Älykkäiden tilojen yleis­ty­minen on näkynyt tekno­lo­giat­rendien trendi­mit­tauk­sissa jo niin usein, että sitä ei voi laskea enää vain heikoksi signaa­liksi. Maineikkaan Gartnerin viime­vuo­tisen ennus­tuksen mukaan älykkäät tilat ja älyseinät ovat vaikut­ta­vimpia todel­li­suutta ja virtu­aa­li­suutta yhdis­täviä tekno­lo­gioita, jotka tulevat yleis­tymään voimak­kaasti 3–6 vuoden sisällä.

(lisää…)

Tulevai­suuden Työ ‑hankkeessa on valmis­tunut uusia oppimi­sym­pä­ristöjä, joista yksi on MLC (Multi-Location-Classroom) tekno­logiaa hyödyntävä MLC-luokka­huone. MLC-tekno­logia perustuu jaetun luokka­huoneen kokemukseen ja mahdol­listaa opetuksen järjes­tä­misen useam­massa tilassa sekä verkossa saman­ai­kai­sesti. MLC-tekno­logiaa hyödyn­tävät luokat sijait­sevat molem­milla Karelian kampuk­silla Tikka­rin­teellä sekä Wärtsi­lässä.

Kokeilu

Tässä kokei­lussa hyödyn­nettiin Wärtsilä-kampuk­sella sijait­sevaa MLC-luokka­tilaa yhdis­tettynä etäope­tukseen Colla­bo­ra­tessa, jolloin hybri­dio­pe­tukseen osallistui yhteensä 47 opiske­lijaa. Tarkoi­tuksena oli yhden aamupäivän opetus­kerran aikana selvittää, kuinka hyvin uudella tekno­lo­gialla varus­tettu tila toimii hybri­dio­pe­tuk­sessa niin, että osa opiske­li­joista osallistuu oppitun­nille etänä (25 hlöä) ja osa luokassa (22 hlöä) paikan päällä.

Opettajina opinto­jak­solla toimivat Lotta Lilja ja Aini Simola. Opetus sisälsi aamupäivän alussa etäyh­teyden (Colla­borate) kautta työelä­mäyh­teis­työ­kump­panin pitämän luennon (Kuva 2) sekä tauon jälkeen yhteistä keskus­telua aiheesta (Kuva 3) ja kuvassa 1 nähtävää luokkao­pe­tusta.

Miten tekno­logia toimi opetuk­sessa

Tekno­logian käyttöönotto tunnin alussa sujui nopeasti, eikä erityisiä ongelmia tullut vastaan. Hyötynä tekno­lo­giasta nähtiin se, että yhtei­söl­li­syyden tunne koettiin opetuk­sessa vahvempana suuren näytön ja tarkan kuvan ansiosta. Kuva välittyi verkkoon ja verkosta luokkaan ilman haasteita. Luokka­huo­neessa olevat opiske­lijat ja opettajat näkyivät selkeästi etäosal­lis­tu­jille verkkoon ja vastaa­vasti etäopis­ke­li­joiden profiili- ja video­kuvat näkyivät selkeästi luokka­tilaan ison MLC-seinän ansiosta.

Video­yh­teyksien avaaminen etäosal­lis­tujien toimesta sai aikaan positii­visen ja läheisen tunnelman eri tiloissa olevien osallis­tujien välillä. Tämä mahdol­listi hyvän keskus­telun synty­misen ja todel­lisen vuoro­pu­helun luokka­ti­lassa ja etänä osallis­tujien kesken. Tila ja iso MLC-seinä auttoivat opettajaa huomioimaan hyvin sekä verkossa että luokka­ti­lassa olevat opiske­lijat. Kaikkien eri kanavien kautta osallis­tuvien huomiointi tasapuo­li­sesti on joskus haasteena hybri­dio­pe­tuk­sessa.

