Kategoria: Yleinen

  • Opinnäy­tetyö: Murroksen kokenut henki­lös­tö­joh­ta­minen vaatii virtu­aa­lista osaamista

    Home » Yleinen » Sivu 2

    Tulevai­suuden Työ ‑hankkeelle tehdyssä Johta­misen ja liike­toi­min­tao­saa­misen YAMK-opinnäy­te­työssäni kehitettiin modernia tekno­logiaa hyödyn­täviä työtapoja tulevai­suuden henki­lös­tö­am­mat­ti­lai­sille. Selvisi, että tulevai­suuden henki­lös­tö­joh­ta­minen on yksilöl­li­sesti joustavaa, mutta yhtei­söl­li­syyttä tukevaa – ja virtu­aa­li­tek­no­lo­gialla on siinä merkittävä rooli.

    Kehitystyö asian­tun­ti­ja­tii­missä

    Kehit­tä­mi­sessä hyödyn­nettiin Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lulle keväällä 2022 valmis­tu­neita oppimis- ja työskentely-ympäristöjä. Kehitystyö toteu­tettiin työpa­ja­työs­ken­telynä ja tutki­mus­haas­tat­te­luina. Huhti­kuussa 2022 pidetyssä työpa­jassa Tikka­rinteen kampuk­selle koottiin henki­lös­töalan ammat­ti­lai­sista koostuva työryhmä, joka tutustui Studio Canvas ‑suunnit­te­lu­tilaan, Simula-oppimi­sym­pä­ristöön, MLC-luokka­tilaan sekä A212-yhteis­suun­nit­te­lu­tilaan. Tutus­tu­misen kohteena olivat erityi­sesti uudet tekno­lo­giset ratkaisut eli digitaa­linen yhteis­suun­nit­te­luseinä, simulaa­tio­tek­no­logia, etäläs­näolon mahdol­listava jaetun luokka­tilan kokonaisuus sekä koske­tus­näy­töl­liset valko­tau­luseinät. Asian­tun­ti­joiden ajatuksia tekniikan hyödyn­net­tä­vyy­destä omaan työhönsä selvi­tettiin työpa­jai­deoinnin lisäksi haastat­te­luilla. Tutki­muk­sessa haasta­teltiin myös hankkeen henki­lö­kuntaa ja heiltä kerättiin kokemuksia tilojen käyttöön­ottoon liittyen.

    Interak­tii­vinen tekno­logia, laaja­ku­va­näytöt, monipuo­liset tiedon jakamis­mah­dol­li­suudet sekä hyvät kaiutin­jär­jes­telmät mahdol­lis­tavat aidono­loisen vuoro­vai­ku­tuksen silloinkin, kun osa osallis­tu­jista on etänä ja osa paikan päällä. Ryhmä­työs­ken­telyyn suunni­tellut työkalut edistävät yhtei­söl­li­syyttä ja mahdol­lis­tavat hybri­dityön tekemistä entistä laajem­malla tavalla. Kehitys­työssä selvisi, että uusi tekniikka tuo monipuo­li­suutta erityi­sesti osaamisen kehit­tä­miseen esimer­kiksi simulaa­tio­kou­lu­tuksien ja etätyö­no­pas­tuksen muodossa. Hybri­di­työhön suunni­tellut työskentely-ympäristöt muokkau­tuvat erilaisiin käyttö­tar­koi­tuksiin ja erilai­sille käyttä­jille.

    Työsken­telyä Canvas Studio ‑yhteis­suun­nit­te­lu­tilan seinän ääressä.

    Työelämän murros

    Työelämän nopea muuttu­minen on asettaa muutos­tar­peita organi­saa­tioiden toimin­ta­ta­voille. Hybri­dityön yleis­ty­minen sekä työväestön demogra­fiset ja globa­li­saation aiheut­tamat muutokset muuttavat työelämää. Henki­lös­tö­joh­ta­mi­selta vaaditaan yksilöl­listä jousta­vuutta. Työn tekemisen uusi tapa on yhtei­sö­oh­jautuva organi­saa­tio­malli, jossa tiimit saavat entistä enemmän valtaa ohjata työn tekemistä. Tässä kehitys­työssä saatuja tuloksia voidaan hyödyntää uusia monikäyt­töisiä työsken­te­ly­tiloja suunni­tel­lessa sekä yhtei­söl­li­syyteen perus­tuvien toimin­ta­ta­pojen eteenpäin viemi­sessä. Toivon, että kehitys­työssä saatu tieto ja kokemukset inspi­roivat uusiin tekno­lo­gioihin tutus­tu­miseen ja innos­tavat niiden hankintaan yrityk­sissä.

    Kirjoittaja:
    Annika Rieppo, johta­misen ja liike­toi­min­tao­saa­misen opiskelija, Tradenomi (YAMK)

    Lisätietoja:
    Annika Riepon opinnäy­tetyö Virtu­aa­lisen henki­lös­tö­joh­ta­misen työta­pojen kehit­tä­minen (julkaistu 14.12.2022)


  • ,

    Inspi­roivat puhujat johdat­te­livat ajatukset työelämän murrokseen

    Home » Yleinen » Sivu 2

    Kolme erilaista ja keskenään risten­nyttä näkökulmaa, noin sata kuulijaa ja tunti aikaa. Tulevai­suuden työ ja oppiminen työn lomassa ‑webinaa­ri­sarja käynnistyi perjan­taina 11. marras­kuuta ajatuksia herät­tä­neellä ja puhuja­kat­tauk­sestaan kiitoksia kerän­neellä webinaa­rilla. Tulevai­suuden työ ‑hankkeen järjestämä avausosa sisälsi puheen­vuorot Työter­veys­lai­toksen pääjohtaja Antti Koivu­lalta, Porokylän Leipomo Oyssä nykyisin henki­lös­tö­joh­tajana työsken­te­le­vältä Tomi Tuomas­ju­kalta sekä Thinglink Oyn toimi­tus­johtaja Ulla-Maaria Koivu­lalta. Puheen­vuo­roissa käsiteltiin etenkin sitä, minkä­laista merki­tystä sillä on, missä työ tehdään, ja minkä­laisia vaiku­tuksia sillä on esimer­kiksi luovuuteen ja työssä kehit­ty­miseen.

    Aamun avannut Antti Koivula puhui etätyön sisäl­löstä ja merki­tyk­sestä. Pahimpina korona­vi­rusai­koina moni siirtyi etätyöhön. Pandemia tilanteen paikal­linen vaihtelu muutti usein sitä, tehtiinkö työtä työpaikan ja etätyö­pisteen välillä, mikä johti siihen, että keskustelu etätyöstä, lähityöstä, monipaik­ka­työstä ja virtu­aa­li­työstä muuttui aivan uuden­lai­seksi, kun yhä useam­malla oli näistä työn muodoista kokemusta.

    Maailman kriisit ja muut megat­rendit muuttavat työtä

    Koivula käsitteli työn tulevai­suutta koronan jälkei­sessä ajassa myös ennakoi­mat­toman maail­man­ti­lanteen vaiku­tuksen alla. Tällä hetkellä työn tulevai­suu­desta puhut­taessa on huomioitava koronan ja Venäjän hyökkäys­sodan lisäksi myös ilmas­to­kriisi ja digita­li­saatio. Ajalli­sesti nämä maailmaa muuttavat asiat ovat erilaisia, mutta kaikki vaikut­tavat työn murrokseen sekä työvoiman saata­vuuteen.

