pariin.  

    Konsep­ti­suun­nittelu on toimin­ta­tapana jotakin sellaista, missä oma luovuus pääsee valloilleen ja innova­tii­visuus on huipussaan. Lähtekää rohkeasti kohti uutta, vaikka se pelot­taisi. Se antaa lopulta enemmän kuin olisitte ikinä osanneet kuvitella. Ottakaa konsep­ti­suun­nittelu osaksi opinnäy­te­töi­tänne tai kannus­takaa opettajia mahdol­lis­tamaan teille konsep­ti­suun­nit­telun tekemistä muihin opintoihin liittyen. Se tuo teille varmasti hyötyä tulevai­suu­dessa!

    Teksti ja kuvat: Sini Päivinen

    Voit tutustua Sini Päivisen opinnäy­te­työhön tästä: Omakuvia ja omituisia lintuja – varhais­kas­va­tukseen suunnatun virtu­aa­lisen taide­museon konsep­ti­suun­nittelu


  • Raken­nus­työmaa näyttää erilai­selta HoloLens 2:n lävitse

    Home » Yleinen

    Lisätty todel­lisuus tuo raken­nus­työ­maalla työsken­te­le­ville ja niiden toimintaa suunnit­te­le­ville uuden­laisen tavan visua­li­soida laskelmat ja suunni­telmat työmaaym­pä­ristöön. Karelian Tulevai­suuden työ ‑hankkeessa (EAKR) hankittiin Micro­softin HoloLens 2 ‑laitteen, suoja­ky­pärän sekä Trimblen ohjel­miston yhdistävä kokonaisuus, ”Trimble XR10 with HoloLens 2”. Sen avulla voi nähdä visua­li­soitua dataa oikeassa konteks­tissa, esimer­kiksi juuri raken­nus­työ­maalla.

    Trimble XR10 hyödyntää HoloLens 2 ‑laitetta, joka on näkymän laatunsa ja käyttö­mu­ka­vuu­tensa myötä markki­noiden parhaita ja yleisimpiä laitteita, vaikka se julkaistiin ensim­mäisen kerran jo vuonna 2019. Ohjel­miston ja laitteen avulla voidaan tehostaa suunnit­telua, kun monimut­kainen kolmiu­lot­tei­suuteen liittyvä tieto saadaan visua­li­soitua oikeassa asiayh­tey­dessä. Visua­li­sointi helpottaa dataa käsit­te­levää suunnit­te­lu­työtä tekevää työnte­kijää tai siihen pereh­tyvää opiske­lijaa, kun hän näkee suunni­telmien seuraukset ja voi viestiä niistä myös muille ihmisille, kuten kolle­goille ja sidos­ryhmien edusta­jille.

    Laitteiston perus­toi­mintaa kuvataan tässä Trimblen tuotta­massa videossa.

    Trimble XR10 ei ole vain visua­li­soinnin apu. Kun suunni­telmat on asemoitu ohjel­miston avulla todel­liseen ympäristöön, voidaan näkyviin tuoda erilaisia suunni­teltuja ratkai­su­vaih­toehtoja sekä käydä läpi erilaisia työnteon vaiheita. Oikeassa konteks­tissa esitetty tieto vähentää virheiden syntyä ja säästää aikaa. Se tekee laitteis­tosta erittäin houkut­te­levan työelä­mälle tulevai­suu­dessa.

    Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lussa ensim­mäinen käyttö­kohde on ollut Luovin raken­nus­työ­maalla Joensuussa.

    Nämä näkymät ovat kuvan­kaap­pauksia käyttäjän näkemästä todel­li­suu­desta, johon on lisätty visua­li­soituja LVI-ratkai­suita. Mikäli suunni­telmat kiinnos­tavat, voi käyttäjä tarkentaa näkymiä ja poistaa osan elemen­teistä näkymästä.
    Käyttäjän päähän laitteisto asettuu kypärän avulla, mikä on välttä­mä­töntä raken­nus­työ­maaym­pä­ris­tössä.

    Optisen tekniikan toteu­tukseen tuovassa HoloLens 2:ssa on silmien edessä läpinäkyvä näyttö, jossa näytetään lisätyn todel­li­suuden sisällöt. Näkökenttä on 43 astetta leveä mutta markki­noiden laajimpia, mikä kertoo sen, että laitteis­tossa on vielä paljon kehit­tä­misen varaa. Yleisim­missä virtu­aa­li­la­seissa näkökenttä on noin 100 astetta.