Kokeiluun liittyvät haasteet

Oppitunnin järjes­tä­miseen liittyi myös haasteita. Esille nousi erityi­sesti teknisiä haasteita, kuten ohjelmien yhteen­so­pivuus ja äänion­gelmia. Etäosal­lis­tu­miseen hyödyn­ne­tyssä ohjel­mis­tossa (Colla­borate) ei tiedoston jakaminen toiminut vierai­lijan MAC koneella. Tiedosto jaettiin opettajan toimesta, jonka jälkeen kaikki toimi ilman ongelmia.

Äänet kuuluivat pääasiassa hyvin, mutta jonkin verran pätki­mistä esiintyi etäosal­lis­tujien äänessä. Haaste liittyy erityi­sesti etäosal­lis­tujien käyttämiin laitteisiin ja verkko­yh­teyksiin, joihin ei voida vaikuttaa oppilai­toksen tai luokan tekno­lo­gi­silla ratkai­suilla. Etäosal­lis­tujien mukaan myös luokka­huo­neesta ääni kuului paikoi­tellen etäisenä. Yhtenä haasteena nähtiin myös luokka­huo­neesta kuuluvat häiriöäänet, kuten tuolista ja pulpe­teista lähtevät äänet niitä siirret­täessä tai liikut­taessa kuuluivat selvästi. Lisäksi video­ty­kistä kuuluva varsin kova tuulet­timen ääni voi peittää hiljaisen opettajan äänen. Ratkaisuna nähtiin erillisen mikro­fonin käyttö kattoon kiinni­tetyn kuvissa näkyvän paneeli-mikro­fonin lisäksi, joka voisi tehostaa äänen kuulu­vuutta verkkoon sekä luokka­huo­neessa.

Video­kuvan osalta opettajan tulee miettiä missä kohtaa luokassa seisoo, jotta opettaja on näkyvissä sekä etäopis­ke­li­joille että luokka­huo­neo­pis­ke­li­joille. Opettajaa seuraava robot­ti­kamera mahdol­lis­taisi sen, että opettaja voisi keskittyä enemmän opetta­miseen, eikä tarvitsisi miettiä video­kuvan kannalta optimaa­li­sinta kohtaa, jossa seisoa. Lisäksi luokan edessä puhuvalla opetta­jalla (kuvassa näytön oikealla laidalla) on pitkä matka tieto­ko­neiden taakse, jolloin materi­aalien ja Power­point-diojen vaihta­minen vaatii siirty­mistä tieto­ko­neelle. Kauko­sää­timen hankki­minen esityksen ohjaukseen toimisi hyvänä lisänä.

Kehit­tä­mi­si­deoita opiske­li­joilta

Opetukseen osallis­tuneet opiske­lijat olivat kiinnos­tu­neita uudesta tekno­lo­giasta ja sen mukanaan tuomista mahdol­li­suuk­sista. He suhtau­tuivat ymmär­tä­väi­sesti ja myötä­mie­li­sesti tähän kokeiluun.

Tunnin lopuksi tilan ja tekno­logian toimi­vuu­desta saatiin runsaasti sekä positii­vista palau­tetta että kehit­tä­mi­si­deoita luokassa läsnä­ol­leilta opiske­li­joilta. Valko­kan­kaalla oleva ikkuna oli laajen­nettu koko näytölle, jolloin näytön alareu­nassa olevat asiat eivät näkyneet luokan takaosaan. Päänäy­töllä käytössä olevaa esitys­tilaa voikin opettaja säätää ohjaus­pa­nee­lista tarpeeksi korkealle, jotta ne näkyvät myös takana oleville opiske­li­joille.