    Myös ihmisten käsitys jo siitä, mikä on työpaikan toimiston rooli, on muuttu­massa. Toimisto voidaan nähdä esimer­kiksi rauhan tyyssijana, tekno­lo­gisena älytilana tai usein ihmisten ja ideoiden kohtaa­mis­paikkana, jolloin yhtei­söl­li­syyden kautta käydään yhteistä keskus­telua. Se synnyttää luovuutta ja aktii­vi­suutta miettiä myös sitä, miten voidaan työsken­nellä uudella ja merki­tyk­sel­li­sellä tavalla.

    “Kun ollaan yhdessä, toimis­tosta tulee tehdä juhlan paikka, eikä hyödyntää sitä rutiinien työstä­miseen. Rutiineja voidaan tehdä etätyönä”, Antti Koivula sanoi.

    Koivulan mukaan paras tapa löytää kuhunkin organi­saa­tioon sopiva balanssi niin etätyön ja lähityön käytän­töjen suhteen on avoin, kaikki osapuolet huomioiva keskustelu kullakin työpai­kalla.

    Onko työasioiden ajattelu työtä ja tarvit­seeko työaikaa seurata?

    Monipuo­li­sesti johta­misen ja henki­lös­tötyön parissa työsken­nellyt ja johto­hen­ki­löitä valmen­tanut Tomi Tuomas­jukka puhui paljon siitä, mitä on työ ja mitä on etäällä oleminen, minkä vuoksi sana etätyö tuntui ymmär­ret­tä­västi hanka­lalta, ehkä aikansa eläneeltä käsit­teeltä. Lisäksi hän näki, että etänä työsken­te­le­miseen liittyy jänni­tettä, risti­riitaa ja jopa epäilystä siitä, onko etänä tehty työ yhtä arvokasta kuin työpai­kalla tehty sama työ.

    Tuomas­jukka pohdiskeli paljon sitä, mikä lasketaan työksi. Kun ajattelee töitä, saa ehkä töihin liittyvän oival­luksen, vaikkei niin aikonut tehdä, onko se työtä, Tuomas­jukka sanoi.

    “Entä teenkö vain työpai­kalla oikeaa työtä? Etätyö sanana on kahle, sillä (monessa ammatissa) työtä voidaan tehdä missä vain, milloin vain ja miten vain. Pitäisikö ryhtyä puhumaan vain työstä?”, Tuomas­jukka sanoi.

    Se, mikä määri­tetään työnteoksi, vaikuttaa myös siihen, kuinka järkevää on tehdä vaikkapa työajan­seu­rantaa. Tuomas­jukan mukaan tulevai­suu­dessa tämä työnteon aikaan ja paikkaan liittyvä muutos voi tuoda työhön vaihtoeh­doksi alusta­työtä, jolloin ihmiset toimi­sivat oman osaami­sensa puitteissa mikro­y­rit­täjinä sen sijaan että antai­sivat työpa­nok­sensa yhdelle organi­saa­tiolle.

    Virtu­aa­li­sessa tilan­teessa saa oppia tekemällä virheitä

    Aamun kolmas puhuja Ulla-Maaria Koivula on nähnyt vuosien ajan muutosta siinä, miten organi­saa­tioissa ihmiset kohtaavat työteh­tä­viään. Ulla-Maaria Koivula sanoi, että organi­saa­tioiden tulee miettiä, milloin henki­löstön kanssa kannattaa tavata kasvo­tusten ja milloin riittäisi etäkoh­taa­miset. Myös Antti Koivula korosti, että tällaiset päätökset ovat organi­saa­tio­koh­taisia.

    “Kohtaa­miset ovat tärkeitä, kun työstetään yhdessä jotakin asioita. Virtu­aa­liym­pä­ris­töjen merkitys työn teossa ja etenkin pereh­dy­tyk­sessä on kasvanut. Pereh­dy­tyksen virtua­li­soin­nista on yrityk­sissä hyviä kokemuksia”, Ulla-Maaria Koivula sanoi.

    Työhön liittyvän tekemisen muuttu­minen osin virtu­aa­li­seksi on alkanut pereh­dy­tysten kaltai­sesta toimin­nasta. Viime aikoina uutena tarpeena on tullut esille soft skills ‑osaaminen, jota voidaan harjoittaa myös virtu­aa­li­sesti. Esimer­kiksi Thinglinkin verkko­so­vel­luk­sella on toteu­tettu kaupassa helppojen ja hankalien asiak­kaiden kohtaa­misia, mikä on valmis­tanut opiske­li­joita ja työnte­ki­jöitä tilan­teisiin, joihin he eivät toivot­ta­vasti koskaan joudu työssään törmäämään.

    “Virtu­aa­li­sesti oppien ihminen voi oman valinnan kautta seurata, miten oma valinta vaikuttaa tilanteen etene­miseen”, Ulla-Maaria Koivula korosti.

    Puheen­vuo­roissa korostui, että työelämä on muuttuneet viime vuosina paljon, mikä vaatii paljon sekä tekno­lo­gialta että ihmisiltä. Suhtau­tu­minen monipaik­ka­työhön ja jatkuvaan osaamisen lisää­miseen on oltava erilaista nyt kuin viime vuosi­kym­me­nellä. Hybri­dityö ja hybri­diop­pi­minen eivät jääneet vain korona-ajan ilmiöiksi, vaan ne ovat arkea myös tulevai­suu­dessa.

    23.11.2022

    Kirjoit­tajat:

    Risto Salminen, projek­ti­asian­tuntija, Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu
    Minna Rokkila,opetusteknologia-asiantuntija, Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu
    Päivi Sihvo, projek­ti­pääl­likkö, lehtori, Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu


  • ITK2022: Kuinka kehit­tä­jä­opet­tajat toimivat Kareliassa?

    Home » Yleinen » Sivu 2

    Tulevai­suuden työ ‑hanke esitteli lokakuun alussa ITK-konfe­rens­sissa Hämeen­lin­nassa Karelian kehit­tä­jä­opet­ta­ja­mallia. Hankkeessa raken­ne­tussa ja jatku­vasti päivit­ty­vässä toimin­ta­mal­lissa yhdistyy pedago­ginen kehit­tä­minen, digipe­da­go­giset ja tekno­lo­giset kokeilut sekä opetta­ja­kol­le­goille entistä vahvemman digipe­da­go­gisen osaamisen jakaminen. Risto Salmisen esitystä täyden­sivät omisten kokemus­tensa kautta kehit­tä­jä­opet­tajat Hanna Vienonen sekä Aini Simola.

    Esitystä seurasi 80 kuulijaa, joita keskus­te­luiden perus­teella kiinnosti etenkin se, miten kolle­goille kerty­nyttä osaamista saadaan levitettyä organi­saa­tiossa laajemmin

    Torstaina 6.10. pidetyn esityksen sisältö on nähtä­vissä muiden ITK-konfe­renssin mielen­kiin­toisten esitysten joukossa tai suoraan alta.