    HoloLens 2‑laitetta on hyödyn­netty todel­li­sessa käytössä usein valmis­tus­teol­li­suu­dessa ja tervey­den­hoi­dossa visua­li­soin­nissa, etäoh­jauk­sessa ja koulut­ta­mi­sessa. Laitteen hinta on lisäva­rus­teista riippuen noin 4000–5000 euroa. Sisältöjä laitteelle voi tuottaa itse Microsoft Dynamics Guidesin avulla (alk. 55 €/kk) tai niitä voi myös tehdä yhdessä asian­tun­ti­joiden kanssa. Lisäksi on olemassa Trimblen kaltaisia ohjel­mistoja.

    Tämän vuoksi eri alan toimijat ovat nähneet lisätyn todel­li­suuden hyödyn­tä­mi­sessä monen­laista poten­ti­aalia, jota olisi tärkeää kokeilla. Kareliassa lisätään kevään 2023 aikana osaamista sisäl­lön­tuo­tan­nossa, kun Tulevai­suuden työ ‑hankkeessa päästään kokei­lemaan esimer­kiksi tervey­den­hoidon pieniä koulu­tus­rat­kai­suita toisen, ilman suoja­ky­pärää käytet­tävän HoloLens 2‑laitteen turvin.


  • Pedago­gisen osaamisen valmen­nukset ja digiaa­mu­kahvit

    Home » Yleinen

    [ In english, click here or scroll further]

    Kun Karelian opettajat kertoivat opetus­tek­no­lo­gioiden käytöstä ja digipe­da­go­gisen osaamisen kehit­tä­mis­tar­peista viime keväällä tehdyssä kyselyssä, nousi esiin kolme tärkeää asiaa:

    1. Kokemuksien jakaminen vertaisten kanssa on tärkeää, kun uutta tekno­logiaa otetaan opetuksen tueksi.
    2. Digitaa­listen työka­lujen pedago­ginen hyödyn­tä­minen tukee opiske­lijan oppimista.
    3. Opettajat ovat itse aktii­visia lisätessään tietojaan koulu­tukseen liitty­vistä digitaa­li­sista työka­luista.

    Näiden tärkeiden pointtien lisäksi Kareliassa on otettu viime vuosina käyttöön runsaasti uuden­laisia työkaluja, oppimi­sym­pä­ristöjä, tiloja ja toimin­ta­tapoja. Nämä yhdessä ovat kannus­taneet järjes­tämään pedago­gisen osaamisen valmen­nuksen, jonka sisäl­löstä suurin osa on suori­tet­ta­vissa oman kalen­terin mukai­sesti.

    Tulevai­suuden työ ‑hankkeen järjes­tä­mässä 9‑osaisessa valmen­nuk­sessa käydään kevään 2023 aikana läpi erilaisia opetuksen digita­li­soi­tu­miseen liittyviä teemoja, jotka nousivat esiin viime vuonna tehdyssä digipe­da­go­gisen osaamisen kehit­tä­mis­tar­peiden kyselyssä.

    Toteutus ja osallis­tu­minen

    Osallis­tu­minen vaatii rekis­te­röi­ty­misen valmen­nuksen Howspace-sivus­tolla. Valmennus toteu­tetaan kevään aikana pääsään­töi­sesti torstai­aa­muisin kasvo­tusten järjes­tet­tä­vissä työpa­joissa. Tilai­suudet kestävät yleensä 1,5 tuntia. Tärkeässä roolissa on myös ennak­ko­työs­kentely Howspace-alustalla, sillä työpa­joissa lähdetään siitä, että ennen työpajaa osallis­tujat ovat tutus­tuneet Howspace-oppimi­sym­pä­ris­tössä julkais­tuihin sisäl­töihin ja keskus­te­luihin.

    Valmen­nukseen osallis­tu­minen on vapaa­eh­toista. Valmen­nuksen asian­tun­ti­joina toimivat meille tutut kollegat, jotka ovat Tulevai­suuden työ ‑hankkeen kehit­tä­jä­opet­tajia ja muita asiaan jo omassa työssään pereh­ty­neitä opettajia. Tulevien osioiden sisällöt avataan aina pari viikkoa ennen tulevaa työpajaa, ja avaudut­tuaan ne ovat julki ainakin kesään asti.