Luokan pulpetit oli aseteltu perin­tei­sesti riviin ja ne toimivat ehkä perin­tei­sessä opetuk­sessa. Kalus­teiden asettelua voi miettiä ja muokata valitun pedago­giikan mukai­sesti ja pulpettien asette­le­minen esimer­kiksi suurem­miksi pöydiksi mahdol­listaa ryhmä­töiden teon. Pulpettien asette­le­minen puoli­kaareen mahdol­lis­taisi erilaisen näkyvyyden näytölle sekä säästäisi edestä tilaa opetuk­selle ja voisi myös vähentää hälyäänten kantau­tu­mista etäosal­lis­tu­jille, jos pulpetteja ei sijoi­tet­taisi aivan katossa olevan panee­li­mik­ro­fonin alle.

Lopuksi

Kokei­lusta huomattiin, että tila toimii varsin hyvin hybri­dio­pe­tuk­sessa. Perin­tei­sessä opetuk­sessa tila tarjoaa suuren ja tarkan näytön materi­aalien esittä­mi­selle ja etäope­tuk­sessa etäosal­lis­tujien suuret kuvat tuovat enemmän läsnä­olon­tun­netta luokka­huo­ne­työs­ken­telyyn. Seuraa­vassa kokei­lussa on hyvä ottaa mukaan myös toinen MLC-luokka­huone ja tarkas­tella luokkien ja etäope­tuksen välistä toimi­vuutta.

Kirjoit­tajat:
Mikko Hyttinen, lehtori
Aini Simola, lehtori
Lotta Lilja, lehtori

Tulevai­suuden työ hankkeessa kehitetään uusia oppimi­sym­pä­ristöjä ja niihin liittyvää pedago­giikkaa. Jos oppimi­sym­pä­ristöjä ei oteta käyttöön, ei niiden kehit­tä­mi­sestä ole juuri hyötyä. Hankkeessa tavoit­teena on jalkauttaa osaamista uusista oppimi­sym­pä­ris­töistä, tekno­lo­gioista ja pedago­gii­kasta Karelian opetta­jille kehit­tä­jä­opetta- sekä opetta­jalta opetta­jalle mallin mukai­sesti. Tarkoi­tuksena on saada uudet tekno­lo­giset ratkaisut sekä kehitetyt Lab ympäristöt opettajien käyttöön.

Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lussa ollaan parasta aikaa kehit­tä­mässä opetus­suun­ni­telmia.  Tulevai­suuden työ hankkeen tavoit­teena on, että hankkeessa kehitet­tävät uudet oppimi­sym­pä­ristöt, tekno­logiat sekä pedago­giikka huomioidaan myös opetus­suun­ni­telmien kehitys­työssä.

XR tekno­logiat

XR tekno­lo­gioilla tarkoi­tetaan katto­kä­sit­teenä yhtei­sesti VR (virtu­aa­li­to­del­lisuus), AR (lisätty todel­lisuus) ja MR (yhdis­tetty todel­lisuus) tekno­lo­gioita. Näillä tekno­lo­gioilla voidaan esimer­kiksi simuloida todel­lisia työelämän oppimis­ti­lan­teita ja luoda katso­jille toden­tun­tuisia oppimis­ko­ke­muksia erilai­sista ilmiöistä.

Työpaja

Tulevai­suuden työ hankkeen toimijat järjes­tivät opetus­suun­ni­telmien kehit­tä­mi­sestä vastaa­ville henki­löille työpajoja hankkeen uusista oppimi­sym­pä­ris­töistä ja tekno­lo­gioista. Yksi työpaja käsitteli XR tekno­lo­gioita ja kuinka niitä voisi hyödyntää opetuk­sessa. Työpa­jassa keski­tyttiin erityi­sesti virtu­aa­li­tek­no­lo­giaan (VR).

Työpajan tarkoi­tuksena oli tarjota opetus­suun­ni­telmien kehit­tä­mi­sestä vastaa­ville tietoa ja ideoita eri mahdol­li­suuk­sista, miten VR tekno­logiaa on hyödyn­netty opetuk­sessa sekä työelä­mässä tällä hetkellä. Työpa­jassa esiteltiin osallis­tu­jille yleisesti mitä XR tekno­logiat ovat, miten niitä on hyödyn­netty opetuk­sessa sekä työelä­mässä. Lopuksi testattiin VR laseja erilaisten sisäl­töjen avulla.