  • Webinaa­ri­sarja: Tulevai­suuden työ ja oppiminen työn lomassa

    Home » Yleinen » Sivu 2

    Työelämä ja työssä tapahtuva oppiminen ovat muuttuneet viimeisen kahden vuoden aikana paljon. Hybri­dityö ja hybri­diop­pi­minen eivät jääneet vain korona-ajan ilmiöiksi, vaan ne ovat arkea myös tulevai­suu­dessa. Ennakoi­mat­tomat muutokset ja digita­li­saation voimakas kehit­ty­minen vaikut­tavat työhön, työelämään ja siellä tarvit­tavaan osaamiseen ja oppimiseen. Samalla resiliens­sistä eli muutos­ky­vyk­kyy­destä on tullut yhä keskei­sempi työelä­mässä tarvittava taito.

    Miltä työn ja työelämän tulevaisuus näyttää? Minkä­laista kykyä ja osaamista työssä tarvitaan? Entä miten tällaista osaamista voidaan kehittää organi­saa­tioissa myös tulevai­suu­dessa? Minkä­lainen menes­tyksen edellytys työn lomassa tapahtuva oppiminen voi olla? Näihin teemoihin pureu­dutaan marras­kuussa 2022 käynnis­ty­neessä, kaikille avoimessa Tulevai­suuden työ ja oppiminen työn lomassa ‑webinaa­ri­sar­jassa.

    Webinaa­reissa kuulemme asian­tun­ti­ja­pu­heen­vuo­rojen lisäksi esimerkkejä hyvistä käytän­nöistä. Julkai­semme webinaarien esitykset Howspace-yhteis­työs­kentely-ympäris­tössä, jossa ennakkoon ilmoit­tau­tuneet voit osallistua myös teemaan liittyviin mielen­kiin­toisiin keskus­te­luihin.

    Webinaarit

    pe 14.4.2023 klo 8.30–9.30: Miten osaamista lisätään virtu­aa­liym­pä­ris­töjen avulla?

    Tarkemmat tiedot julkaistaan helmi-maalis­kuussa.

    Menneet:

    pe 11.11.2022 klo 8.30–9.30: Mihin työn tulevaisuus on menossa?  

    • Työn tulevaisuus koronan jälkeen ja ennakoi­mat­toman maailman tilanteen edetessä
      Antti Koivula, pääjohtaja, Työter­veys­laitos  
    • Etätyö on vanhen­tunut käsite
      Tomi Tuomas­jukka, henki­lös­tö­johtaja, Porokylän Leipomo Oy
    • Virtu­aa­liym­pä­ris­töjen merkitys muuttu­vassa työssä ja henki­löstön koulu­tuk­sessa – esimerkkejä suoma­lai­sista yrityk­sistä
      Ulla-Maaria Koivula, toimi­tus­johtaja, Thinglink Oy

    pe 25.11.2022 klo 8.30–9.30: Työssä oppimisen mahdol­li­suuksia avaamassa   

    • Strate­ginen oppiminen tärkein menes­tys­te­ki­jämme
      Juha Koskinen, strate­gisen oppimisen tienrai­vaaja, tieto­kir­jailija
    • Digitaa­liset ratkaisut ketterän oppimisen tukena — Case HJK
      Joona Ryhänen, Valamis Oy

    pe 9.12.2022 klo 8.30–9.30: Tulevai­suuden osaaminen ja osaamisen tunnis­ta­minen 

    • Kohti plane­taa­rista viisautta ja kestävää työelämää
      Hannu L. T. Heikkinen, professori, Jyväs­kylän yliopisto
    • Osaamis- ja oppimis­tar­peiden tunnis­ta­minen
      Pirkko-Liisa Hyttinen, työ- ja organi­saa­tiop­sy­kologi, LiidPliis
      Liisa Porento, projek­ti­pääl­likkö, Pohjois-Karjalan Kauppa­kamari
    • Oppimis­muo­toilu osaamisen kehit­tä­misen tukena
      Minna Rokkila, opetus­tek­no­logia-asian­tuntija, Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu
      Päivi Sihvo, projek­ti­pääl­likkö, Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu Tulevai­suuden Työ ‑hanke

    pe 27.1.2023 klo 8.30–9.30: Miten voin oppia työn lomassa?

    • Mikro-oppiminen työn lomassa
      Petteri Kallio, johtaja, koulu­tus­lii­ke­toi­minta, FT, HAUS Kehit­tä­mis­keskus Oy
    • Arjessa oppiminen Elisassa.
      Mikko Reijonen, HR-kehit­tä­mis­pääl­likkö, Elisa Oyj

    pe 24.2.2023 klo 8.30–9.30: Tavoit­teena digiky­vykäs organi­saatio

    • Apua Digiin — Mitä hyötyä digiky­vyk­kyyden tunnis­ta­mi­sesta on organi­saa­tiolle? Digiky­vyk­kyyden tunnis­ta­misen työkaluja.
      VTT:n asian­tun­tijat Jukka Kääriäinen ja Jyrki Poikkimäki
    • Tulossa kokeiluun Karelian jatkuvan oppimisen portaali
      Kyvykkyys ‑hankkeen toimijat

    Ilmoit­tau­tu­minen

    Voit ilmoit­tautua kaikkiin tilai­suuksiin samaan aikaan tällä ilmoit­tau­tu­mis­lo­mak­keella.

    Kenelle

    Esimie­hille, yrittä­jille, asian­tun­ti­joille ja muille työnteon kehit­tä­jille sekä kaikille, jotka ovat kiinnos­tu­neita tulevai­suuden työstä, oppimi­sesta ja uusista osaamisen kehit­tä­misen tavoista.

    Aika ja paikka

    Kuudes webinaari järjes­tetään perjan­taina 14.4. klo 8.30–9.30. Webinaarit järjes­tetään Teams-yhtey­dellä, joten voit osallistua tilai­suuteen mistä vain. Osallis­tu­mis­linkki ja kutsu Howspace-ympäristöön lähetetään ennakkoon ilmoit­tau­tu­neille.

    Tilai­suuden järjestäjä

    Webinaa­ri­sarjan toteut­tavat Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulun Tulevai­suuden työ- ja Työelä­mä­läh­töinen kyvyk­kyyksien johta­minen ja kehit­tä­minen ‑hankkeet sekä Kauppa­ka­marin Työnan­tajat koulu­tuksen tukena ‑hanke.  


  • , ,

    Video: Oppimisen tulevai­suuden trendit Karelia 30 ‑areenassa

    Home » Yleinen » Sivu 2

    Tulevai­suuden työn asian­tun­tijat vierai­livat maalis­kuussa Karelia 30 ‑areenan avaus­jak­sossa. Mikko Hyttinen, Minna Rokkila sekä hankkeessa maaliskuun alussa aloit­tanut Risto Salminen tekivät katsauksen Tulevai­suuden työ ‑hankkeen toimiin ja kertoivat kokemus­tensa perus­teella näkemyk­siään oppimisen tulevai­suuden trendeistä.

    Katso koko jakso alta.


  • CCA-menetelmä yksin­ker­taistaa monimut­kaisten ongelmien ratkai­su­pro­sessia

    Home » Yleinen » Sivu 2

    Korkea­kou­lu­te­tuilta edelly­tetään osaamista toimia kiihtyvien talou­del­listen ja tekno­lo­gisten muutosten komplek­si­sessa maail­massa. CCA on ongel­man­rat­kai­su­me­ne­telmä, joka auttaa jäsen­tämään tällaisia uusia ongelmia, ja kehit­tämään niihin ratkaisuja ilman, että kaikki tieto on yhden asian­tun­tijan päässä.