    Kaikki valmen­nukset on suunni­teltu opettajan työtä ajatellen, mutta osioihin on erittäin terve­tullut myös muu Karelian henki­löstö. Kuka tahansa voi osallistua itseään kiinnos­taviin osioihin, eikä yhteen osioon osallis­tu­minen vaadi jonkin toisen aiempaa osallis­tu­mista. Tärkeintä on, että voimme jakaa toisil­lemme oppia ja kokemuksia lisäten yhdessä pedago­gista osaamis­tamme.

    Aikataulut

    Pedago­gisen osaamisen valmen­nukset järjes­tetään digitaa­li­sessa oppimi­sym­pä­ris­tössä siten, että kuhunkin osioon liittyy myös työpaja, joka järjes­tetään lähtö­koh­tai­sesti läsnä­olo­ti­lai­suutena. Kalen­te­ri­mer­kinnät on lisätty tämän sivun loppuun.

    to 9.2.      klo 8.30–10     Oppimis­muo­toilun hyödyn­tä­minen koulu­tuksen suunnit­te­lussa

    ti 21.2.     klo 8.30–9        Työelä­mäyh­teistyön uudet muodot, etkot Howspace-livessä

    to 23.2.    klo 8.30–9.30 Työelä­mäyh­teistyön uudet muodot, työpaja

    to 16.3.    klo 8.30–10     AR opetuk­sessa

    to 30.3.    klo 8.30–10     Video­tuo­tannon uudet mahdol­li­suudet

    to 13.4.    klo 8.30–10     Podcastit

    to 27.4.    klo 8.30–10     VR-sisällön hyödyn­tä­minen koulu­tuk­sessa

    to 4.5.      klo 8.30–10     Skenaa­rio­työkalu Thinglin­kissä

    to 16.5.    klo 8.30–10     Verkossa tapah­tuvan oppimisen fasili­tointi

    to 25.5.    klo 8.30­–10      Karelian pedago­giikan yhteiset periaatteet

    Karelian henki­lö­kunnan jäsenenä voit ilmoit­tautua pedago­giseen valmen­nukseen osoit­teessa https://pedagoginen-valmennus.in.howspace.com. Rekis­te­röi­tyessä sinulta vaaditaan @karelia.fi-loppuinen sähkö­pos­tio­soite.

    Lisätietoja: https://pedagoginen-valmennus.in.howspace.com  (rekis­te­röidy ensin)

    Tarkemmat tiedot teemojen sisäl­löistä päivi­tetään Howspaceen tammikuun 2023 aikana.

    Digiaa­mu­kahvit

    Valmen­nus­ko­ko­nai­suuteen kytkey­tyvät myös Digiaa­mu­kahvit, ovat Tulevai­suuden työn ja Digivision järjes­tämiä keskus­te­lu­tuo­kioita. Digiaa­mu­kah­veilla käydään läpi ajankoh­taisia Karelian pedago­giikan kehit­tä­miseen liittyviä asioita. Voit tulla vapaasti mukaan kuulolle kyselemään ja keskus­te­lemaan teemasta. Tilai­suuksien sisältöä täsmen­netään lähempänä tapah­tumaa Intra­ne­tissä Peda-akatemian sivulla ja pedago­gisen valmen­nuksen Howspacessa.

    Tilai­suuksiin voit osallistua Teams-linkkien kautta. Löydät teams-linkit Intra­netin kalen­te­rista ja pedago­gisen valmen­nuksen Howspacesta Digiaa­mu­kahvien sivulta lisät­tävien kalen­te­ri­mer­kin­töjen kautta. Kalen­te­ri­mer­kinnät on lisätty myös tämän sivun loppuun.

    to 19.1. klo 8.30–9.00 — Digipe­da­go­giikka ja opettajien pedago­ginen valmennus
    Ensim­mäisen digiaa­mu­kahvien aiheena on digipe­da­go­giikka ja keväällä Kareliassa toteu­tettava pedago­ginen valmennus. Tilai­suuden fasili­toivat Minna Rokkila ja Anna-Riitta Mikkonen.