Hard Skills ja Soft Skills

Työpa­jassa VR tekno­logiaa lähes­tyttiin erityi­sesti Hard skills ja Soft Skills jaottelun kautta. Hard skills eli teknisten taitojen opiskelua VR tekno­logian avulla havain­nol­lis­tettiin Voima­telin ja Ponssen virtu­aa­li­sista harjoi­tuk­sista laadi­tuilla videoilla (mastoon kiipeä­mis­har­joitus ja virtu­aa­linen poistu­mis­har­joitus). Soft Skills eli pehmeiden taitojen (esimer­kiksi vuoro­vai­kutus, kokemuk­sel­lisuus, kohtaa­minen, jne.) opiskelua havain­nol­lis­tettiin esimer­kiksi asiakas­pal­veluun liitty­villä tilan­teilla. (Kela-asointi  ja Vanhempien alkoho­lin­käyttö lapsen silmin)

Virtu­aa­li­maa­ilmat

Työpa­jassa keskus­teltiin myös virtu­aa­li­maa­il­mojen, kuten AltSpace käytöstä ja merki­tyk­sestä opetuk­sessa. Virtu­aa­li­maa­il­moihin voidaan osallistua VR lasien avulla, jolloin kokemuk­sesta saadaan vaikut­ta­vampi kuin pelkän tieto­koneen ja näytön kautta osallis­tu­mi­sella. Virtu­aa­li­maa­ilmoja voidaan hyödyntää esimer­kiksi kokousten tai opetusten pitämiseen. Tulevai­suu­dessa myös metaversen rooli sosiaa­li­sessa kanssa­käy­mi­sessä, oppimi­sessa ja opetuk­sessa tulee kasvamaan.

Mihin sisäl­töihin VR tekno­logia soveltuu

Tiivis­te­tysti työpa­jasta VR tekno­logian käyttöä kannattaa miettiä mihin sisäl­töihin se sopii. VR tekno­logia sopii esimer­kiksi vaaral­listen ja haasteel­listen tilan­teiden kokemiseen ja harjoit­teluun autent­ti­sessa ympäris­tössä. VR tekno­logian avulla päästään paikkoihin, joihin ei normaa­listi tai helposti päästä. Esimerkkejä tällai­sista ovat muun muassa tulipalot, pelas­tus­toi­minta ja yritys­kier­rokset toisissa maissa.

VR tekno­logian käyttö soveltuu myös kalliiden ja paljon resursseja vaativien tilan­teiden harjoit­teluun simulaa­tioiden avulla. Tällaisia ovat esimer­kiksi lento­si­mu­laatiot ja tuotan­to­ti­lojen alasajot vaara­ti­lan­teissa. VR tekno­logia soveltuu hyvin myös vuoro­vai­ku­tus­ti­lan­teiden simulointiin asiakas­pal­ve­lussa, asiakas- ja potilas­työssä sekä ihmisten kohtaa­misiin liitty­vissä harjoi­tuk­sissa. Esimer­kiksi erilaisten asiakas­ti­lan­teiden harjoittelu kaupan asiakas­pal­ve­lussa, rekry­toinnin harjoittelu tai haastavan asiakkaan kohtaa­minen.

Pohdit­ta­vaksi osallis­tu­jille jäi miten VR tekno­logiaa voisi hyödyntää oman alan opetuk­sessa ja miten tekno­logiat tulisi huomioida opetus­suun­ni­telmien kehit­tä­mi­sessä?

Mikko Hyttinen, lehtori, Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu
Tommi Kinnunen, lehtori, Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu

XR tekno­lo­gioiden hyödyn­tä­minen opetuk­sessa on viime aikoina lisään­tynyt paljon. Tulevai­suuden työ hankkeessa on tarkoi­tuksena kehittää ja rakentaa uusia oppimi­sym­pä­ristöjä Karelian kampuk­sille. Tätä varten hankkeessa kartoi­tetaan uusia sekä olemassa olevia opetus­tek­no­lo­gioita. XR tekno­lo­gioiden osalta hankkeessa ollaan kehit­tä­mässä XRlab ‑tiloja molem­mille kampuk­sille vastaamaan tekno­lo­gioiden lisään­tyvään käyttöön niin opetuk­sessa kuin työelä­mäs­säkin.

XR tekno­lo­gioita ovat virtu­aa­li­tek­no­logiat (VR), lisätyn todel­li­suuden tekno­logiat (AR) ja yhdis­tetyn todel­li­suuden (MR) tekno­logiat. Työelä­mässä XR tekno­logiat ovat yleis­tyneet erityi­sesti markki­noin­ti­käy­tössä sekä sellaisten asioiden simuloin­nissa, jotka ovat reaali­maa­il­massa hankalia tai kalliita toteuttaa.

Kehit­tä­mis­työpaja yhteis­suun­nit­te­lu­ti­lassa

XRlabin toiminnan kartoit­ta­mi­seksi sekä vaati­musten määrit­tä­mi­seksi hankkeessa järjes­tettiin kehit­tä­mis­työpaja. Työpaja järjes­tettiin samalla konsep­tilla kuin aikai­sem­massa blogi­jul­kai­sussa esitelty BusinessLab työpaja. XRlab kehit­tä­mis­työ­pajaan kutsuttiin samaan tapaan Karelian opettajia, TKI henki­löstöä sekä työelämän edustajia. Työpa­jalle asetettuna haasteena oli selvittää: Millaista on XRlabin toiminta tulevai­suu­dessa työelä­mäyh­teis­työssä?

Yhteisen aloituksen jälkeen työpa­jassa työsken­neltiin pienryh­missä haasteen parissa. Haasteessa oli tarkoitus etsiä ratkaisuja erityi­sesti seuraaviin asioihin: 1) Millaista toimintaa ja yhteis­työtä lab tiloissa tehdään tulevai­suu­dessa ja miksi? 2) Mitä tekno­lo­gioita toimintaan tarvitaan? 3) Millainen fyysisen tilan pitäisi olla?

XRlab työpaja järjes­tettiin tikka­rinne kampuk­selle valmis­tu­neessa uudessa yhteis­suun­nit­te­lu­ti­lassa. Työpajaan oli mahdol­lista osallistua myös etäyh­teyden välityk­sellä.

Tekno­logian käytöllä oltava lisäarvoa

XR tekno­logian osalta on erityisen tärkeää suunni­tella mihin sitä käytetään ja mitä lisäarvoa se tuo aiottuun toimintaan. Mitä lisää se tuo opetukseen tai TKI toimintaan? Tekno­logiaa ei pitäisi käyttää pelkästään sen vuoksi, että se on uusi ja hieno tekno­logia. Tilojen suunnit­telua pitäisi lähteä työstämään käytön kautta. Mitä toimintaa tilassa on ja miten sitä käytetään? Esille työpa­jassa nousi, että VR tekno­logiaa on hyödyn­netty jo aikai­sem­minkin Karelian hankkeissa.

Ennen XRlabin toteut­ta­mista ja laite­han­kintoja tulee pohtia, onko laitteita välttä­mä­töntä ostaa vai voisiko niitä lainata. Laitteiden ja tilojen vuokraa­minen myös muille kouluille tulisi olla mahdol­lista, eikä kaikkien koulujen kannata tehdä päällek­käistä kehit­tä­mis­työtä. Täytyy varmistaa, voidaanko tehdä yhteis­työtä muiden oppilai­tosten ja yritysten kanssa XR laitteiden ja tilojen osalta.

Tekno­logian käytön monia­lainen koulu­tus­tarve tiedos­tettiin sekä osaamis­tarve tekno­lo­gioiden käyttöön. Monia­laisuus tulisi ottaa huomioon. Esimer­kiksi eri koulu­tus­vastuu toimisi sisäl­töjen toteut­tajana ja toinen sisällön suunnit­te­lijana. Substanssi osaaminen sisältöön tulisi esimer­kiksi sosiaa­lialan koulu­tus­vas­tuusta ja toteutus tieto­jen­kä­sit­telyn koulu­tuk­sesta. 

Monia­lainen yhteis­käyttö

Tilan tulisi mahdol­listaa yhteis­käyttö eri organi­saa­tioiden, opettajien ja opiske­li­joiden kesken. XRlabin tulisi mahdol­listaa eri alojen opiske­li­joiden yhteistyö sekä opinnäy­te­töiden tekeminen tekno­lo­gioihin liittyen (monia­lainen yhteistyö). Haasteena esille nousi eri koulu­tusten omat aikatalut ja opetus­kurssien opetusa­jan­kohdat. Toimin­nassa tulisi huomioda yhteys opetus­suun­ni­telmiin.

VR sisäl­töjen tuotta­minen ja tarkastelu

XRlabissa tulisi olla mahdol­lista tuottaa VR sisältöjä sekä tarkas­tella tehtyjä tuotoksia yhdessä yrityksen edustajien ja opettajien kanssa. Tilan tulisi palvella myös erilaisia pedago­gisia ratkai­suita, kuten pienryh­mä­työs­ken­telyä. Lattiassa voisi olla tilojen eriyt­tä­miseen liittyen tarraoh­jeistus.

Labin pitäisi tukea opiske­li­jay­rit­tä­jyyttä ja mahdol­listaa erilaisten kokei­luiden tekeminen. Lisäksi toimintana tilassa nähtiin tarve hologrammien tallen­nuk­selle ja telepresens kokei­luille sekä erilai­sille tuotan­to­mah­dol­li­suuk­sille, kuten uutis­tuo­tan­nolle ja esitte­lyille.

Tekno­lo­gisia tarpeita

Tiloissa tulisi olla tieto­ko­neita, AR ja VR-lasit sekä syvyys­ka­me­roita. VR kokousa­lustat ja virtu­aa­li­maa­ilmat etäko­kousten järkes­tä­miseen. AR ja VR sisäl­töjen tuotta­miseen tarvit­tavat ohhjel­mistot. Esitys­tek­no­logiat (näytöt, tykit, tieto­koneet, kaiut­timet). 5G-tekno­logian hyödyn­tä­minen laitteiden tieto­lii­ken­teessä. Tilan tulisi olla viihtyisä (sohvat ja kalusteet) sekä riittävän iso ja avoin usealle osallis­tu­jalle.

Labissa esitet­tä­välle VR sisäl­lölle ja sovel­luk­sille tulisi olla tallen­nus­paikka, josta sisältö on helposti ja nopeasti saata­ville, esitet­tä­vissä sekä jaetta­vissa. Esille nousivat myös säily­tys­ti­lojen ja tieto­turvan huomioi­minen sekä laitteiden huollon ja päivi­tysten varmis­ta­minen.

Tekno­lo­gioiden hallinta voi vaatia koulu­tusta. Tämän takia erityisen tärkeää on huolehtia, että tekno­lo­gioiden ja tilan käyttöön on tarjolla ohjausta ja tukea. Uuden tilan ja tekno­logian osalta nähtiin tarve myös uuden pedago­giikan kehit­tä­mi­selle, etteivät tilat ja tekno­logiat jää käyttä­mättä.