    Heikki Immonen, Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu 11.1.2021

    CCA-pähki­nän­kuo­ressa

    CCA, eli cross-consis­tency assessment on britti­läisen Tom Ritcheyn kehittämä menetelmä, missä vertaillaan erilaisten ratkai­su­vaih­toeh­tojen keski­näistä yhteen­so­pi­vuutta. Menetelmän avulla voidaan merkit­tä­västi pienentää erilaisten vaihtoeh­tojen vertailuun ja analyysiin käytet­tävää aikaa komplek­si­sissa ongel­man­rat­kai­su­ti­lan­teissa. Kun CCA-menetelmää on kerran käytetty joukolle ratkai­su­vaih­toehtoja ja ongel­mas­ke­naa­rioita, voidaan tulevissa analyy­seissa keskittyä vain keskenään yhteen­so­piviin vaihtoeh­toihin.

    CCA kehittyi täyden­tämään morfo­lo­gisen analyysin menetelmää

    CCA kuuluu menetelmänä yleisen morfo­lo­gisen analyysin (general morpho­lo­gical analysis, GMA) menetel­mä­ko­ko­nai­suuteen. GMA:n kehit­täjänä pidetään edesmen­nyttä sveit­si­läistä tähti­tie­tei­lijää Fritz Zwickyä. GMA:n perus­a­jatus on pilkkoa monimut­kainen ongelma pienempiin osasiin ja tarkas­tella jokaisen osaon­gelman eri arvoja erikseen ja sitten yhdessä. Tämän tarkas­telun ansiosta koko ongelman mahdol­listen ratkai­sujen määrä kasvaa tähti­tie­teel­li­seksi.

    Useita vuosi­kym­meniä Zwickyä myöhemmin, erityi­sesti Ruotsissa uraa tehnyt Tom Ritchey laajensi GMA:ta CCA:n avulla. CCA:n avulla tähti­tie­teel­listen ratkai­su­kom­bi­naa­tioiden määrää voidaan karsia, poista­malla analyy­sistä ne ratkai­su­kom­bi­naatiot, joissa on keskenään yhteen­so­pi­mat­tomia osarat­kaisuja.

    Ritchey on hyödyn­tänyt CCA:ta ja GMA:ta mm. riskia­na­lyy­sissä erilaisiin kansal­lisiin turval­li­suus­stra­te­gioihin liittyen.

    CCA:n sovel­lusa­lueet

    CCA toimii hyvin työkaluna tilan­teissa, joissa ratkaistava ongelma voidaan pilkkoa moneen osaon­gelmaan ja jokai­selle osaon­gel­malle on löydet­tä­vissä monen­laisia erilaisia ratkai­su­vaih­toehtoja. Yksin­ker­tainen esimerkki tästä on perhe­loman suunnittelu, jossa ongelma voidaan pilkkoa vaikkapa neljään osaon­gelmaan:

    -Minne matkus­tetaan?
    -Missä yövytään?
    -Mitä tehdään?
    -Millainen on lomaviikon sää?

    Muita vastaavia esimerkkejä ovat esimer­kiksi erilaisten monimut­kaisten tuotteiden kuten autojen tai talojen tai palve­luiden suunnit­te­lu­haasteet.

    Alkavan yrittäjän rahoi­tus­vaih­toehdot ovat yksi arkinen esimerkki komplek­si­sesta ongel­man­rat­kai­su­ti­lan­teesta. Erilaiset rahoi­tus­vaih­toehdot voivat sulkea toisiaan pois, ja jokai­sella vaihtoeh­dolla on omia rajoi­tuksia ja vaati­muksia mm. suhteessa hakijay­ri­tyksen ikään ja liike­vaihtoon. Tämän vuoksi oikean ratkaisun valinta edellyttää CCA:n kaltaista analyysiä, missä karsitaan pois keskenään yhteen­so­pi­mat­tomat vaihtoehdot, ja voidaan keskittyä vain todel­li­suu­dessa mahdol­lisiin rahoi­tus­vaih­toeh­toihin.

    CCA:n työvaiheet

    CCA:n käyttö osana GMA:ta voidaan jakaa neljään päävai­heeseen:

    1. Ongelman pilkko­minen osiin
    2. Vaihtoeh­tojen lisää­minen jokaisen osaon­gelman alle.
    3. Vaihtoeh­tojen keski­näisen yhteen­so­pi­vuuden analyysi

    Vaihe 1: Ongelman pilkko­minen osiin Vaiheessa yksi iso monimut­kainen ongelma pilkotaan järkeviin osaon­gelmiin. Perhe­lo­mae­si­mer­kissä ongelma pilkottiin neljään osaan, jotka on esitelty kuvassa 1. ”Sää” on yksi osaon­gelma, koska lomasää vaikuttaa merkit­tä­västi lomako­ke­mukseen.

    Kuva 1. Osaon­gelmiin pilkottu perhe­loman suunnit­te­luon­gelma

    Vaihe 2: Vaihtoeh­tojen lisää­minen jokaisen osaon­gelman alle Seuraa­vaksi jokaisen osaon­gelman alle lisätään erilaisia ratkai­su­vaih­toehtoja. Kuvassa 2. on esitetty morfo­lo­ginen taulu, johon on lisätty erilaisia ratkai­su­vaih­toehtoja. Ratkai­su­vaih­toeh­tojen määrää ei ole rajattu.

    Kuva 2. Ratkai­su­vaih­toeh­tojen lisää­minen.

    Vaihe 3: Vaihtoeh­tojen keski­näisen yhteen­so­pi­vuuden analyysi

    Prosessin tässä vaiheessa käydään läpi jokaisen osaon­gel­ma­parin ratkai­su­vaih­toeh­tojen keski­näinen yhteen­so­pivuus, eli varsi­nainen CCA-vaihe. Esimer­kiksi ratkai­su­vaih­toehto ”Lahti” on yhteen­sopiva ratkai­su­vaih­toeh­tojen ”Teltta”, ”Hotelli” ja ”Hostelli” kanssa, mutta ei ”Purjevene”, koska Lahdesta ei löydy (oletet­ta­vasti) purje­ve­ma­joi­tusta. Muita yhteen­so­pi­mat­tomia ratkai­su­vaih­toehtoja Lahden kanssa on esimer­kiksi ”Huvipuisto”, koska Lahdesta ei löydy huvipuistoa.

    Vaihe 4: Kokonaisten ratkai­su­vaih­toeh­tojen muodos­ta­minen käyttäen vain keskenään yhteen­so­pivia osarat­kai­su­kom­bi­naa­tioita Viimei­sessä vaiheessa analy­soitua ongelma- ja ratkai­su­vaih­toeh­to­ko­ko­nai­suutta käytetään sellaisten ratkai­su­ko­ko­nai­suuksien muodos­ta­miseen, jotka ovat keskenään yhteen­so­pivia. Esimer­kiksi, jos perhe­loman suunnit­telija päättää, että matka­koh­teeksi valitaan Lahti, pienenee muiden ratkai­su­vaih­toeh­tojen määrä tämän valinnan perus­teella. Kuvassa 3. on esitetty mahdol­liset ratkai­su­vaih­toehdot, tilan­teessa, jossa perhe­loman suunnit­telija on kiinnit­tänyt yhden ratkai­su­vaih­toehdon ”Lahti”.

    Kuva 3. Supis­tunut ratkai­su­vaih­toeh­tojen määrä.

    Jos perhe­loman suunnit­telija tekee toisen valinnan päättä­mällä, että aktivi­tee­tiksi valitaan retkeily (ml. päivä­retket) rajautuu yhteen­so­pivien ratkai­su­vaih­toeh­tojen määrä entisestään, koska retkeily ei ole yhteen­sopiva sadesään kanssa. Katso kuva 4.

    Kuva 4. Edelleen supis­tettu ratkai­su­vaih­toeh­tojen määrä.

    CCA asian­tun­tijan työkaluna

    CCA on menetelmänä alihyö­dyn­netty monilla aloilla. Erityi­sesti digitaa­listen työka­lujen avulla CCA:sta voi kehittyä tärkeä työkalu A. monimut­kaisten ongelmien analyy­sissä, ja B. hajallaan eri puolilla olevan tiedon yhteen saatta­miseen.

    Tämä artik­kelin kirjoit­tajan tarkoi­tuksena on soveltaa digitaa­lista CCA:ta erityi­sesti yrittä­jyys­kas­va­tuk­sessa ja alkavan yrittäjän tukipal­ve­lu­ver­koston kehit­tä­mi­sessä. CCA:n avulla monen eri rahoit­tajan ja yritys­neu­vojan ja yrittä­jyyden opettajan tiedot voidaan tuodaan yhteisen analyysin piiriin.

    Lähteet

    Ritchey, T. (n.a.). Fritz Zwicky, Developed General Morpho­lo­gical Analysis, https://www.swemorph.com/zwicky.html

    Ritchey, T. (2015). Principles of cross-consis­tency assessment in general morpho­lo­gical modelling. Acta Morpho­logica Generalis, 4(2). Saata­villa: https://www.swemorph.com/pdf/amg‑4–2‑2015.pdf


  • ITK konfe­rens­sista uusia tekno­lo­gisia ja pedago­gisia näkökulmia oppimi­sym­pä­ris­töjen kehit­tä­miseen

    Home » Yleinen » Sivu 2

    Oppimi­sym­pä­ris­töihin liitty­vässä kehit­tä­mis­työssä olennaista on tiedon hankki­minen olemassa olevista ja tulevista opetus­tek­no­lo­gi­sista ratkai­suista. Tämä tarkoittaa käytän­nössä tiedon hankintaa itsenäi­sesti tutki­malla tai sitten bechmar­kaa­malla muita kouluja ja organi­saa­tioita. Erittäin hyvä mahdol­lisuus tiedon hankintaan ja myös päivit­tä­miseen ovat myös aiheisiin liittyvät konfe­renssit, seminaarit, webinaarit ja bodcastit.

    Tulevai­suuden työ hankkeen toimijat kävivät hankki­massa osaamista ja bencmar­kaa­massa olemassa olevaa ja tällä hetkellä ajankoh­taista opetus­tek­no­logiaa ITK konfe­rens­sissa Hämeen­lin­nassa. Laite-esitte­lyiden lisäksi seminaa­rissa kuultiin paljon kokemuksia opetus­tek­no­lo­gioiden käytöstä opetuk­sessa eri koulu­tusas­teilla.

    Ajankoh­taiset opetus­tek­no­logiat

    Ajankoh­taista tällä hetkellä opetukseen liittyvän tekno­logian osalta ovat muun muassa tekoäly, robotiikka, XR tekno­logiat, etäope­tuksen mahdol­lis­tavat kamera­tek­no­logiat sekä oppimi­sa­na­ly­tiikka. Mikä on metaversen rooli opetuk­sessa alkaa olla myös tällä hetkellä jo ajankoh­tainen kysymys.

    Etäope­tuksen mahdol­lis­tavat tekno­logiat

    Tekno­lo­gioiden laite-esitte­lyissä olivat paljon läsnä erityi­sesti etäope­tukseen liittyvät tekno­logiat. COVID-19 pande­miasta johtuen erilaiset etäope­tuksen mahdol­lis­tavat kamerat ja kaiut­timet ovat tulleet markki­noille nyt entistä laajemmin. 4k kuvan­laatu on jo arkipäivää kameroissa ja puheli­missa. Opiske­lijat käyttävät älypu­he­limia opiske­lussa ja opetusta välitetään verkkoon luokista sekä erilai­sista etäope­tuksen tiloista. Yksi mahdol­lisuus etäope­tuksen ja oppimis­ko­ke­muksen laajen­ta­miseen on myös 360 video­kuvan hyödyn­tä­minen opetuk­sessa ja opetus­ma­te­ri­aa­leissa.

    Opetuk­sessa tekno­lo­gioiden helppo­käyt­töisyys on oleel­lista. Langat­tomat ja luokkaan integroi­tavat tekno­logiat helpot­tavat opettajan toimintaa. Esimer­kiksi opettajan oman kannet­tavan tieto­koneen yhdis­tä­minen luokan järjes­telmiin langat­to­masti helpottaa opettajan toimintaa. Tällöin aikaa ei mene luokan tieto­ko­neille kirjau­tu­miseen, päästään eroon ylimää­räi­sistä johdoista eikä erillisiä tieto­ko­neita välttä­mättä tarvita luokissa.

    XR tekno­logiat

    XR tekno­logiat, kuten virtu­aa­li­tek­no­logiat (VR) ja lisätyn todel­li­suuden tekno­logiat (AR) sekä näiden sovel­ta­minen opetus­käy­tössä on yleis­tynyt eri kouluas­teilla. VR ja AR tekno­lo­giaan liittyviä sisältöjä tulee saata­ville koko ajan enemmän. Näihin tekno­lo­gioihin liittyviä sisältöjä toteut­tavat koulut itsenäi­sesti opettajien ja opiske­li­joiden kanssa. Lisäksi sisältöjä toteut­tavat monet alalla toimivat yritykset ja organi­saatiot. Myös hankkeissa toteu­tetaan monesti opetukseen liittyvää virtu­aa­lista sisältöä opettajien ja opiske­li­joiden käyttöön.

    Virtu­aa­li­maa­ilmoja on hyödyn­netty opetuk­sessa jo pitkään ja esimer­kiksi Second life on ollut käytössä vuodesta 2003. Nykyään virtu­aa­li­maa­il­moissa, kuten AltSpacessa järjes­tet­tävään opetukseen päästään mukaan myös virtu­aa­li­la­seilla. Tällöin kokemus virtu­aa­li­maa­il­masta ja opetuk­sesta on entistä vaikut­ta­vampi ja toden­tun­tui­sempi. Virtu­aa­li­maa­ilmoja voidaan hyödyntää erityi­sesti etäope­tuk­sessa, seminaa­reissa, tilai­suuksien järjes­tä­mi­sessä tai etäko­kouk­sissa.

    Lisätyssä todel­li­suu­dessa (AR) oikeaan maailmaan lisätään tieto­ko­neella keino­te­koi­sesti tuotettuja elementtejä. AR tekno­lo­giaan on saata­villa eri valmis­tajien laseja, joilla lisätyn todel­li­suuden elementtejä voidaan tarkas­tella ja toimia niiden kanssa vuoro­vai­ku­tuk­sessa. Lasit saattavat kuitenkin olla vielä varsin kalliit jokaisen opiske­lijan hankit­ta­vaksi. AR sovel­luksia voidaan tarkas­tella myös matka­pu­he­li­milla, jolloin puhutaan mobiiliAR tekno­lo­giasta. Kaikilla opiske­li­joilla on älypu­he­limet, jolloin AR tekno­logiaa on varsin helppo integroida opetukseen. WebAR tekno­logia helpottaa AR tekno­logian opetus­käyttöä entisestään, koska sitä käytet­täessä ei tarvitse puhelimeen ladata erillistä sovel­lusta AR sisällön tarkas­teluun. Lisättyä todel­li­suutta voidaan rakentaa myös hiekka­laa­tikkoon ja lisätä opetel­tavan asian käsit­telyyn myös pelil­li­syyttä.

    Oppimi­sa­na­ly­tiikka

    Oppimi­sa­na­ly­tiikka puhuttaa laajasti eri kouluas­teita. Oppia­mi­sa­na­ly­tii­kasta saattaa kaikilla olla erilaisia käsityksiä siitä, mitä se ylipäätään tarkoittaa. Oppimi­sa­na­ly­tii­kassa olennaista kuitenkin on oppimiseen liittyvän datan kerää­minen, sen visua­li­sointi ja tulkit­se­minen. Datan analy­soi­minen ja sen esittä­minen oppijalle auttaa oppijaa suunnit­te­lemaan omaa opiske­luaan eteenpäin. Oppija saa tietoa esimer­kiksi siitä missä on ollut vaikeuksia, mihin tehtävään on käytetty paljon aikaa tai mikä on ollut helppoa. Oppimi­sa­na­ly­tiikka auttaa myös opettajaa suuntaamaan opetustaan enemmän sinne missä on oppimisen kannalta haasteita. Tämä auttaa opettajaa myös oppimis­teh­tävien suunnit­te­lussa. Oppimi­sa­na­ly­tiikkaa on integroitu valmiiksi oppimi­sa­lus­toihin ja esimer­kiksi Teams­sissä on valmiina analy­tiik­ka­työ­kaluja ja sovel­luksia, joilla opiske­lijan toimintaa pääsee tarkas­te­lemaan.

    Oppima­te­ri­aalin tallen­nuss­tudiot

    COVID-19 pandemian aikana oppima­te­ri­aalien tärkeys on koros­tunut entisestään. Opiske­lijat suorit­tavat kursseja paljon itsenäi­sesti verkossa opiskellen ja opetta­jille on tullut tarve laatia laaduk­kaita oppima­te­ri­aalija verkko-opiskeluun. Luento­tal­len­teita saadaan nauhoi­tettua, editoitua ja jaettua opiske­li­joille erilaisten tekno­lo­gisten ratkai­sujen avulla. Nauhoi­tetut video­luennot ovat opiske­li­joiden katsot­ta­vissa ajasta ja paikasta riippu­matta. Parem­mista studioista löytyy esimer­kiksi useampia näyttöjä työsken­telyyn, laadukkaat mikro­fonit, piirtoa­lusta ja greenscreen virtu­aa­listen taustojen lisää­miseen nauhoit­teisiin. Myös studion äänie­ris­tyk­sellä on merki­tystä ja siihen voidaan vaikuttaa esimer­kiksi erilaisten verhojen avulla. Alla kuva Jyväs­kylän ammat­ti­kor­kea­koulun tallen­nuss­tu­diosta.

    Tulevai­suuden työ hankkeen kehit­tä­mis­työssä raken­netaan XRlab tiloja molem­mille kampuk­sille. Näissä tiloissa opettajat ja opiske­lijat pääsevät käyttämään ja hyödyn­tämään esimer­kiksi VR tekno­logiaa opetuk­sessa ja opiskeluun liitty­vissä projek­teissaan. Oppima­te­ri­aalin tallen­nuss­tu­dioita raken­netaan opetta­jille laaduk­kaiden opetus­vi­deoiden tuotta­miseen opinto­jak­soille. Etäope­tuksen tueksi hankkeessa valmistuu MLC (Multi­location classroom) tekno­lo­gialla varus­tetut luokka­huoneet molem­mille kampuk­sille.

    Mikko Hyttinen, lehtori
    Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu


  • Pienillä moduu­leilla jousta­vuutta yrittä­jyys­po­lulle

    Home » Yleinen » Sivu 2
    Draft

    Yrittä­jyys­po­lulla kulkeva tarvitsee monen­laista tietoa lyhyessä ajassa

    Kolme­toista vuotta alkavien yritysten parissa on opettanut minulle monen­laista. Yksi keskei­sim­mistä opetuk­sista on ollut se, että yritys­idean kehit­tä­minen ja yrityksen perus­ta­minen on tavat­toman monimuo­toinen asia. Ei ole olemassa kahta saman­laista yrittä­jyys­polkua. Tälle on kaksi syytä.

    Ensin­näkin, jokai­sella meistä on oman näköinen tausta ja osaamis­pohja. Siinä missä toiselle kannat­ta­vuus­las­kenta on hepreaa, on se toiselle ollut päivit­täinen työkalu läpi koko uran. Toiselle taas mainos­kam­panjan suunnittelu ja toteutus on arkipäivää, kun jollakin toisella meistä ei ole ollut koskaan omaa some-profiilia.

    Toiseksi, äkkinäisen on helppo ajatella, että koska kaikki pyrkivät käynnis­tämään uuden liike­toi­minnan, ovat perus­ta­misen vaiheet ja toimet kaikille samat. Tämä on suuren mitta­kaavan harha­luulo. Todel­li­suu­dessa erilaiset liikeideat eroavat toisistaan vähintään yhtä paljon, kuin erilai­silla palkka­työ­mah­dol­li­suudet ja ammatit. Tiekartta ja toimet fysio­te­rapia-alan ‑yrityksen perus­ta­mi­sessa ovat hyvin erilaiset ilmalai­va­tehtaan perus­ta­miseen verrattuna.

    Käytän­nössä siis yrittä­jyys­po­lullaan kulke­villa on hyvin yksilöl­liset osaamis­tarpeet. Ainoa yhteinen asia kaikille ehkä on se, että osaamista olisi saatava nyt ja heti. 

    Perin­teinen opinto­ra­kenne on liian raskas

    Ammat­ti­kor­kea­kou­luo­pet­tajana ja alkavan yrittä­jyyden asian­tun­tijana tämä perin­teisen opinto­ra­kenteen ja alkavien yrittäjien tarpeiden sovit­ta­minen on osoit­tau­tunut ongel­mal­li­seksi. Yksi tärkeim­mistä ongel­mista on ollut se, että vuosien ajan ammat­ti­kor­kea­kou­lujen rahoi­tus­malli ohjasi kouluja suunnit­te­lemaan ja kehit­tämään mahdol­li­simman laajoja, jopa 15 opinto­pisteen opinto­jaksoja. Yksi opinto­piste vastaa lasken­nal­li­sesti 27 tunnin opiskelua, jolloin 15 opinto­pisteen kurssin laajuus on n. 400 tuntia!

    Väistä­mät­täkin näin suuret kokonai­suudet sisäl­tävät paljon sellaista asiaa, joka opiske­li­jalla on jo hallussa. Koska useimmat alkavat yrittäjät eivät ole opiske­li­joita, ei heillä ole varsi­naista motivaa­tiota suorittaa opinto­pis­teitä opinto­pis­teiden vuoksi. Vain osaaminen on tärkeää. Tämän vuoksi motivaatio ilmoit­tautua laajoihin kokonai­suuksiin on alhainen.

    Motivaatio-ongelma näkyy jossain määrin myös yrittä­jyys­po­lulla olevien tutkinto-opiske­li­joiden keskuu­dessa, jotka sinänsä ovat kiinnos­tu­neita opinto­pis­teistä, mutta joiden aikare­surssit eivät salli laajojen täyden­tävän osaamisen opintojen ottamista.

    OKM:n uusi rahoi­tus­malli painottaa jatkuvan oppimisen tarjontaa

    Opetus- ja kulttuu­ri­mi­nis­teriön vuoden 2021 alusta voimaan astunut uusi rahoi­tus­malli, on raken­tunut niin, että se lisää ammat­ti­kor­kea­kou­lujen motivaa­tiota kehittää jatkuvan oppimisen ja avoimen amk:n opetus­tar­jontaa.

    Jos ennen kaikkein tärkeimpiä mitta­reita olivat pelkästään lukuvuo­dessa 55 opinto­pis­tettä suorit­ta­neiden opiske­li­joiden määrä sekä tutkinnot, on ei-tutkinto-opiske­li­joiden koulu­tusta vahvis­tettu uudessa mallissa voimak­kaasti. Kareliassa tämä, yhdessä työelä­mältä saadun palautteen kanssa, näkyy siinä, että koulu on ryhtynyt tietoi­sesti kehit­tämään kette­rämpää mallia tarjota jatkuvan oppimisen opintoja.

    Kokonaisuus, jonka alla on monta pientä opinto­jaksoa, on uusi käsite

    Uusi karelia­lainen ratkaisu tähän ongelmaan voi olla ns. opinto­ko­ko­nai­suuksien malli, missä yhden kokonai­suuden alle on koottu pienim­millään 1 opinto­pisteen laajuisia opinto­jaksoja, eli moduuleja. Yrittä­jyys­po­lulla olevan on tällöin helppo valita vain itselle tärkeät moduulit.

    Yhdis­tettynä uusiin digitaa­lisiin oppimi­sym­pä­ris­töihin, pienten moduulien malli voi olla ratkaisu yrittä­jyys­po­lulla tunnis­tettuun ongelmaan. Laajuuk­siensa puolesta 1 opinto­pisteen moduuli muistuttaa esimer­kiksi kansain­lais­opiston tarjoamia opintoja. Niitä on helppo valita omalle tarjot­ti­melle tarpeen mukaan.

    Opetuksen suunnit­telun näkökul­masta pieni moduuli on myös terve­tullut uudistus, sillä se tarjoaa opetta­jalle mahdol­li­suuden keskittyä yhteen konkreet­tiseen taitoon tai menetelmään. Tämän fokuksen ansiosta arvioin­ti­me­ne­telmät voivat olla juuri kyseiseen taitoon tai osaamiseen parhaiten sovel­tuvia, ja näin vältytään tasapäis­tä­viltä kompro­mis­seilta. Kun arvioin­ti­me­ne­telmä valitaan monen taidon kompro­missina, hämärtyy osaami­sesta kertova signaali.

    Kohti täyteen haltuun­ottoon perus­tuvaa oppimista

    Pienet moduulit ovat minusta erityisen kiinnos­tavia siksi, että ne mahdol­lis­tavat nk. mastery learning ‑menetelmän käytön. Mastery learning ‑menetelmän voisi suomentaa täyden haltuunoton menetel­mäksi. Termi on opetusalan uranuur­tajan Benjamin Bloomin luomus. Täyden haltuunoton menetel­mässä, opiskelija ei saa hyväk­syttyä aiheesta X suori­tusta ennen kuin hän hallitsee sen kokonaan. Normaa­lissa opetuk­ses­sahan opiskelija voi läpäistä opinto­jakson rimaa hipoen huonolla arvosa­nalla. Huonot suori­tukset kertaan­tuvat, koska uusi oppi rakentuu vanhan päälle.

    Laajoissa 5+ opinto­pisteen opinto­jak­soissa sekä tasatah­tiseen etene­miseen perus­tu­vissa opinto­jak­soissa täyden haltuunoton menetelmää on lähes mahdoton toteuttaa. Tämä johtuu siitä, että heikkoudet yhdessä osa-alueessa estävät koko opinto­jakson hyväk­sy­misen opiske­li­jalle, ja suori­tusajat voivat venyä hyvin pitkiksi. Lisäksi täysi haltuunotto tarkoittaa eritah­tista etene­mistä, koska jotkut oppivat nopeammin kuin toiset. Perin­tei­sessä opetuk­sessa on pakko edetä samatah­ti­sesti, mistä aiheutuu, että jotkut oppivat sisällön vain osittain. Pienten moduulien omantah­tinen etene­minen on ideaa­linen ratkaisu täyteen haltuun­ottoon perus­tuvan oppimisen kannalta. Tutki­muk­sissa sen on myös havaittu edistävän opiske­lu­mo­ti­vaa­tiota. Opettajan työaika kohdentuu niihin opiske­li­joihin, jotka tarvit­sevat enemmän henki­lö­koh­taista ohjausta. Työaikaa taas vapautuu nopeaan itsenäiseen oppimiseen kykene­viltä opiske­li­joilta.

    Heikki Immonen
    Kirjoittaja toimii kehit­tä­jä­opet­tajana Tulevai­suuden Työ ‑hankkeessa sekä Yrittä­jyyden yliopet­tajana Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lussa


  • Hankkeessa harjoit­te­lussa

    Home » Yleinen » Sivu 2

    Moikka!

    Tämä blogi­postaus kertoo minun eli Marjan kuulu­misia parin kuukauden työssä­op­pi­mis­jak­soltani hankkeessa. Opiskelen tieto- ja viestin­tä­tek­niikkaa Riveria ammat­ti­kou­lussa ja olen kiinnos­tunut robotii­kasta, uusista tekno­lo­gioista sekä sähköi­sistä palve­luista. Joten tämä kyseinen Tulevai­suuden työ ‑hanke osuu juuri minun mielen­kiin­non­koh­tei­siini, sillä hankkeen tavoit­tee­nahan on juuri kehittää näiden kautta nykyistä työelä­mä­osaa­mista tulevai­suuden työn visioihini vastaa­vaksi.

    Työssä­op­pi­minen hankkeessa aluksi mieti­tytti, että miten se onnistuu ja vielä tällaisena etätyö­aikana ja hankkeen ollessa aika tuore. Mutta tämä mietti­minen osoit­tautui turhaksi, sillä saimme sovittua harjoit­te­lussa suori­tet­tavat työteh­täväni todella sujuvasti ja saimme raken­nettua sellaisen harjoit­telun, joka palveli molempia osapuolia. Harjoit­te­lussa sain omia mieleisiä projekteja, jotka vastaavat oppis­ta­voit­tei­siini. Näissä projek­teissa pääsin sovel­tamaan koulussa opittua tieto­taitoa käytäntöön. Olen esimer­kiksi päässyt tekemään verkko­sivuja, tieto­kantaa, testaamaan laitteita sekä pohtimaan erilaisien työka­lujen käyttöä hankkeen eri vaiheissa. Opetta­vai­sinta on ehkä se, että olen saanut paljon pohtia itsenäi­sesti ratkaisuja, mutta lopul­liseen ratkaisuun pääse­mi­seksi olen aina saanut tukea ja ohjausta hankkeesta.

    Harjoittelu ison organi­saation alla toi myös sen etuuden, että pääsin tekemään yhteis­työtä muiden organi­saation toimin­tojen ja henki­löiden kanssa. Hanke on pitänyt minusta kyllä hyvää huolta ja huoleh­tinut, että saan kehittää osaamistani jakson aikana. Erittäin positii­vista minusta on se, että tunnen kuuluvani yhdeksi hanke­tiimin jäseneksi. Iso kiitos tästä koko hanke­po­ru­kalle!

    Terkuin Marja, harjoit­telija


  • Tulevai­suuden Työ ‑hanke on käynnis­tynyt

    Home » Yleinen » Sivu 2

    Korona vuosi 2020 laittoi meidät kaikki uuden eteen. Vuosi sitten keväällä koko Suomi pysähtyi, kun lähes kaikki siirtyivät etätyös­ken­telyyn sekä ‑opiskeluun. Kulunut vuosi laittoi meidät kaikki kokei­lemaan rajojamme ja miettimään uutta lähes­ty­mis­tapaa työsken­telyyn.

    Tässä vaiheessa Karelilla oli jo valmis­teilla uusi Tulevai­suuden Työ ‑hanke, joka käynnistyi lokakuussa 2020. Hankkeessa on tavoit­teena kehittää sekä Karelian oppimi­sym­pä­ristöjä että opetusta yhteis­työssä työelämän kanssa. Erityi­sesti etä- ja hybri­di­työs­ken­telyn kehit­tä­minen on kiinnos­tavaa ja uusia mahdol­li­suuksia tarjoavaa.

    Tulevai­suuden työ ‑hanke on kolmi­vuo­tinen ja sitä rahoit­tavat ESR/Etelä-Savon ELY-keskus, EAKR/­Pohjois-Karjalan maakun­ta­liitto sekä Karelia. Hankkeen tavoit­teena on kolmen vuoden aikana kehittää opetusta ja Karelian oppimi­sym­pä­ristöjä vastaamaan tulevai­suuden työn vaati­muksia. Hanke toimii kiinteässä yhteis­työssä Karelian omien TASO projektien sekä muiden Karelian hankkeiden kanssa.

    Mitä hankkeessa on sitten tarkoitus kehittää ja mitä se konkreet­ti­sesti tarkoittaa?

    Yksi näkyvä tulos tulee olemaan Karelian fyysisten tilojen kehit­tä­minen. Molem­mille Karelian kampuk­sille (Tikka­rinne ja Wärtsilä) raken­netaan uusia oppimi­sym­pä­ristöjä niin, että niissä huomioidaan sekä yleisiä pedago­gisia että ammatil­lisia & alakoh­taisia vaati­muksia. Oppimi­sym­pä­ris­töihin integroidaan uusinta opetus­tek­no­logiaa, joka mahdol­listaa uusien ja monimuo­toisten pedago­gisten ratkai­sujen käyttä­misen opetuk­sessa.

    Lisäksi suunnit­teilla on tarjota opetuksen kehit­tä­miseen opettajien yhteis­suun­nit­te­lu­tiloja sekä opetus­ma­te­ri­aalin tuotan­to­tiloja. Tiloissa hyödyn­netään uutta tekno­logiaa ja suunnit­telun aikana tehdään yhteis­työtä lähia­lueen työelä­mä­kump­pa­neiden kanssa. Työelä­mä­kump­pa­neiden osallis­tu­minen hankkeeseen antaa kuvaa siitä, mitä tulevai­suuden työelämä vaatii ja miten voimme Karelian fyysi­sissä ympäris­töissä ottaa tämän huomioon.

    Opettajien pedago­gisten taitojen tukeminen ja uusien oppimi­sym­pä­ris­töjen sujuva käyttöönotto on myös tärkeää. Tästä johtuen hankkeessa luodaan oma Kehit­tä­jä­opettaja-malli. Kehit­tä­jä­opet­tajat työsken­te­levät yhdessä uusissa oppimi­sym­pä­ris­töissä ja kehit­tävät oman alansa opetusta kiinteässä yhteis­työssä työelämän kanssa.

    Karelian neljä kehit­tä­jä­opet­tajaa on jo valittu ja he edustavat eri koulu­tus­vas­tuita. Kehit­tä­jä­opet­tajat työsken­te­levät hankkeessa lukuvuoden ja kullakin heistä on oma opetukseen liittyvä työelä­mä­lä­heinen kehit­tä­mis­pro­jekti. Kehit­tä­jä­opet­tajien on tarkoitus jakaa omaa osaamistaan toisille opetta­jille ja erityi­sesti seuraavana vuonna valit­ta­ville uusille kehit­tä­jä­opet­ta­jille.

    Missä mennään ja mitä sitten?

    Tällä hetkellä on hankkeessa aloitettu tila- ja tekno­lo­gia­kar­toi­tukset. Ensim­mäisiä laite- ja tekno­lo­gia­han­kintoja on jo tehty ja niitä ollaan testaa­massa. Samoin Kampusten tilakar­toi­tukset ovat edenneet ja maalis­kuussa alkaa ensim­mäisten yhteis­suun­nit­te­lu­ti­lojen suunnittelu.

    Hankkeessa työsken­telee toimi­joiden lisäksi myös harjoit­te­li­joita. Harjoit­te­li­joiden vastuulla on ollut muun muassa hankkeen verkko­si­vujen luominen ja sen visuaa­lisen ilmeen suunnittelu. Harjoit­teluun on liittynyt remon­toi­taviin tiloihin tilakorttien luominen sekä hankkeen erilaisiin suunnit­te­lu­ko­kouksiin osallis­tu­minen. Harjoit­te­lijat ovat saaneet hyvän käsityksen siitä, mitä kaikkea hanke­työs­kentely sisältää. Koskaan ei voi edetä suora­vii­vai­sesti ja aina voi tulla uusia yllätyksiä, mihin on reagoitava nopeasti. Omalla työsken­te­lyllään harjoit­te­lijat ovat osoit­taneet sen, että heillä on taitoa ja kykyä vastata hanke­työs­ken­telyn haasteisiin! Erityis­kii­tokset Marjalle ja Juusolle työpa­nok­sesta.

    Hanke ja siinä raken­net­tavat uudet oppimi­sym­pä­ristöt tarjoavat erinomaisen alustan myös opinnäy­te­töiden toteu­tuk­sille sekä tarvit­ta­valle yrity­syh­teis­työlle. Oppimi­sym­pä­ristöjä ja tekno­lo­gioita voidaan soveltaa monella eri alalla ja erilai­sissa projek­teissa. Opinnäy­te­töitä on tällä hetkellä suunnit­teilla muun muassa Johta­misen ja liike­toi­minta osaamisen sekä Sosiaali- ja tervey­salan kehit­tä­minen ja johta­minen YAMK koulu­tuk­sissa.

    Hankkeen verkko­si­vujen valmis­tu­misen myötä on Karelian henki­lö­kunnan ja työelämän yhteis­työ­kump­pa­neiden helpompi seurata, mitä hankkeessa tapahtuu. Verkko­si­vuilta voi ottaa yhteyttä hanke­toi­mi­joihin ja ideoida yhdessä tulevai­suutta!

    Terve­tuloa tekemään Tulevai­suuden Työtä!

    Minna Rokkila, opetus­tek­no­logia-asian­tuntija, Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu 
    Mikko Hyttinen, lehtori, Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu
    Päivi Sihvo, lehtori, Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu