Tulevaisuuden työ ‑hanke esitteli lokakuun alussa ITK-konferenssissa Hämeenlinnassa Karelian kehittäjäopettajamallia. Hankkeessa rakennetussa ja jatkuvasti päivittyvässä toimintamallissa yhdistyy pedagoginen kehittäminen, digipedagogiset ja teknologiset kokeilut sekä opettajakollegoille entistä vahvemman digipedagogisen osaamisen jakaminen. Risto Salmisen esitystä täydensivät omisten kokemustensa kautta kehittäjäopettajat Hanna Vienonen sekä Aini Simola.
Esitystä seurasi 80 kuulijaa, joita keskusteluiden perusteella kiinnosti etenkin se, miten kollegoille kertynyttä osaamista saadaan levitettyä organisaatiossa laajemmin
Työelämä ja työssä tapahtuva oppiminen ovat muuttuneet viimeisen kahden vuoden aikana paljon. Hybridityö ja hybridioppiminen eivät jääneet vain korona-ajan ilmiöiksi, vaan ne ovat arkea myös tulevaisuudessa. Ennakoimattomat muutokset ja digitalisaation voimakas kehittyminen vaikuttavat työhön, työelämään ja siellä tarvittavaan osaamiseen ja oppimiseen. Samalla resilienssistä eli muutoskyvykkyydestä on tullut yhä keskeisempi työelämässä tarvittava taito.
Miltä työn ja työelämän tulevaisuus näyttää? Minkälaista kykyä ja osaamista työssä tarvitaan? Entä miten tällaista osaamista voidaan kehittää organisaatioissa myös tulevaisuudessa? Minkälainen menestyksen edellytys työn lomassa tapahtuva oppiminen voi olla? Näihin teemoihin pureudutaan marraskuussa 2022 käynnistyneessä, kaikille avoimessa Tulevaisuuden työ ja oppiminen työn lomassa ‑webinaarisarjassa.
Webinaareissa kuulemme asiantuntijapuheenvuorojen lisäksi esimerkkejä hyvistä käytännöistä. Julkaisemme webinaarien esitykset Howspace-yhteistyöskentely-ympäristössä, jossa ennakkoon ilmoittautuneet voit osallistua myös teemaan liittyviin mielenkiintoisiin keskusteluihin.
Webinaarit
pe 14.4.2023 klo 8.30–9.30: Miten osaamista lisätään virtuaaliympäristöjen avulla?
Tarkemmat tiedot julkaistaan helmi-maaliskuussa.
Menneet:
pe 11.11.2022 klo 8.30–9.30: Mihin työn tulevaisuus on menossa?
Työn tulevaisuus koronan jälkeen ja ennakoimattoman maailman tilanteen edetessä Antti Koivula, pääjohtaja, Työterveyslaitos
Etätyö on vanhentunut käsite Tomi Tuomasjukka, henkilöstöjohtaja, Porokylän Leipomo Oy
Virtuaaliympäristöjen merkitys muuttuvassa työssä ja henkilöstön koulutuksessa – esimerkkejä suomalaisista yrityksistä Ulla-Maaria Koivula, toimitusjohtaja, Thinglink Oy
pe 25.11.2022 klo 8.30–9.30: Työssä oppimisen mahdollisuuksia avaamassa
Strateginen oppiminen tärkein menestystekijämme Juha Koskinen, strategisen oppimisen tienraivaaja, tietokirjailija
Digitaaliset ratkaisut ketterän oppimisen tukena — Case HJK Joona Ryhänen, Valamis Oy
pe 9.12.2022 klo 8.30–9.30: Tulevaisuuden osaaminen ja osaamisen tunnistaminen
Kohti planetaarista viisautta ja kestävää työelämää Hannu L. T. Heikkinen, professori, Jyväskylän yliopisto
Osaamis- ja oppimistarpeiden tunnistaminen Pirkko-Liisa Hyttinen, työ- ja organisaatiopsykologi, LiidPliis Liisa Porento, projektipäällikkö, Pohjois-Karjalan Kauppakamari
Oppimismuotoilu osaamisen kehittämisen tukena Minna Rokkila, opetusteknologia-asiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu Päivi Sihvo, projektipäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu Tulevaisuuden Työ ‑hanke
pe 27.1.2023 klo 8.30–9.30: Miten voin oppia työn lomassa?
Mikro-oppiminen työn lomassa Petteri Kallio, johtaja, koulutusliiketoiminta, FT, HAUS Kehittämiskeskus Oy
Arjessa oppiminen Elisassa. Mikko Reijonen, HR-kehittämispäällikkö, Elisa Oyj
pe 24.2.2023 klo 8.30–9.30: Tavoitteena digikyvykäs organisaatio
Apua Digiin — Mitä hyötyä digikyvykkyyden tunnistamisesta on organisaatiolle? Digikyvykkyyden tunnistamisen työkaluja. VTT:n asiantuntijat Jukka Kääriäinen ja Jyrki Poikkimäki
Tulossa kokeiluun Karelian jatkuvan oppimisen portaali Kyvykkyys ‑hankkeen toimijat
Esimiehille, yrittäjille, asiantuntijoille ja muille työnteon kehittäjille sekä kaikille, jotka ovat kiinnostuneita tulevaisuuden työstä, oppimisesta ja uusista osaamisen kehittämisen tavoista.
Aika ja paikka
Kuudes webinaari järjestetään perjantaina 14.4. klo 8.30–9.30. Webinaarit järjestetään Teams-yhteydellä, joten voit osallistua tilaisuuteen mistä vain. Osallistumislinkki ja kutsu Howspace-ympäristöön lähetetään ennakkoon ilmoittautuneille.
Tilaisuuden järjestäjä
Webinaarisarjan toteuttavat Karelia-ammattikorkeakoulun Tulevaisuuden työ- ja Työelämälähtöinen kyvykkyyksien johtaminen ja kehittäminen ‑hankkeet sekä Kauppakamarin Työnantajat koulutuksen tukena ‑hanke.
Tulevaisuuden työn asiantuntijat vierailivat maaliskuussa Karelia 30 ‑areenan avausjaksossa. Mikko Hyttinen, Minna Rokkila sekä hankkeessa maaliskuun alussa aloittanut Risto Salminen tekivät katsauksen Tulevaisuuden työ ‑hankkeen toimiin ja kertoivat kokemustensa perusteella näkemyksiään oppimisen tulevaisuuden trendeistä.
Korkeakoulutetuilta edellytetään osaamista toimia kiihtyvien taloudellisten ja teknologisten muutosten kompleksisessa maailmassa. CCA on ongelmanratkaisumenetelmä, joka auttaa jäsentämään tällaisia uusia ongelmia, ja kehittämään niihin ratkaisuja ilman, että kaikki tieto on yhden asiantuntijan päässä.
Heikki Immonen, Karelia-ammattikorkeakoulu 11.1.2021
CCA-pähkinänkuoressa
CCA, eli cross-consistency assessment on brittiläisen Tom Ritcheyn kehittämä menetelmä, missä vertaillaan erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen keskinäistä yhteensopivuutta. Menetelmän avulla voidaan merkittävästi pienentää erilaisten vaihtoehtojen vertailuun ja analyysiin käytettävää aikaa kompleksisissa ongelmanratkaisutilanteissa. Kun CCA-menetelmää on kerran käytetty joukolle ratkaisuvaihtoehtoja ja ongelmaskenaarioita, voidaan tulevissa analyyseissa keskittyä vain keskenään yhteensopiviin vaihtoehtoihin.
CCA kehittyi täydentämään morfologisen analyysin menetelmää
CCA kuuluu menetelmänä yleisen morfologisen analyysin (general morphological analysis, GMA) menetelmäkokonaisuuteen. GMA:n kehittäjänä pidetään edesmennyttä sveitsiläistä tähtitieteilijää Fritz Zwickyä. GMA:n perusajatus on pilkkoa monimutkainen ongelma pienempiin osasiin ja tarkastella jokaisen osaongelman eri arvoja erikseen ja sitten yhdessä. Tämän tarkastelun ansiosta koko ongelman mahdollisten ratkaisujen määrä kasvaa tähtitieteelliseksi.
Useita vuosikymmeniä Zwickyä myöhemmin, erityisesti Ruotsissa uraa tehnyt Tom Ritchey laajensi GMA:ta CCA:n avulla. CCA:n avulla tähtitieteellisten ratkaisukombinaatioiden määrää voidaan karsia, poistamalla analyysistä ne ratkaisukombinaatiot, joissa on keskenään yhteensopimattomia osaratkaisuja.
Ritchey on hyödyntänyt CCA:ta ja GMA:ta mm. riskianalyysissä erilaisiin kansallisiin turvallisuusstrategioihin liittyen.
CCA:n sovellusalueet
CCA toimii hyvin työkaluna tilanteissa, joissa ratkaistava ongelma voidaan pilkkoa moneen osaongelmaan ja jokaiselle osaongelmalle on löydettävissä monenlaisia erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Yksinkertainen esimerkki tästä on perheloman suunnittelu, jossa ongelma voidaan pilkkoa vaikkapa neljään osaongelmaan:
-Minne matkustetaan? -Missä yövytään? -Mitä tehdään? -Millainen on lomaviikon sää?
Muita vastaavia esimerkkejä ovat esimerkiksi erilaisten monimutkaisten tuotteiden kuten autojen tai talojen tai palveluiden suunnitteluhaasteet.
Alkavan yrittäjän rahoitusvaihtoehdot ovat yksi arkinen esimerkki kompleksisesta ongelmanratkaisutilanteesta. Erilaiset rahoitusvaihtoehdot voivat sulkea toisiaan pois, ja jokaisella vaihtoehdolla on omia rajoituksia ja vaatimuksia mm. suhteessa hakijayrityksen ikään ja liikevaihtoon. Tämän vuoksi oikean ratkaisun valinta edellyttää CCA:n kaltaista analyysiä, missä karsitaan pois keskenään yhteensopimattomat vaihtoehdot, ja voidaan keskittyä vain todellisuudessa mahdollisiin rahoitusvaihtoehtoihin.
CCA:n työvaiheet
CCA:n käyttö osana GMA:ta voidaan jakaa neljään päävaiheeseen:
Ongelman pilkkominen osiin
Vaihtoehtojen lisääminen jokaisen osaongelman alle.
Vaihe 1: Ongelman pilkkominen osiin Vaiheessa yksi iso monimutkainen ongelma pilkotaan järkeviin osaongelmiin. Perhelomaesimerkissä ongelma pilkottiin neljään osaan, jotka on esitelty kuvassa 1. ”Sää” on yksi osaongelma, koska lomasää vaikuttaa merkittävästi lomakokemukseen.
Kuva 1. Osaongelmiin pilkottu perheloman suunnitteluongelma
Vaihe 2: Vaihtoehtojen lisääminen jokaisen osaongelman alle Seuraavaksi jokaisen osaongelman alle lisätään erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Kuvassa 2. on esitetty morfologinen taulu, johon on lisätty erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Ratkaisuvaihtoehtojen määrää ei ole rajattu.
Kuva 2. Ratkaisuvaihtoehtojen lisääminen.
Vaihe 3: Vaihtoehtojen keskinäisen yhteensopivuuden analyysi
Prosessin tässä vaiheessa käydään läpi jokaisen osaongelmaparin ratkaisuvaihtoehtojen keskinäinen yhteensopivuus, eli varsinainen CCA-vaihe. Esimerkiksi ratkaisuvaihtoehto ”Lahti” on yhteensopiva ratkaisuvaihtoehtojen ”Teltta”, ”Hotelli” ja ”Hostelli” kanssa, mutta ei ”Purjevene”, koska Lahdesta ei löydy (oletettavasti) purjevemajoitusta. Muita yhteensopimattomia ratkaisuvaihtoehtoja Lahden kanssa on esimerkiksi ”Huvipuisto”, koska Lahdesta ei löydy huvipuistoa.
Vaihe 4: Kokonaisten ratkaisuvaihtoehtojen muodostaminen käyttäen vain keskenään yhteensopivia osaratkaisukombinaatioita Viimeisessä vaiheessa analysoitua ongelma- ja ratkaisuvaihtoehtokokonaisuutta käytetään sellaisten ratkaisukokonaisuuksien muodostamiseen, jotka ovat keskenään yhteensopivia. Esimerkiksi, jos perheloman suunnittelija päättää, että matkakohteeksi valitaan Lahti, pienenee muiden ratkaisuvaihtoehtojen määrä tämän valinnan perusteella. Kuvassa 3. on esitetty mahdolliset ratkaisuvaihtoehdot, tilanteessa, jossa perheloman suunnittelija on kiinnittänyt yhden ratkaisuvaihtoehdon ”Lahti”.
Kuva 3. Supistunut ratkaisuvaihtoehtojen määrä.
Jos perheloman suunnittelija tekee toisen valinnan päättämällä, että aktiviteetiksi valitaan retkeily (ml. päiväretket) rajautuu yhteensopivien ratkaisuvaihtoehtojen määrä entisestään, koska retkeily ei ole yhteensopiva sadesään kanssa. Katso kuva 4.
Kuva 4. Edelleen supistettu ratkaisuvaihtoehtojen määrä.
CCA asiantuntijan työkaluna
CCA on menetelmänä alihyödynnetty monilla aloilla. Erityisesti digitaalisten työkalujen avulla CCA:sta voi kehittyä tärkeä työkalu A. monimutkaisten ongelmien analyysissä, ja B. hajallaan eri puolilla olevan tiedon yhteen saattamiseen.
Tämä artikkelin kirjoittajan tarkoituksena on soveltaa digitaalista CCA:ta erityisesti yrittäjyyskasvatuksessa ja alkavan yrittäjän tukipalveluverkoston kehittämisessä. CCA:n avulla monen eri rahoittajan ja yritysneuvojan ja yrittäjyyden opettajan tiedot voidaan tuodaan yhteisen analyysin piiriin.
Ritchey, T. (2015). Principles of cross-consistency assessment in general morphological modelling. Acta Morphologica Generalis, 4(2). Saatavilla: https://www.swemorph.com/pdf/amg‑4–2‑2015.pdf
Oppimisympäristöihin liittyvässä kehittämistyössä olennaista on tiedon hankkiminen olemassa olevista ja tulevista opetusteknologisista ratkaisuista. Tämä tarkoittaa käytännössä tiedon hankintaa itsenäisesti tutkimalla tai sitten bechmarkaamalla muita kouluja ja organisaatioita. Erittäin hyvä mahdollisuus tiedon hankintaan ja myös päivittämiseen ovat myös aiheisiin liittyvät konferenssit, seminaarit, webinaarit ja bodcastit.
Tulevaisuuden työ hankkeen toimijat kävivät hankkimassa osaamista ja bencmarkaamassa olemassa olevaa ja tällä hetkellä ajankohtaista opetusteknologiaa ITK konferenssissa Hämeenlinnassa. Laite-esittelyiden lisäksi seminaarissa kuultiin paljon kokemuksia opetusteknologioiden käytöstä opetuksessa eri koulutusasteilla.
Ajankohtaiset opetusteknologiat
Ajankohtaista tällä hetkellä opetukseen liittyvän teknologian osalta ovat muun muassa tekoäly, robotiikka, XR teknologiat, etäopetuksen mahdollistavat kamerateknologiat sekä oppimisanalytiikka. Mikä on metaversen rooli opetuksessa alkaa olla myös tällä hetkellä jo ajankohtainen kysymys.
Etäopetuksen mahdollistavat teknologiat
Teknologioiden laite-esittelyissä olivat paljon läsnä erityisesti etäopetukseen liittyvät teknologiat. COVID-19 pandemiasta johtuen erilaiset etäopetuksen mahdollistavat kamerat ja kaiuttimet ovat tulleet markkinoille nyt entistä laajemmin. 4k kuvanlaatu on jo arkipäivää kameroissa ja puhelimissa. Opiskelijat käyttävät älypuhelimia opiskelussa ja opetusta välitetään verkkoon luokista sekä erilaisista etäopetuksen tiloista. Yksi mahdollisuus etäopetuksen ja oppimiskokemuksen laajentamiseen on myös 360 videokuvan hyödyntäminen opetuksessa ja opetusmateriaaleissa.
Opetuksessa teknologioiden helppokäyttöisyys on oleellista. Langattomat ja luokkaan integroitavat teknologiat helpottavat opettajan toimintaa. Esimerkiksi opettajan oman kannettavan tietokoneen yhdistäminen luokan järjestelmiin langattomasti helpottaa opettajan toimintaa. Tällöin aikaa ei mene luokan tietokoneille kirjautumiseen, päästään eroon ylimääräisistä johdoista eikä erillisiä tietokoneita välttämättä tarvita luokissa.
XR teknologiat
XR teknologiat, kuten virtuaaliteknologiat (VR) ja lisätyn todellisuuden teknologiat (AR) sekä näiden soveltaminen opetuskäytössä on yleistynyt eri kouluasteilla. VR ja AR teknologiaan liittyviä sisältöjä tulee saataville koko ajan enemmän. Näihin teknologioihin liittyviä sisältöjä toteuttavat koulut itsenäisesti opettajien ja opiskelijoiden kanssa. Lisäksi sisältöjä toteuttavat monet alalla toimivat yritykset ja organisaatiot. Myös hankkeissa toteutetaan monesti opetukseen liittyvää virtuaalista sisältöä opettajien ja opiskelijoiden käyttöön.
Virtuaalimaailmoja on hyödynnetty opetuksessa jo pitkään ja esimerkiksi Second life on ollut käytössä vuodesta 2003. Nykyään virtuaalimaailmoissa, kuten AltSpacessa järjestettävään opetukseen päästään mukaan myös virtuaalilaseilla. Tällöin kokemus virtuaalimaailmasta ja opetuksesta on entistä vaikuttavampi ja todentuntuisempi. Virtuaalimaailmoja voidaan hyödyntää erityisesti etäopetuksessa, seminaareissa, tilaisuuksien järjestämisessä tai etäkokouksissa.
Lisätyssä todellisuudessa (AR) oikeaan maailmaan lisätään tietokoneella keinotekoisesti tuotettuja elementtejä. AR teknologiaan on saatavilla eri valmistajien laseja, joilla lisätyn todellisuuden elementtejä voidaan tarkastella ja toimia niiden kanssa vuorovaikutuksessa. Lasit saattavat kuitenkin olla vielä varsin kalliit jokaisen opiskelijan hankittavaksi. AR sovelluksia voidaan tarkastella myös matkapuhelimilla, jolloin puhutaan mobiiliAR teknologiasta. Kaikilla opiskelijoilla on älypuhelimet, jolloin AR teknologiaa on varsin helppo integroida opetukseen. WebAR teknologia helpottaa AR teknologian opetuskäyttöä entisestään, koska sitä käytettäessä ei tarvitse puhelimeen ladata erillistä sovellusta AR sisällön tarkasteluun. Lisättyä todellisuutta voidaan rakentaa myös hiekkalaatikkoon ja lisätä opeteltavan asian käsittelyyn myös pelillisyyttä.
Oppimisanalytiikka
Oppimisanalytiikka puhuttaa laajasti eri kouluasteita. Oppiamisanalytiikasta saattaa kaikilla olla erilaisia käsityksiä siitä, mitä se ylipäätään tarkoittaa. Oppimisanalytiikassa olennaista kuitenkin on oppimiseen liittyvän datan kerääminen, sen visualisointi ja tulkitseminen. Datan analysoiminen ja sen esittäminen oppijalle auttaa oppijaa suunnittelemaan omaa opiskeluaan eteenpäin. Oppija saa tietoa esimerkiksi siitä missä on ollut vaikeuksia, mihin tehtävään on käytetty paljon aikaa tai mikä on ollut helppoa. Oppimisanalytiikka auttaa myös opettajaa suuntaamaan opetustaan enemmän sinne missä on oppimisen kannalta haasteita. Tämä auttaa opettajaa myös oppimistehtävien suunnittelussa. Oppimisanalytiikkaa on integroitu valmiiksi oppimisalustoihin ja esimerkiksi Teamssissä on valmiina analytiikkatyökaluja ja sovelluksia, joilla opiskelijan toimintaa pääsee tarkastelemaan.
Oppimateriaalin tallennusstudiot
COVID-19 pandemian aikana oppimateriaalien tärkeys on korostunut entisestään. Opiskelijat suorittavat kursseja paljon itsenäisesti verkossa opiskellen ja opettajille on tullut tarve laatia laadukkaita oppimateriaalija verkko-opiskeluun. Luentotallenteita saadaan nauhoitettua, editoitua ja jaettua opiskelijoille erilaisten teknologisten ratkaisujen avulla. Nauhoitetut videoluennot ovat opiskelijoiden katsottavissa ajasta ja paikasta riippumatta. Paremmista studioista löytyy esimerkiksi useampia näyttöjä työskentelyyn, laadukkaat mikrofonit, piirtoalusta ja greenscreen virtuaalisten taustojen lisäämiseen nauhoitteisiin. Myös studion äänieristyksellä on merkitystä ja siihen voidaan vaikuttaa esimerkiksi erilaisten verhojen avulla. Alla kuva Jyväskylän ammattikorkeakoulun tallennusstudiosta.
Tulevaisuuden työ hankkeen kehittämistyössä rakennetaan XRlab tiloja molemmille kampuksille. Näissä tiloissa opettajat ja opiskelijat pääsevät käyttämään ja hyödyntämään esimerkiksi VR teknologiaa opetuksessa ja opiskeluun liittyvissä projekteissaan. Oppimateriaalin tallennusstudioita rakennetaan opettajille laadukkaiden opetusvideoiden tuottamiseen opintojaksoille. Etäopetuksen tueksi hankkeessa valmistuu MLC (Multilocation classroom) teknologialla varustetut luokkahuoneet molemmille kampuksille.
Mikko Hyttinen, lehtori Karelia-ammattikorkeakoulu
Yrittäjyyspolulla kulkeva tarvitsee monenlaista tietoa lyhyessä ajassa
Kolmetoista vuotta alkavien yritysten parissa on opettanut minulle monenlaista. Yksi keskeisimmistä opetuksista on ollut se, että yritysidean kehittäminen ja yrityksen perustaminen on tavattoman monimuotoinen asia. Ei ole olemassa kahta samanlaista yrittäjyyspolkua. Tälle on kaksi syytä.
Ensinnäkin, jokaisella meistä on oman näköinen tausta ja osaamispohja. Siinä missä toiselle kannattavuuslaskenta on hepreaa, on se toiselle ollut päivittäinen työkalu läpi koko uran. Toiselle taas mainoskampanjan suunnittelu ja toteutus on arkipäivää, kun jollakin toisella meistä ei ole ollut koskaan omaa some-profiilia.
Toiseksi, äkkinäisen on helppo ajatella, että koska kaikki pyrkivät käynnistämään uuden liiketoiminnan, ovat perustamisen vaiheet ja toimet kaikille samat. Tämä on suuren mittakaavan harhaluulo. Todellisuudessa erilaiset liikeideat eroavat toisistaan vähintään yhtä paljon, kuin erilaisilla palkkatyömahdollisuudet ja ammatit. Tiekartta ja toimet fysioterapia-alan ‑yrityksen perustamisessa ovat hyvin erilaiset ilmalaivatehtaan perustamiseen verrattuna.
Käytännössä siis yrittäjyyspolullaan kulkevilla on hyvin yksilölliset osaamistarpeet. Ainoa yhteinen asia kaikille ehkä on se, että osaamista olisi saatava nyt ja heti.
Perinteinen opintorakenne on liian raskas
Ammattikorkeakouluopettajana ja alkavan yrittäjyyden asiantuntijana tämä perinteisen opintorakenteen ja alkavien yrittäjien tarpeiden sovittaminen on osoittautunut ongelmalliseksi. Yksi tärkeimmistä ongelmista on ollut se, että vuosien ajan ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli ohjasi kouluja suunnittelemaan ja kehittämään mahdollisimman laajoja, jopa 15 opintopisteen opintojaksoja. Yksi opintopiste vastaa laskennallisesti 27 tunnin opiskelua, jolloin 15 opintopisteen kurssin laajuus on n. 400 tuntia!
Väistämättäkin näin suuret kokonaisuudet sisältävät paljon sellaista asiaa, joka opiskelijalla on jo hallussa. Koska useimmat alkavat yrittäjät eivät ole opiskelijoita, ei heillä ole varsinaista motivaatiota suorittaa opintopisteitä opintopisteiden vuoksi. Vain osaaminen on tärkeää. Tämän vuoksi motivaatio ilmoittautua laajoihin kokonaisuuksiin on alhainen.
Motivaatio-ongelma näkyy jossain määrin myös yrittäjyyspolulla olevien tutkinto-opiskelijoiden keskuudessa, jotka sinänsä ovat kiinnostuneita opintopisteistä, mutta joiden aikaresurssit eivät salli laajojen täydentävän osaamisen opintojen ottamista.
OKM:n uusi rahoitusmalli painottaa jatkuvan oppimisen tarjontaa
Opetus- ja kulttuuriministeriön vuoden 2021 alusta voimaan astunut uusi rahoitusmalli, on rakentunut niin, että se lisää ammattikorkeakoulujen motivaatiota kehittää jatkuvan oppimisen ja avoimen amk:n opetustarjontaa.
Jos ennen kaikkein tärkeimpiä mittareita olivat pelkästään lukuvuodessa 55 opintopistettä suorittaneiden opiskelijoiden määrä sekä tutkinnot, on ei-tutkinto-opiskelijoiden koulutusta vahvistettu uudessa mallissa voimakkaasti. Kareliassa tämä, yhdessä työelämältä saadun palautteen kanssa, näkyy siinä, että koulu on ryhtynyt tietoisesti kehittämään ketterämpää mallia tarjota jatkuvan oppimisen opintoja.
Kokonaisuus, jonka alla on monta pientä opintojaksoa, on uusi käsite
Uusi karelialainen ratkaisu tähän ongelmaan voi olla ns. opintokokonaisuuksien malli, missä yhden kokonaisuuden alle on koottu pienimmillään 1 opintopisteen laajuisia opintojaksoja, eli moduuleja. Yrittäjyyspolulla olevan on tällöin helppo valita vain itselle tärkeät moduulit.
Yhdistettynä uusiin digitaalisiin oppimisympäristöihin, pienten moduulien malli voi olla ratkaisu yrittäjyyspolulla tunnistettuun ongelmaan. Laajuuksiensa puolesta 1 opintopisteen moduuli muistuttaa esimerkiksi kansainlaisopiston tarjoamia opintoja. Niitä on helppo valita omalle tarjottimelle tarpeen mukaan.
Opetuksen suunnittelun näkökulmasta pieni moduuli on myös tervetullut uudistus, sillä se tarjoaa opettajalle mahdollisuuden keskittyä yhteen konkreettiseen taitoon tai menetelmään. Tämän fokuksen ansiosta arviointimenetelmät voivat olla juuri kyseiseen taitoon tai osaamiseen parhaiten soveltuvia, ja näin vältytään tasapäistäviltä kompromisseilta. Kun arviointimenetelmä valitaan monen taidon kompromissina, hämärtyy osaamisesta kertova signaali.
Kohti täyteen haltuunottoon perustuvaa oppimista
Pienet moduulit ovat minusta erityisen kiinnostavia siksi, että ne mahdollistavat nk. mastery learning ‑menetelmän käytön. Mastery learning ‑menetelmän voisi suomentaa täyden haltuunoton menetelmäksi. Termi on opetusalan uranuurtajan Benjamin Bloomin luomus. Täyden haltuunoton menetelmässä, opiskelija ei saa hyväksyttyä aiheesta X suoritusta ennen kuin hän hallitsee sen kokonaan. Normaalissa opetuksessahan opiskelija voi läpäistä opintojakson rimaa hipoen huonolla arvosanalla. Huonot suoritukset kertaantuvat, koska uusi oppi rakentuu vanhan päälle.
Laajoissa 5+ opintopisteen opintojaksoissa sekä tasatahtiseen etenemiseen perustuvissa opintojaksoissa täyden haltuunoton menetelmää on lähes mahdoton toteuttaa. Tämä johtuu siitä, että heikkoudet yhdessä osa-alueessa estävät koko opintojakson hyväksymisen opiskelijalle, ja suoritusajat voivat venyä hyvin pitkiksi. Lisäksi täysi haltuunotto tarkoittaa eritahtista etenemistä, koska jotkut oppivat nopeammin kuin toiset. Perinteisessä opetuksessa on pakko edetä samatahtisesti, mistä aiheutuu, että jotkut oppivat sisällön vain osittain. Pienten moduulien omantahtinen eteneminen on ideaalinen ratkaisu täyteen haltuunottoon perustuvan oppimisen kannalta. Tutkimuksissa sen on myös havaittu edistävän opiskelumotivaatiota. Opettajan työaika kohdentuu niihin opiskelijoihin, jotka tarvitsevat enemmän henkilökohtaista ohjausta. Työaikaa taas vapautuu nopeaan itsenäiseen oppimiseen kykeneviltä opiskelijoilta.
Heikki Immonen Kirjoittaja toimii kehittäjäopettajana Tulevaisuuden Työ ‑hankkeessa sekä Yrittäjyyden yliopettajana Karelia-ammattikorkeakoulussa
Tämä blogipostaus kertoo minun eli Marjan kuulumisia parin kuukauden työssäoppimisjaksoltani hankkeessa. Opiskelen tieto- ja viestintätekniikkaa Riveria ammattikoulussa ja olen kiinnostunut robotiikasta, uusista teknologioista sekä sähköisistä palveluista. Joten tämä kyseinen Tulevaisuuden työ ‑hanke osuu juuri minun mielenkiinnonkohteisiini, sillä hankkeen tavoitteenahan on juuri kehittää näiden kautta nykyistä työelämäosaamista tulevaisuuden työn visioihini vastaavaksi.
Työssäoppiminen hankkeessa aluksi mietitytti, että miten se onnistuu ja vielä tällaisena etätyöaikana ja hankkeen ollessa aika tuore. Mutta tämä miettiminen osoittautui turhaksi, sillä saimme sovittua harjoittelussa suoritettavat työtehtäväni todella sujuvasti ja saimme rakennettua sellaisen harjoittelun, joka palveli molempia osapuolia. Harjoittelussa sain omia mieleisiä projekteja, jotka vastaavat oppistavoitteisiini. Näissä projekteissa pääsin soveltamaan koulussa opittua tietotaitoa käytäntöön. Olen esimerkiksi päässyt tekemään verkkosivuja, tietokantaa, testaamaan laitteita sekä pohtimaan erilaisien työkalujen käyttöä hankkeen eri vaiheissa. Opettavaisinta on ehkä se, että olen saanut paljon pohtia itsenäisesti ratkaisuja, mutta lopulliseen ratkaisuun pääsemiseksi olen aina saanut tukea ja ohjausta hankkeesta.
Harjoittelu ison organisaation alla toi myös sen etuuden, että pääsin tekemään yhteistyötä muiden organisaation toimintojen ja henkilöiden kanssa. Hanke on pitänyt minusta kyllä hyvää huolta ja huolehtinut, että saan kehittää osaamistani jakson aikana. Erittäin positiivista minusta on se, että tunnen kuuluvani yhdeksi hanketiimin jäseneksi. Iso kiitos tästä koko hankeporukalle!
Korona vuosi 2020 laittoi meidät kaikki uuden eteen. Vuosi sitten keväällä koko Suomi pysähtyi, kun lähes kaikki siirtyivät etätyöskentelyyn sekä ‑opiskeluun. Kulunut vuosi laittoi meidät kaikki kokeilemaan rajojamme ja miettimään uutta lähestymistapaa työskentelyyn.
Tässä vaiheessa Karelilla oli jo valmisteilla uusi Tulevaisuuden Työ ‑hanke, joka käynnistyi lokakuussa 2020. Hankkeessa on tavoitteena kehittää sekä Karelian oppimisympäristöjä että opetusta yhteistyössä työelämän kanssa. Erityisesti etä- ja hybridityöskentelyn kehittäminen on kiinnostavaa ja uusia mahdollisuuksia tarjoavaa.
Tulevaisuuden työ ‑hanke on kolmivuotinen ja sitä rahoittavat ESR/Etelä-Savon ELY-keskus, EAKR/Pohjois-Karjalan maakuntaliitto sekä Karelia. Hankkeen tavoitteena on kolmen vuoden aikana kehittää opetusta ja Karelian oppimisympäristöjä vastaamaan tulevaisuuden työn vaatimuksia. Hanke toimii kiinteässä yhteistyössä Karelian omien TASO projektien sekä muiden Karelian hankkeiden kanssa.
Mitä hankkeessa on sitten tarkoitus kehittää ja mitä se konkreettisesti tarkoittaa?
Yksi näkyvä tulos tulee olemaan Karelian fyysisten tilojen kehittäminen. Molemmille Karelian kampuksille (Tikkarinne ja Wärtsilä) rakennetaan uusia oppimisympäristöjä niin, että niissä huomioidaan sekä yleisiä pedagogisia että ammatillisia & alakohtaisia vaatimuksia. Oppimisympäristöihin integroidaan uusinta opetusteknologiaa, joka mahdollistaa uusien ja monimuotoisten pedagogisten ratkaisujen käyttämisen opetuksessa.
Lisäksi suunnitteilla on tarjota opetuksen kehittämiseen opettajien yhteissuunnittelutiloja sekä opetusmateriaalin tuotantotiloja. Tiloissa hyödynnetään uutta teknologiaa ja suunnittelun aikana tehdään yhteistyötä lähialueen työelämäkumppaneiden kanssa. Työelämäkumppaneiden osallistuminen hankkeeseen antaa kuvaa siitä, mitä tulevaisuuden työelämä vaatii ja miten voimme Karelian fyysisissä ympäristöissä ottaa tämän huomioon.
Opettajien pedagogisten taitojen tukeminen ja uusien oppimisympäristöjen sujuva käyttöönotto on myös tärkeää. Tästä johtuen hankkeessa luodaan oma Kehittäjäopettaja-malli. Kehittäjäopettajat työskentelevät yhdessä uusissa oppimisympäristöissä ja kehittävät oman alansa opetusta kiinteässä yhteistyössä työelämän kanssa.
Karelian neljä kehittäjäopettajaa on jo valittu ja he edustavat eri koulutusvastuita. Kehittäjäopettajat työskentelevät hankkeessa lukuvuoden ja kullakin heistä on oma opetukseen liittyvä työelämäläheinen kehittämisprojekti. Kehittäjäopettajien on tarkoitus jakaa omaa osaamistaan toisille opettajille ja erityisesti seuraavana vuonna valittaville uusille kehittäjäopettajille.
Missä mennään ja mitä sitten?
Tällä hetkellä on hankkeessa aloitettu tila- ja teknologiakartoitukset. Ensimmäisiä laite- ja teknologiahankintoja on jo tehty ja niitä ollaan testaamassa. Samoin Kampusten tilakartoitukset ovat edenneet ja maaliskuussa alkaa ensimmäisten yhteissuunnittelutilojen suunnittelu.
Hankkeessa työskentelee toimijoiden lisäksi myös harjoittelijoita. Harjoittelijoiden vastuulla on ollut muun muassa hankkeen verkkosivujen luominen ja sen visuaalisen ilmeen suunnittelu. Harjoitteluun on liittynyt remontoitaviin tiloihin tilakorttien luominen sekä hankkeen erilaisiin suunnittelukokouksiin osallistuminen. Harjoittelijat ovat saaneet hyvän käsityksen siitä, mitä kaikkea hanketyöskentely sisältää. Koskaan ei voi edetä suoraviivaisesti ja aina voi tulla uusia yllätyksiä, mihin on reagoitava nopeasti. Omalla työskentelyllään harjoittelijat ovat osoittaneet sen, että heillä on taitoa ja kykyä vastata hanketyöskentelyn haasteisiin! Erityiskiitokset Marjalle ja Juusolle työpanoksesta.
Hanke ja siinä rakennettavat uudet oppimisympäristöt tarjoavat erinomaisen alustan myös opinnäytetöiden toteutuksille sekä tarvittavalle yritysyhteistyölle. Oppimisympäristöjä ja teknologioita voidaan soveltaa monella eri alalla ja erilaisissa projekteissa. Opinnäytetöitä on tällä hetkellä suunnitteilla muun muassa Johtamisen ja liiketoiminta osaamisen sekä Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen YAMK koulutuksissa.
Hankkeen verkkosivujen valmistumisen myötä on Karelian henkilökunnan ja työelämän yhteistyökumppaneiden helpompi seurata, mitä hankkeessa tapahtuu. Verkkosivuilta voi ottaa yhteyttä hanketoimijoihin ja ideoida yhdessä tulevaisuutta!
Tervetuloa tekemään Tulevaisuuden Työtä!
Minna Rokkila, opetusteknologia-asiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu Mikko Hyttinen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu Päivi Sihvo, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