    to 16.2. klo 8.30–9.00 — Digivision pilotti Kareliassa
    Toisten digiaa­mu­kahvien aiheena on Digivision pilotti Kareliassa. Kahveilla puhutaan Karelian osallis­tu­mi­sesta Digivision pilot­ti­vai­heeseen. Tilai­suuden fasilitoi Mervi Lätti.

    to 23.3. klo 8.30–9.00 — Oppimi­sym­pä­ris­töjen hyödyn­tä­minen Kareliassa
    Maaliskuun digiaa­mu­kah­veilla käydään läpi esimerkkejä uusien oppimi­sym­pä­ris­töjen hyödyn­tä­mi­sestä Kareliassa.

    to 6.4. klo 8.30–9.00 — Opiskelun ja oppimisen järjes­telmät & verkko­ym­pä­ristöt
    Näillä digiaa­mu­kah­veilla keskus­tellaan Kareliassa opiskeluun ja oppimiseen liitty­vistä järjes­tel­mistä ja verkko­ym­pä­ris­töistä. Tilai­suu­dessa esitellään kokonai­suutta sekä järjes­telmien ja ympäris­töjen suhteita toisiinsa. Tilai­suuden fasili­toivat Mervi Lätti ja Minna Rokkila.

    to 11.5. klo 8.30–9.00 — Oppimi­sym­pä­ris­töjen hyödyn­tä­minen Kareliassa
    Kevään viimei­sillä digiaa­mu­kah­veilla keskus­tellaan lisää Karelian uusien oppimi­sym­pä­ris­töjen hyödyn­tä­mi­sestä.

    Pedago­gical skills training and digital morning coffee meetings

    Karelia’s teachers were asked about the use of educa­tional techno­logies and the needs for developing digital pedago­gical skills in a survey last spring. From the answers it was possible to highlight three things:

    1. Sharing experiences with peers is important when adopting new technology to support teaching.

    2. Pedago­gical utilization of digital tools supports student learning.

    3. Teachers themselves are active in increasing their knowledge of digital tools.

    In addition to these, in recent years Karelia has become more familiar with lots of new tools, learning environ­ments, facilities and methods. All this has encou­raged to organize pedago­gical skills training in Karelia.

    In spring 2023, there is a 9‑part training organized by the “Tulevai­suuden työ” project. It will cover various themes related to the digitization of teaching emerging from the afore­men­tioned survey.

    How the training will be organized?

    To participate the training, you have to register to the Howspace-site of the training. The training is carried out during spring months and usually on Thursday mornings in face-to-face workshops. Events usually last 1.5 hours. Before the workshops you should work on the Howspace platform. It is important, because in the workshops we assume that the partici­pants have familia­rized themselves with the content and joined discus­sions in Howspace before the workshop. In some cases the work done in Howspace could be more important than the workshops.

    Partici­pation in this training is voluntary. The experts in each topics are Karelia staff. Some of them are developer teachers (kehit­tä­jä­opet­tajat) of the Tulevai­suuden työ ‑project and some are other teachers, who are already familiar with the topic.

    The content of the upcoming sections are always opened a couple of weeks before the upcoming workshop. Once they are open, they are public to regis­tered users at least until the summer.

    All the trainings are designed with the teacher’s work in mind, but other Karelia personnel are also very welcome to join. Anyone can participate in the sections that interest them, and partici­pation in one section does not require partici­pation in any other section. The most important thing is that we can share our experiences with each other, increasing our pedago­gical expertise together.

    Schedules

    Trainings are organized in a digital learning environment in such a way that each section is also accom­panied by a workshop, which is organized as an atten­dance event.

    Thu 9.2.    at 8:30–10       Using learning design in planning education

    Tue 21.2.    at 8:30–9       New forms of working life coope­ration, pre-discussion in Howspace live

    Thu 23.2.   at 8:30–9:30  New forms of working life coope­ration, workshop

    Thu 16.3.    at 8:30–10      AR in teaching

    Thu 30.3.   at 8:30–10      New possi­bi­lities in video production at Karelia

    Thu 13.4.    at 8:30–10      Podcasts

    Thu 27.4.   at 8:30–10      Using VR content in training

    Thu 4.5.     at 8:30–10      Scenario tool in Thinglink

    Thu 16.5.    at 8:30–10      Facili­tation of online learning

    Thu 25.5.   at 8:30–10      Common principles of Karelia pedagogy

    As a Karelia staff member, you can register for pedago­gical training at https://pedagoginen-valmennus.in.howspace.com. When regis­tering, you are required to have an email address ending with “@karelia.fi”.

    More infor­mation: https://pedagoginen-valmennus.in.howspace.com  (register first)

    More detailed infor­mation about the contents of the themes will be updated in Howspace-platform during January 2023.

    Digital morning coffee meetings

    Digital morning coffee meetings are also connected to the training package. They are discussion sessions organized by Tulevai­suuden työ- and Digivisio 2030-projects. At digital morning coffee meetings we discuss current issues related to the development of Karelia’s pedagogy. You are free to come to the meetings to ask questions and discuss the theme. The content of the events will be specified closer to the event in Intranet on the Peda-akatemia-site and on the Howspace-platform of the pedago­gical training.

    You can participate in the events via Teams links. You can find the teams links on the intranet calendar. The calendar-files can be also added via the pedago­gical training Howspace-platform (Digiaa­mu­kahvit » Yleistä ‑site in top menu).

    Schedule:

    Thu 19.1. at 8:30–9:00 — Digital pedagogy and pedago­gical training of teachers
    The topic of the first meeting is digital pedagogy and how the pedago­gical training will be imple­mented in Karelia in the spring. The event will be facili­tated by Minna Rokkila and Anna-Riitta Mikkonen.

    Thu 16.2. at 8:30–9:00 — Digivisio pilot in Karelia
    The subject of second digital morning coffee meeting is the Digivisio pilot in Karelia. We chat about Karelia’s partici­pation in Digivi­sio’s pilot phase. The event will be facili­tated by Mervi Lätti.

    Thu 23.3. at 8:30–9:00 — Utilization of learning environ­ments in Karelia 1
    In March we discuss examples of the use of new learning environ­ments in Karelia.

    Thu 6.4. at 8.30–9.00 – Study and learning systems & online environ­ments
    What kind of learning-related systems and online environ­ments (Moodle, Peppi, Howspace, Eduplan etc…) we have in Karelia and how they are related to each other? The event will be facili­tated by Mervi Lätti and Minna Rokkila.

    Thu 11.5. at 8:30–9:00 — Utilization of learning environ­ments in Karelia 2

    In May we go through more examples of the use of new learning environ­ments in Karelia.

    Kalen­te­ri­mer­kinnät

    Voit lisätä tilai­suudet kalen­te­riisi alla olevista linkeistä.

    Pedago­gisen valmen­nuksen työpajat:

    Digiaa­mu­kahvit


  • Opinnäy­tetyö: Murroksen kokenut henki­lös­tö­joh­ta­minen vaatii virtu­aa­lista osaamista

    Home » Yleinen

    Tulevai­suuden Työ ‑hankkeelle tehdyssä Johta­misen ja liike­toi­min­tao­saa­misen YAMK-opinnäy­te­työssäni kehitettiin modernia tekno­logiaa hyödyn­täviä työtapoja tulevai­suuden henki­lös­tö­am­mat­ti­lai­sille. Selvisi, että tulevai­suuden henki­lös­tö­joh­ta­minen on yksilöl­li­sesti joustavaa, mutta yhtei­söl­li­syyttä tukevaa – ja virtu­aa­li­tek­no­lo­gialla on siinä merkittävä rooli.

    Kehitystyö asian­tun­ti­ja­tii­missä

    Kehit­tä­mi­sessä hyödyn­nettiin Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lulle keväällä 2022 valmis­tu­neita oppimis- ja työskentely-ympäristöjä. Kehitystyö toteu­tettiin työpa­ja­työs­ken­telynä ja tutki­mus­haas­tat­te­luina. Huhti­kuussa 2022 pidetyssä työpa­jassa Tikka­rinteen kampuk­selle koottiin henki­lös­töalan ammat­ti­lai­sista koostuva työryhmä, joka tutustui Studio Canvas ‑suunnit­te­lu­tilaan, Simula-oppimi­sym­pä­ristöön, MLC-luokka­tilaan sekä A212-yhteis­suun­nit­te­lu­tilaan. Tutus­tu­misen kohteena olivat erityi­sesti uudet tekno­lo­giset ratkaisut eli digitaa­linen yhteis­suun­nit­te­luseinä, simulaa­tio­tek­no­logia, etäläs­näolon mahdol­listava jaetun luokka­tilan kokonaisuus sekä koske­tus­näy­töl­liset valko­tau­luseinät. Asian­tun­ti­joiden ajatuksia tekniikan hyödyn­net­tä­vyy­destä omaan työhönsä selvi­tettiin työpa­jai­deoinnin lisäksi haastat­te­luilla. Tutki­muk­sessa haasta­teltiin myös hankkeen henki­lö­kuntaa ja heiltä kerättiin kokemuksia tilojen käyttöön­ottoon liittyen.

    Interak­tii­vinen tekno­logia, laaja­ku­va­näytöt, monipuo­liset tiedon jakamis­mah­dol­li­suudet sekä hyvät kaiutin­jär­jes­telmät mahdol­lis­tavat aidono­loisen vuoro­vai­ku­tuksen silloinkin, kun osa osallis­tu­jista on etänä ja osa paikan päällä. Ryhmä­työs­ken­telyyn suunni­tellut työkalut edistävät yhtei­söl­li­syyttä ja mahdol­lis­tavat hybri­dityön tekemistä entistä laajem­malla tavalla. Kehitys­työssä selvisi, että uusi tekniikka tuo monipuo­li­suutta erityi­sesti osaamisen kehit­tä­miseen esimer­kiksi simulaa­tio­kou­lu­tuksien ja etätyö­no­pas­tuksen muodossa. Hybri­di­työhön suunni­tellut työskentely-ympäristöt muokkau­tuvat erilaisiin käyttö­tar­koi­tuksiin ja erilai­sille käyttä­jille.

    Työsken­telyä Canvas Studio ‑yhteis­suun­nit­te­lu­tilan seinän ääressä.

    Työelämän murros

    Työelämän nopea muuttu­minen on asettaa muutos­tar­peita organi­saa­tioiden toimin­ta­ta­voille. Hybri­dityön yleis­ty­minen sekä työväestön demogra­fiset ja globa­li­saation aiheut­tamat muutokset muuttavat työelämää. Henki­lös­tö­joh­ta­mi­selta vaaditaan yksilöl­listä jousta­vuutta. Työn tekemisen uusi tapa on yhtei­sö­oh­jautuva organi­saa­tio­malli, jossa tiimit saavat entistä enemmän valtaa ohjata työn tekemistä. Tässä kehitys­työssä saatuja tuloksia voidaan hyödyntää uusia monikäyt­töisiä työsken­te­ly­tiloja suunni­tel­lessa sekä yhtei­söl­li­syyteen perus­tuvien toimin­ta­ta­pojen eteenpäin viemi­sessä. Toivon, että kehitys­työssä saatu tieto ja kokemukset inspi­roivat uusiin tekno­lo­gioihin tutus­tu­miseen ja innos­tavat niiden hankintaan yrityk­sissä.

    Kirjoittaja:
    Annika Rieppo, johta­misen ja liike­toi­min­tao­saa­misen opiskelija, Tradenomi (YAMK)

    Lisätietoja:
    Annika Riepon opinnäy­tetyö Virtu­aa­lisen henki­lös­tö­joh­ta­misen työta­pojen kehit­tä­minen (julkaistu 14.12.2022)


  • ,

    Inspi­roivat puhujat johdat­te­livat ajatukset työelämän murrokseen

    Home » Yleinen

    Kolme erilaista ja keskenään risten­nyttä näkökulmaa, noin sata kuulijaa ja tunti aikaa. Tulevai­suuden työ ja oppiminen työn lomassa ‑webinaa­ri­sarja käynnistyi perjan­taina 11. marras­kuuta ajatuksia herät­tä­neellä ja puhuja­kat­tauk­sestaan kiitoksia kerän­neellä webinaa­rilla. Tulevai­suuden työ ‑hankkeen järjestämä avausosa sisälsi puheen­vuorot Työter­veys­lai­toksen pääjohtaja Antti Koivu­lalta, Porokylän Leipomo Oyssä nykyisin henki­lös­tö­joh­tajana työsken­te­le­vältä Tomi Tuomas­ju­kalta sekä Thinglink Oyn toimi­tus­johtaja Ulla-Maaria Koivu­lalta. Puheen­vuo­roissa käsiteltiin etenkin sitä, minkä­laista merki­tystä sillä on, missä työ tehdään, ja minkä­laisia vaiku­tuksia sillä on esimer­kiksi luovuuteen ja työssä kehit­ty­miseen.

    Aamun avannut Antti Koivula puhui etätyön sisäl­löstä ja merki­tyk­sestä. Pahimpina korona­vi­rusai­koina moni siirtyi etätyöhön. Pandemia tilanteen paikal­linen vaihtelu muutti usein sitä, tehtiinkö työtä työpaikan ja etätyö­pisteen välillä, mikä johti siihen, että keskustelu etätyöstä, lähityöstä, monipaik­ka­työstä ja virtu­aa­li­työstä muuttui aivan uuden­lai­seksi, kun yhä useam­malla oli näistä työn muodoista kokemusta.

    Maailman kriisit ja muut megat­rendit muuttavat työtä

    Koivula käsitteli työn tulevai­suutta koronan jälkei­sessä ajassa myös ennakoi­mat­toman maail­man­ti­lanteen vaiku­tuksen alla. Tällä hetkellä työn tulevai­suu­desta puhut­taessa on huomioitava koronan ja Venäjän hyökkäys­sodan lisäksi myös ilmas­to­kriisi ja digita­li­saatio. Ajalli­sesti nämä maailmaa muuttavat asiat ovat erilaisia, mutta kaikki vaikut­tavat työn murrokseen sekä työvoiman saata­vuuteen.

    Myös ihmisten käsitys jo siitä, mikä on työpaikan toimiston rooli, on muuttu­massa. Toimisto voidaan nähdä esimer­kiksi rauhan tyyssijana, tekno­lo­gisena älytilana tai usein ihmisten ja ideoiden kohtaa­mis­paikkana, jolloin yhtei­söl­li­syyden kautta käydään yhteistä keskus­telua. Se synnyttää luovuutta ja aktii­vi­suutta miettiä myös sitä, miten voidaan työsken­nellä uudella ja merki­tyk­sel­li­sellä tavalla.

    “Kun ollaan yhdessä, toimis­tosta tulee tehdä juhlan paikka, eikä hyödyntää sitä rutiinien työstä­miseen. Rutiineja voidaan tehdä etätyönä”, Antti Koivula sanoi.

    Koivulan mukaan paras tapa löytää kuhunkin organi­saa­tioon sopiva balanssi niin etätyön ja lähityön käytän­töjen suhteen on avoin, kaikki osapuolet huomioiva keskustelu kullakin työpai­kalla.

    Onko työasioiden ajattelu työtä ja tarvit­seeko työaikaa seurata?

    Monipuo­li­sesti johta­misen ja henki­lös­tötyön parissa työsken­nellyt ja johto­hen­ki­löitä valmen­tanut Tomi Tuomas­jukka puhui paljon siitä, mitä on työ ja mitä on etäällä oleminen, minkä vuoksi sana etätyö tuntui ymmär­ret­tä­västi hanka­lalta, ehkä aikansa eläneeltä käsit­teeltä. Lisäksi hän näki, että etänä työsken­te­le­miseen liittyy jänni­tettä, risti­riitaa ja jopa epäilystä siitä, onko etänä tehty työ yhtä arvokasta kuin työpai­kalla tehty sama työ.

    Tuomas­jukka pohdiskeli paljon sitä, mikä lasketaan työksi. Kun ajattelee töitä, saa ehkä töihin liittyvän oival­luksen, vaikkei niin aikonut tehdä, onko se työtä, Tuomas­jukka sanoi.

    “Entä teenkö vain työpai­kalla oikeaa työtä? Etätyö sanana on kahle, sillä (monessa ammatissa) työtä voidaan tehdä missä vain, milloin vain ja miten vain. Pitäisikö ryhtyä puhumaan vain työstä?”, Tuomas­jukka sanoi.

    Se, mikä määri­tetään työnteoksi, vaikuttaa myös siihen, kuinka järkevää on tehdä vaikkapa työajan­seu­rantaa. Tuomas­jukan mukaan tulevai­suu­dessa tämä työnteon aikaan ja paikkaan liittyvä muutos voi tuoda työhön vaihtoeh­doksi alusta­työtä, jolloin ihmiset toimi­sivat oman osaami­sensa puitteissa mikro­y­rit­täjinä sen sijaan että antai­sivat työpa­nok­sensa yhdelle organi­saa­tiolle.

    Virtu­aa­li­sessa tilan­teessa saa oppia tekemällä virheitä

    Aamun kolmas puhuja Ulla-Maaria Koivula on nähnyt vuosien ajan muutosta siinä, miten organi­saa­tioissa ihmiset kohtaavat työteh­tä­viään. Ulla-Maaria Koivula sanoi, että organi­saa­tioiden tulee miettiä, milloin henki­löstön kanssa kannattaa tavata kasvo­tusten ja milloin riittäisi etäkoh­taa­miset. Myös Antti Koivula korosti, että tällaiset päätökset ovat organi­saa­tio­koh­taisia.

    “Kohtaa­miset ovat tärkeitä, kun työstetään yhdessä jotakin asioita. Virtu­aa­liym­pä­ris­töjen merkitys työn teossa ja etenkin pereh­dy­tyk­sessä on kasvanut. Pereh­dy­tyksen virtua­li­soin­nista on yrityk­sissä hyviä kokemuksia”, Ulla-Maaria Koivula sanoi.

    Työhön liittyvän tekemisen muuttu­minen osin virtu­aa­li­seksi on alkanut pereh­dy­tysten kaltai­sesta toimin­nasta. Viime aikoina uutena tarpeena on tullut esille soft skills ‑osaaminen, jota voidaan harjoittaa myös virtu­aa­li­sesti. Esimer­kiksi Thinglinkin verkko­so­vel­luk­sella on toteu­tettu kaupassa helppojen ja hankalien asiak­kaiden kohtaa­misia, mikä on valmis­tanut opiske­li­joita ja työnte­ki­jöitä tilan­teisiin, joihin he eivät toivot­ta­vasti koskaan joudu työssään törmäämään.

    “Virtu­aa­li­sesti oppien ihminen voi oman valinnan kautta seurata, miten oma valinta vaikuttaa tilanteen etene­miseen”, Ulla-Maaria Koivula korosti.

    Puheen­vuo­roissa korostui, että työelämä on muuttuneet viime vuosina paljon, mikä vaatii paljon sekä tekno­lo­gialta että ihmisiltä. Suhtau­tu­minen monipaik­ka­työhön ja jatkuvaan osaamisen lisää­miseen on oltava erilaista nyt kuin viime vuosi­kym­me­nellä. Hybri­dityö ja hybri­diop­pi­minen eivät jääneet vain korona-ajan ilmiöiksi, vaan ne ovat arkea myös tulevai­suu­dessa.

    23.11.2022

    Kirjoit­tajat:

    Risto Salminen, projek­ti­asian­tuntija, Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu
    Minna Rokkila,opetusteknologia-asiantuntija, Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu
    Päivi Sihvo, projek­ti­pääl­likkö, lehtori, Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu


  • ITK2022: Kuinka kehit­tä­jä­opet­tajat toimivat Kareliassa?

    Home » Yleinen

    Tulevai­suuden työ ‑hanke esitteli lokakuun alussa ITK-konfe­rens­sissa Hämeen­lin­nassa Karelian kehit­tä­jä­opet­ta­ja­mallia. Hankkeessa raken­ne­tussa ja jatku­vasti päivit­ty­vässä toimin­ta­mal­lissa yhdistyy pedago­ginen kehit­tä­minen, digipe­da­go­giset ja tekno­lo­giset kokeilut sekä opetta­ja­kol­le­goille entistä vahvemman digipe­da­go­gisen osaamisen jakaminen. Risto Salmisen esitystä täyden­sivät omisten kokemus­tensa kautta kehit­tä­jä­opet­tajat Hanna Vienonen sekä Aini Simola.

    Esitystä seurasi 80 kuulijaa, joita keskus­te­luiden perus­teella kiinnosti etenkin se, miten kolle­goille kerty­nyttä osaamista saadaan levitettyä organi­saa­tiossa laajemmin

    Torstaina 6.10. pidetyn esityksen sisältö on nähtä­vissä muiden ITK-konfe­renssin mielen­kiin­toisten esitysten joukossa tai suoraan alta.