Kokemuksia työpa­jasta

Työpaja onnistui varsin hyvin ja siitä saatiin hyvää tietoa tilassa tapah­tu­vasta toimin­nasta sekä tekno­lo­gi­sista vaati­muk­sista. Työpa­jassa saatiin samalla testattua juuri valmis­tunut yhteis­suun­nit­te­lutila sekä sen tekno­lo­giset ratkaisut. Etäyhteys oli toimiva, koske­tus­näyttö toi lisäarvoa työpajan esitte­lyssä sekä sähköinen fläppi­taulu auttoi pienryh­mä­työs­ken­te­lyssä ajatusten kokoa­mi­sessa ja rapor­toin­nissa. XRlab kehit­tä­mistä ja tekno­lo­gisten ratkai­sujen kartoi­tusta jatketaan vielä ennen varsi­naista toteut­ta­mista. XRlabista on tarkoitus rakentaa sellainen, että se palvelee parhaiten siellä tehtävää opetusta sekä yhteis­työtä eri toimi­joiden välillä.

Mikko Hyttinen, lehtori, Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu
Päivi Sihvo, lehtori, Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu

Tulevai­suuden työ hankkeessa kehitetään uusia oppimi­sym­pä­ristöjä vastaamaan työelämän muuttuviin vaati­muksiin. Hankkeessa on tarkoi­tuksena toteuttaa erilaisia lab ‑tiloja vastaamaan näihin vaati­muksiin. Yhtenä lab kokonai­suutena Wärtsilä kampuk­selle raken­netaan BusinessLab oppimi­sym­pä­ristö.

Business­Labin on tarkoitus palvella erityi­sesti työelä­mäyh­teis­työssä tehtävää opetus- ja kehit­tä­mis­toi­mintaa Karelian Wärtsilä kampuk­sella. Business­La­bissa voidaan esimer­kiksi simuloida myynti­ta­pah­tumia liike­ta­louden koulu­tuk­sessa tai asiakas­pal­ve­lu­toi­mintaa matkailun koulu­tuk­sessa.

Kehit­tä­mis­työpaja

BusinessLab kokonai­suuden kehit­tä­mi­seksi hankkeessa järjes­tettiin kehit­tä­mis­työpaja, johon kutsuttiin Karelian opettajia, TKI henki­löstöä sekä työelämän edustajia suunnit­te­lemaan ja keskus­te­lemaan Labissa tapah­tu­vasta toimin­nasta. Toimintaa lähdettiin selvit­tämään työpa­jalle asetetun haasteen kautta. Haasteena oli: Millaista on Business­Labin toiminta tulevai­suu­dessa työelä­mäyh­teis­työssä? Haaste jaettiin vielä kolmeen pääteemaan, joihin vastauksia lähdettiin pohtimaan pienryh­mä­työs­ken­telyn avulla. Nämä teemat olivat:

1) Millaista toimintaa ja yhteis­työtä lab tiloissa tehdään tulevai­suu­dessa ja miksi?
2) Mitä tekno­lo­gioita toimintaan tarvitaan?
3) Millainen fyysisen tilan pitäisi olla?

Työpajan lopuksi pienryhmät esitte­livät tuotoksena ja ideoista keskus­teltiin yhdessä hanke­toi­mi­joiden kanssa. BusinessLab työpaja järjes­tettiin tilassa, johon labin on tarkoitus valmistua, jotta tuleva tila pystyttiin hahmot­tamaan työsken­te­lyssä. Työpajaan pystyi osallis­tumaan myös Teams ‑yhteyden kautta.

Pedago­giset ratkaisut ja monia­laisuus

BusinessLab toiminnan osalta esille tuli laajasti erilaisia ideoita. Tilan pitäisi toimia erityi­sesti ryhmä­työ­tilana ja mahdol­listaa pienryh­mä­työs­kentely. Tilan pitäisi mahdol­listaa erilaisten tilan­teiden simuloinnit, kuten asiakas­pal­ve­lu­ti­lan­teiden harjoittelu. Business­La­bissa tulisi voida hyödyntää erilaisia pedago­gisia ratkaisuja, kuten käänteitä opetusta (flipped learning). Pedago­giikan osalta esille nousi myös dialogien järjes­tä­minen sekä opettajien yhteis­ke­hit­tä­misen mahdol­lis­ta­minen. Monia­laisuus ja ammatil­lisuus koettiin tärkeäksi ja sen huomioi­minen pedago­gi­sissa rakai­suissa.

Työelä­mäyh­teistyö ja koulu­tukset

Business­Labin tulisi mahdol­listaa yrity­syh­teistyön tekeminen opiske­li­joiden, opettajien ja työelämän edustajien kanssa. Tilasssa tulisi voida järjestää koulu­tusta ja erilaisia works­hoppeja. Yhtenä ideana esille nousi verkko­kaupan perus­ta­minen. Business­La­bissa voisi toimia oikea verkko­kauppa, johon kuuluisi verkko­kaupan, myynnin, varaston ja analy­tiikan hoita­mista.

Tekno­logiat

Tekno­lo­gioiden osalta tilassa tarvit­taisiin tieto­ko­neita, näyttöjä, mobii­li­lait­teita ja webka­me­roita. XR tekno­logiat tulisi voida kytkeä osaksi tilan käyttöä. Tilassa tulisi olla vahva langa­ton­verkko, jotta eri tekno­lo­gisia laitteita voisi käyttää ilman viivettä tai muita teknisiä ongelmia.

Näyttöjä tulisi olla useampi, jotka mahdol­lis­tai­sivat tuotosten esittä­misen tai suunnit­telun ryhmissä. Lisäksi toiveena oli VR lasit, konfe­rens­si­mik­ro­fonit ja 360 kamera. Kannet­tavien tieto­ko­neiden langaton käyttö ja yhdis­tä­minen tilan tekno­lo­gioihin nähtiin tärkeänä.

Esille tulleita ohjel­mis­to­tar­peita olivat muun muassa markki­noinnin automaatio-ohjel­misto chatbot ohjel­misto, verkko­kaup­paoh­jel­misto, toimin­na­noh­jaus­jär­jes­telmä sekä projek­tin­hal­lin­taoh­jel­misto.

Tilan jakaminen ja pelisäännöt

Tila pitäisi pystyä jakamaan, jotta se palvelisi opetusta, koulu­tusta ja demokäyttöä. Tilassa tulisi olla pimennys mahdol­lisuus, viher­kasveja sekä korkea­koulua edustavat kalusteet. Tilan tulisi tarjota ”Vau efekti” sisään tullessa.

Tärkeäksi koettiin, että tilan käyttöön laaditaan pelisäännöt, jolloin tiedetään kuka tilaa käyttää ja milloin. Tekniikan hoita­miseen olisi hyvä olla oma henkilö ja tuki saata­ville sekä opetta­jille tulisi tarjota koulu­tusta tekno­lo­gioiden käyttä­miseen.

Kokemuksia työpa­jasta

BusinessLab kehit­tä­mis­työ­pajan järjes­tä­minen onnistui hyvin ja pajasta saatiin arvokasta tietoa BusinessLab tilan kehit­tä­mis­työhön. Harmil­li­sesti työelämän edustus työpa­jassa jäi varsin vähäi­seksi perumisten takia. Vaikka paja suunni­teltiin alun perin lähita­pah­tu­maksi, onnistui osallis­tu­minen ja ryhmä­työs­kentely hyvin myös verkon kautta. BusinessLab kehit­tä­mistä jatketaan eteenpäin ja tästä työpa­jasta saatiin hyvin tietoa Labbiin liitty­västä toimi­nasta sekä tekno­lo­gi­sista ja pedago­gi­sista tarpeista. Tarkoi­tuksena on saada Business­La­bista sellainen, että se vastaa tulevai­suuden oppimis­tar­peisiin sekä työelä­mäyh­teistyön järjes­tä­miseen.

Mikko Hyttinen, lehtori, Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu
Päivi Sihvo, lehtori, Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu