Älykkäiden tilojen yleistyminen on näkynyt teknologiatrendien trendimittauksissa jo niin usein, että sitä ei voi laskea enää vain heikoksi signaaliksi. Maineikkaan Gartnerin viimevuotisen ennustuksen mukaan älykkäät tilat ja älyseinät ovat vaikuttavimpia todellisuutta ja virtuaalisuutta yhdistäviä teknologioita, jotka tulevat yleistymään voimakkaasti 3–6 vuoden sisällä.
(lisää…)Kategoria: Tilat ja laitteet
-
MLC-oppimisympäristöä hyödynnettiin liiketalouden opintojaksolla
Tulevaisuuden Työ ‑hankkeessa on valmistunut uusia oppimisympäristöjä, joista yksi on MLC (Multi-Location-Classroom) teknologiaa hyödyntävä MLC-luokkahuone. MLC-teknologia perustuu jaetun luokkahuoneen kokemukseen ja mahdollistaa opetuksen järjestämisen useammassa tilassa sekä verkossa samanaikaisesti. MLC-teknologiaa hyödyntävät luokat sijaitsevat molemmilla Karelian kampuksilla Tikkarinteellä sekä Wärtsilässä.
Kuva 1. Liiketalouden opintojakson toteutus MLC-tilassa. Kokeilu
Tässä kokeilussa hyödynnettiin Wärtsilä-kampuksella sijaitsevaa MLC-luokkatilaa yhdistettynä etäopetukseen Collaboratessa, jolloin hybridiopetukseen osallistui yhteensä 47 opiskelijaa. Tarkoituksena oli yhden aamupäivän opetuskerran aikana selvittää, kuinka hyvin uudella teknologialla varustettu tila toimii hybridiopetuksessa niin, että osa opiskelijoista osallistuu oppitunnille etänä (25 hlöä) ja osa luokassa (22 hlöä) paikan päällä.
Opettajina opintojaksolla toimivat Lotta Lilja ja Aini Simola. Opetus sisälsi aamupäivän alussa etäyhteyden (Collaborate) kautta työelämäyhteistyökumppanin pitämän luennon (Kuva 2) sekä tauon jälkeen yhteistä keskustelua aiheesta (Kuva 3) ja kuvassa 1 nähtävää luokkaopetusta.
Miten teknologia toimi opetuksessa
Teknologian käyttöönotto tunnin alussa sujui nopeasti, eikä erityisiä ongelmia tullut vastaan. Hyötynä teknologiasta nähtiin se, että yhteisöllisyyden tunne koettiin opetuksessa vahvempana suuren näytön ja tarkan kuvan ansiosta. Kuva välittyi verkkoon ja verkosta luokkaan ilman haasteita. Luokkahuoneessa olevat opiskelijat ja opettajat näkyivät selkeästi etäosallistujille verkkoon ja vastaavasti etäopiskelijoiden profiili- ja videokuvat näkyivät selkeästi luokkatilaan ison MLC-seinän ansiosta.
Videoyhteyksien avaaminen etäosallistujien toimesta sai aikaan positiivisen ja läheisen tunnelman eri tiloissa olevien osallistujien välillä. Tämä mahdollisti hyvän keskustelun syntymisen ja todellisen vuoropuhelun luokkatilassa ja etänä osallistujien kesken. Tila ja iso MLC-seinä auttoivat opettajaa huomioimaan hyvin sekä verkossa että luokkatilassa olevat opiskelijat. Kaikkien eri kanavien kautta osallistuvien huomiointi tasapuolisesti on joskus haasteena hybridiopetuksessa.
Kuva 2. Työelämäkumppanin etäluento. Kokeiluun liittyvät haasteet
Oppitunnin järjestämiseen liittyi myös haasteita. Esille nousi erityisesti teknisiä haasteita, kuten ohjelmien yhteensopivuus ja ääniongelmia. Etäosallistumiseen hyödynnetyssä ohjelmistossa (Collaborate) ei tiedoston jakaminen toiminut vierailijan MAC koneella. Tiedosto jaettiin opettajan toimesta, jonka jälkeen kaikki toimi ilman ongelmia.
Äänet kuuluivat pääasiassa hyvin, mutta jonkin verran pätkimistä esiintyi etäosallistujien äänessä. Haaste liittyy erityisesti etäosallistujien käyttämiin laitteisiin ja verkkoyhteyksiin, joihin ei voida vaikuttaa oppilaitoksen tai luokan teknologisilla ratkaisuilla. Etäosallistujien mukaan myös luokkahuoneesta ääni kuului paikoitellen etäisenä. Yhtenä haasteena nähtiin myös luokkahuoneesta kuuluvat häiriöäänet, kuten tuolista ja pulpeteista lähtevät äänet niitä siirrettäessä tai liikuttaessa kuuluivat selvästi. Lisäksi videotykistä kuuluva varsin kova tuulettimen ääni voi peittää hiljaisen opettajan äänen. Ratkaisuna nähtiin erillisen mikrofonin käyttö kattoon kiinnitetyn kuvissa näkyvän paneeli-mikrofonin lisäksi, joka voisi tehostaa äänen kuuluvuutta verkkoon sekä luokkahuoneessa.
Kuva 3. Yhteistä keskustelua verkko- ja lähiopiskelijoiden kanssa. Videokuvan osalta opettajan tulee miettiä missä kohtaa luokassa seisoo, jotta opettaja on näkyvissä sekä etäopiskelijoille että luokkahuoneopiskelijoille. Opettajaa seuraava robottikamera mahdollistaisi sen, että opettaja voisi keskittyä enemmän opettamiseen, eikä tarvitsisi miettiä videokuvan kannalta optimaalisinta kohtaa, jossa seisoa. Lisäksi luokan edessä puhuvalla opettajalla (kuvassa näytön oikealla laidalla) on pitkä matka tietokoneiden taakse, jolloin materiaalien ja Powerpoint-diojen vaihtaminen vaatii siirtymistä tietokoneelle. Kaukosäätimen hankkiminen esityksen ohjaukseen toimisi hyvänä lisänä.
Kehittämisideoita opiskelijoilta
Opetukseen osallistuneet opiskelijat olivat kiinnostuneita uudesta teknologiasta ja sen mukanaan tuomista mahdollisuuksista. He suhtautuivat ymmärtäväisesti ja myötämielisesti tähän kokeiluun.
Tunnin lopuksi tilan ja teknologian toimivuudesta saatiin runsaasti sekä positiivista palautetta että kehittämisideoita luokassa läsnäolleilta opiskelijoilta. Valkokankaalla oleva ikkuna oli laajennettu koko näytölle, jolloin näytön alareunassa olevat asiat eivät näkyneet luokan takaosaan. Päänäytöllä käytössä olevaa esitystilaa voikin opettaja säätää ohjauspaneelista tarpeeksi korkealle, jotta ne näkyvät myös takana oleville opiskelijoille.
Luokan pulpetit oli aseteltu perinteisesti riviin ja ne toimivat ehkä perinteisessä opetuksessa. Kalusteiden asettelua voi miettiä ja muokata valitun pedagogiikan mukaisesti ja pulpettien asetteleminen esimerkiksi suuremmiksi pöydiksi mahdollistaa ryhmätöiden teon. Pulpettien asetteleminen puolikaareen mahdollistaisi erilaisen näkyvyyden näytölle sekä säästäisi edestä tilaa opetukselle ja voisi myös vähentää hälyäänten kantautumista etäosallistujille, jos pulpetteja ei sijoitettaisi aivan katossa olevan paneelimikrofonin alle.
Lopuksi
Kokeilusta huomattiin, että tila toimii varsin hyvin hybridiopetuksessa. Perinteisessä opetuksessa tila tarjoaa suuren ja tarkan näytön materiaalien esittämiselle ja etäopetuksessa etäosallistujien suuret kuvat tuovat enemmän läsnäolontunnetta luokkahuonetyöskentelyyn. Seuraavassa kokeilussa on hyvä ottaa mukaan myös toinen MLC-luokkahuone ja tarkastella luokkien ja etäopetuksen välistä toimivuutta.
Kirjoittajat:
Mikko Hyttinen, lehtori
Aini Simola, lehtori
Lotta Lilja, lehtori
-
Uusien tilojen 360-esittelyt julki
Karelia-ammattikorkeakoulun medianomiopiskelijat loivat syksyllä 2022 esittelyn Tulevaisuuden työ ‑hankkeessa kehitetyistä uusista tiloista. 360-kuvauksen avulla tiloja ja niiden käyttötarkoituksia esittelevässä toteutuksessa on mukana uusei tilojen lisäksi myös jo 2010-luvulla paljon käytetty Simula, jonka käyttömahdollisuuksia on lisätty hankkeen aikana uudenlaisilla teknologisilla ratkaisuilla.
Voit tutustua toteutukseen täällä
-
Karelian uudet tilat esillä Viive-lehdessä
Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden Viive-lehti haastatteli kesällä Tulevaisuuden työ ‑hankkeen projektiasiantuntija Risto Salmista kysellen hankkeen avulla käyttöön saatuja uusia oppimisympäristöjä. Artikkeli on luettavissa Viive-lehden verkkosivuilla. Artikkeliin liittyy myös video, jossa Salminen kertoo myös tiloihin liittyvistä tulevista suunnitelmista.
Viive-lehti on verkkolehti, jonka sisältö on Karelian opiskelijoiden tuottamaa. Aiemmin Viive-lehden sisällöstä vastasivat medianomiopiskelijat, mutta nykyisin sisältöä voivat tehdä kaikki opiskelijat koulutusalasta riippumatta.
-
Video: Oppimisen tulevaisuuden trendit Karelia 30 ‑areenassa
Tulevaisuuden työn asiantuntijat vierailivat maaliskuussa Karelia 30 ‑areenan avausjaksossa. Mikko Hyttinen, Minna Rokkila sekä hankkeessa maaliskuun alussa aloittanut Risto Salminen tekivät katsauksen Tulevaisuuden työ ‑hankkeen toimiin ja kertoivat kokemustensa perusteella näkemyksiään oppimisen tulevaisuuden trendeistä.
Katso koko jakso alta.
-
Podcast-pedagogiikalla monipuolisuutta ja vaihtelua opetukseen ja oppimiseen
Podcastit ovat ääniohjelmia, joita julkaistaan internetissä. Podcasteissa keskustellaan erilaisista aiheista, kuten perinteisissä radio-ohjelmissa. Yleensä keskusteltavat aiheet ovat ajankohtaisia ja niihin liittyy usein tarinallisuus. Erilaiset tarinat herättävät kuuntelijoiden mielenkiinnon ja saavat heidät kuuntelemaan podcastia ja sitoutumaan sen sisältöön.
Podcastit voivat olla yhden henkilön pitämiä lähetyksiä tai monesti niissä on mukana useampi henkilö, joista yksi toimii keskustelun vetäjänä ja muut tuovat esille mielipiteitään käsiteltävästä aiheesta. Livepodcasteissa lähetystä kuunnellaan reaaliajassa samaan aikaan kun sitä tehdään. Tällainen livelähetys voi olla seurattavissa esimerkiksi verkkosivulla tai Youtubessa. Podcast voi olla myös tallenne, jolloin keskustelu on nauhoitettu etukäteen ja jaettu myöhemmin kuunneltavaksi. Myös livepodcastien nauhoittaminen ja jakaminen on tavallista.
Videoilla ja tarinoilla lisää mielenkiintoa sisältöön
Podcastista saa monipuolisemman, jos siihen lisää myös videokuvaa. Kuuntelijat näkevät keskustelijat ja koko keskustelutilanteen, sekä siihen liittyvän ympäristön. Videoihin pystytään lisäämään mukaan myös asiaa havainnollistavia visuaalisia elementtejä. Videon taustalla voi esittää esimerkiksi asiaa havainnollistavia kuvia tai diaesityksiä. Videolta on nähtävissä myös podcastiin osallistuvien henkilöiden reaktiot sekä ilmeet ja eleet.
Tarinallistaminen koukuttaa ja sitouttaa kuuntelijoita. Kuten sadut ja kirjat tempaavat mukaansa mielenkiintoisilla ja jännittävillä juonenkäänteillä, myös podcasteissa kuuntelijoiden mielenkiintoa herätetään tarinoilla. Opetuksessa parhaiten mieleen jäävät aina opettajien kertomat tarinat ja esimerkkitapaukset opiskeltaviin aiheisiin liittyen. Mieleenpainuvimpia ovatkin olleet aina niiden opettajien luennot, jotka ovat olleet innostavia tarinankertojia ja osanneet kuvittaa ja sanoittaa luentoaan. Nämä tarinat ja esimerkit muistuvat mieleen vielä opiskelun jälkeenkin, jolloin myös käsitelty asia palautuu mieleen.
Podcasteissa huomiota tulee kiinnittää äänen käyttöön. Vaihtelevalla äänenkäytöllä saa tekstiä elävöitettyä. Monotonista käsikirjoituksen lukemista kannattaa välttää. Äänenkäyttöä podcasteissa kannattaakin harjoitella niin, että siitä tulee luontevaa ja sujuvaa. Tällöin podcastin kuunteleminen on myös kuuntelijalle mieluisampaa ja kuulijaystävällisempää.
Podcast-pedagogiikkaa ja pedacasteja
Podcasteja kuunnellaan ja kuuntelemalla opitaan. Podcastien käyttäminen opetuksessa soveltuukin hyvin sellaisille oppijoille, jotka oppivat parhaiten kuuntelemalla. Podcastit monipuolistavat ja tuovat vaihtelua opetukseen ja oppimiseen muiden kurssilla käytettävien pedagogisten ratkaisujen lisäksi. Jos podcasteja käytetään opetuksessa, voidaan yleisesti puhua podcast-pedagogiikasta. Tällöin oppimisen kohteena olevaa asiaa käsitellään podcasteissa ja opiskelijat oppivat tarvittavan asian podcastien sisällöstä.
Podcasteja voidaan käyttää myös tukena erilaisissa pedagogsissa malleissa, kuten käänteisessä opetuksessa (flipped classroom). Tällöin opiskelijat kuuntelevat opetukseen liittyvät podcastit etukäteen ja opettajan kanssa syvennetään aihetta lisää oppitunneilla. Podcasteissa voidaan käsitellä myös opettamista ja oppimista käsitteleviä aiheita. Näissä pedacasteissa keskitytään pedagogiikkaan ja opetukseen liittyviin kysymyksiin esimerkiksi podcastien hyödyntämiseen opetuksessa.
Erilaisia tapoja hyödyntää podcasteja opetuksessa
Opetuksessa podcasteja voidaan hyödyntää monella eri tavalla ja jokainen voi miettiä omaan opintojaksoonsa ja aiheeseensa sopivan tavan. Podcast voi toimia kurssilla esimerkiksi mielenkiinnon ja motivaation herättäjänä opiskelijoille. Podcasteja voidaan käyttää aiheen esittelyyn, asian syventämiseen, palautteen antamiseen, asioiden yhteenvetoon tai vaikka lisäaineistona opintojaksolla. Podcastit voivat parhaimmillaan motivoida opiskelijoita ja innostaa heitä oppimaan aiheesta lisää.
Aiheen syventämiseen esimerkiksi asiantuntijoiden haastattelut ovat oiva keino tuoda lisää syvyyttä. Opiskelijat voivat kuunnella podcastin ja tehdä siitä muistiinpanoja sekä siihen perustuvia oppimistehtäviä. Podcasteissa olevia keskusteluita voidaan jatkaa yhdessä opettajan kanssa oppitunneilla.
Podcasteilla saadaan opintojaksoille tuotua helposti työelämänäkökulmaa. Esimerkiksi haastattelemalla podcastissa työelämässä toimivia alan asiantuntijoita, jotka kertovat omista kokemuksistaan opiskeltavasta aiheesta sekä sen soveltamisesta omassa työssään. Podcastejä voidaan hyödyntää opintojaksojen lisäksi myös työelämälle tarjottavissa pienemmissä mikro-oppimiskokonaisuuksissa.
Neljä esimerkkiä podcastien hyödyntämisestä
Seuraavana on esitetty neljä esimerkkiä podcastien pedagogisesta hyödyntämisestä opetuksessa lähtien liikkeille yksinkertaisimmasta tavasta. Kaikkia alla olevia esimerkkejä voidaan monipuolistaa ottamalla niihin mukaan myös videokuva.
Esimerkki 1: Luennon nauhoittaminen ja tarinallistaminen
Yksinkertaisimmillaan podcastina voi toimia opettajan laatima ääninauhoite omista luennoistaan. Tällöin opettaja laatii omat luentonsa helposti kuunneltavaan ja sopivan mittaisiin nauhoitettuihin äänitallenteisiin. Nämä tallenteet voidaan sitten jakaa opiskelijoille eri ympäristöissä, kuten Moodlessa tai Youtubessa. Luentojen tallentamisessa kannattaa kiinnittää huomiota sisällön kertomiseen, tarinallistamiseen sekä kuvittamiseen erilaisin mielenkiintoisin esimerkein. Kaikista kurssin luennoista saa nauhoitettua podcast sarjan.
Esimerkki 2: Asiantuntijahaastattelu
Jos podcastilla halutaan syventää kurssilla tai luennolla käsiteltyä aihetta, voidaan podcastina nauhoittaa asiantuntijahaastattelu. Opettaja voi haastatella tai keskustella kurssin aiheeseen liittyen asiantuntijaa ja tarjota podcastia opiskelijoille syventämään ja monipuolistamaan kurssimateriaalia. Tällä tavoin saadaan helposti integroitua työelämänäkökulmaa opintojaksoille. Opiskelijoille voidaan antaa tehtäväksi kuunnella podcastit ja tehdä niihin liittyen esimerkiksi oppimistehtäviä. Podcastiin voi ottaa myös useamman asiantuntijan, jolloin keskusteluista saa vielä monipuolisemman.
Esimerkki 3: Yhteistoiminnallinen podcast
Opiskelijoiden sitouttaminen mukaan podcastiin ja asian keskusteluun yhdessä asiantuntijan kanssa. Otetaan opiskelijat mukaan podcastiin keskustelemaan opettajan ja asiantuntijan kanssa. Opiskelijoille annetaan tehtäväksi perehtyä aiheeseen sekä toimia mukana keskustelussa asiantuntijan tai työelämän edustajan kanssa. Opettaja voi olla mukana keskusteluissa, toimia podcastin juontajan tai toimia molemmissa rooleissa. Tämä podcastien käyttötapa aktivoi opiskelijoita passiivisen kuuntelun sijasta, sekä tukee yhteistoiminnallisen oppimisen muotoa.
Esimerkki 4: Podcastit tehtävänä opiskelijoille
Lisää haastavuutta podcastien käyttöön voidaan lisätä sillä, että annetaan podcastien tekeminen opiskelijoille oppimistehtäväksi. Opiskelijat suunnittelevat ja toteuttavat podcastin annetusta aiheesta. Opiskelijat tutustuvat aiheeseen, etsivät haastateltavan tai keskusteluun osallistuvat henkilöt, opettelevat teknologian käytön, sekä toteuttavat podcastin ja julkaisevat sen. Opiskelijoiden rooli on toimia haastattelijan lisäksi asiantuntijana mukana keskustelussa. Tämä tuo lisää vaatimusta ja vastuuta oppimiseen sekä vaatii aiheisiin paneutumista ennakolta.
Oppimistehtävinä tehdyistä podcasteista voidaan käydä lisää keskustelua opettajan johdolla oppitunneilla ja opiskelijat voivat oppia myös toistensa tekemistä podcasteista. Aiheen lisäksi opiskelijat oppivat teknologian käytön, mikä puolestaan voi tuoda uutta mielenkiintoa ja motivaatiota opiskeluun.
Podcasteilla jaetaan hankkeissa syntynyttä osaamista
Podcastit ovat hyvä keino myös hankkeissa syntyneen osaamisen jakamiseen suuremmalle yleisölle. Esimerkiksi Digi2Market hankkeessa nauhoitettiin Kareliassa 4 podcastia eri aihealueisiin liittyen. Näistä 2 liittyi keskeisesti myös Tulevaisuuden työ hankkeessa tehtävään kehittämistyöhön. Ensimmäisessä näistä käsiteltiin oppimista teknologioiden avulla ja toisessa ajatuksia XR teknologioista ja tulevaisuudesta.
Nämä nauhoitetut podcastit voidaan julkaista eri kanavissa, jolloin ne tavoittavat suuremman yleisön. Podcastit tuovat hankkeissa vaihtelua perinteisiin kirjoitettuihin julkaisuihin nähden. Podcasteja voidaan hyödyntää myös osana kirjoitettua julkaisua, jolloin julkaisusta saadaan monipuolisempi.
Podcast-laitteita hankittu opetuksen käyttöön
Tulevaisuuden työ hankkeessa on hankittu helppokäyttöiset podcast laitteet opettajien käyttöön. Näillä helposti siirrettävillä ja kannettavilla laitteilla saadaan podcasteja tehtyä eri paikoissa ja oppimisympäristöissä niin oppilaitoksissa kuin työpaikoilla. Näitä laitteita voivat hyödyntää myös opiskelijat opiskeluprojekteissaan.
Mihin sopii ja mitä tekeminen vaatii?
Podcastit sopivat kaikille opintojaksoille ja kaikkiin aiheisiin. Hyvä kuitenkin miettiä ja suunnitella podcastien pedagoginen käyttötarkoitus ennen tekemistä. Toimiiko se esimerkiksi lisämateriaalina, asian syventämisessä, johdantona aiheeseen vai oppimistehtävänä. Mietittävä on myös, miten podcast tukee opintojakson osaamistavoitteiden saavuttamista?
Podcastien tekeminen vaatii jonkin verran teknistä osaamista. Podcast-laitteisto pitää laittaa esimerkiksi käyttövalmiiksi siinä paikassa, jossa podcast nauhoitetaan. Lisäksi pitää opetella laitteiden käyttäminen. Laitteiston käyttöä kannattaa harjoitella ennen varsinaisen podcastin nauhoitusta.
Mikko Hyttinen, lehtori
Karelia-ammattikorkeakoulu
-
Työpaja VR teknologioista opetussuunnitelmavastaaville
Tulevaisuuden työ hankkeessa kehitetään uusia oppimisympäristöjä ja niihin liittyvää pedagogiikkaa. Jos oppimisympäristöjä ei oteta käyttöön, ei niiden kehittämisestä ole juuri hyötyä. Hankkeessa tavoitteena on jalkauttaa osaamista uusista oppimisympäristöistä, teknologioista ja pedagogiikasta Karelian opettajille kehittäjäopetta- sekä opettajalta opettajalle mallin mukaisesti. Tarkoituksena on saada uudet teknologiset ratkaisut sekä kehitetyt Lab ympäristöt opettajien käyttöön.
Karelia-ammattikorkeakoulussa ollaan parasta aikaa kehittämässä opetussuunnitelmia. Tulevaisuuden työ hankkeen tavoitteena on, että hankkeessa kehitettävät uudet oppimisympäristöt, teknologiat sekä pedagogiikka huomioidaan myös opetussuunnitelmien kehitystyössä.
XR teknologiat
XR teknologioilla tarkoitetaan kattokäsitteenä yhteisesti VR (virtuaalitodellisuus), AR (lisätty todellisuus) ja MR (yhdistetty todellisuus) teknologioita. Näillä teknologioilla voidaan esimerkiksi simuloida todellisia työelämän oppimistilanteita ja luoda katsojille todentuntuisia oppimiskokemuksia erilaisista ilmiöistä.
Työpaja
Tulevaisuuden työ hankkeen toimijat järjestivät opetussuunnitelmien kehittämisestä vastaaville henkilöille työpajoja hankkeen uusista oppimisympäristöistä ja teknologioista. Yksi työpaja käsitteli XR teknologioita ja kuinka niitä voisi hyödyntää opetuksessa. Työpajassa keskityttiin erityisesti virtuaaliteknologiaan (VR).
Työpajan tarkoituksena oli tarjota opetussuunnitelmien kehittämisestä vastaaville tietoa ja ideoita eri mahdollisuuksista, miten VR teknologiaa on hyödynnetty opetuksessa sekä työelämässä tällä hetkellä. Työpajassa esiteltiin osallistujille yleisesti mitä XR teknologiat ovat, miten niitä on hyödynnetty opetuksessa sekä työelämässä. Lopuksi testattiin VR laseja erilaisten sisältöjen avulla.
Työpajassa käytetyt VR lasit. Hard Skills ja Soft Skills
Työpajassa VR teknologiaa lähestyttiin erityisesti Hard skills ja Soft Skills jaottelun kautta. Hard skills eli teknisten taitojen opiskelua VR teknologian avulla havainnollistettiin Voimatelin ja Ponssen virtuaalisista harjoituksista laadituilla videoilla (mastoon kiipeämisharjoitus ja virtuaalinen poistumisharjoitus). Soft Skills eli pehmeiden taitojen (esimerkiksi vuorovaikutus, kokemuksellisuus, kohtaaminen, jne.) opiskelua havainnollistettiin esimerkiksi asiakaspalveluun liittyvillä tilanteilla. (Kela-asointi ja Vanhempien alkoholinkäyttö lapsen silmin)
Virtuaalimaailmat
Työpajassa keskusteltiin myös virtuaalimaailmojen, kuten AltSpace käytöstä ja merkityksestä opetuksessa. Virtuaalimaailmoihin voidaan osallistua VR lasien avulla, jolloin kokemuksesta saadaan vaikuttavampi kuin pelkän tietokoneen ja näytön kautta osallistumisella. Virtuaalimaailmoja voidaan hyödyntää esimerkiksi kokousten tai opetusten pitämiseen. Tulevaisuudessa myös metaversen rooli sosiaalisessa kanssakäymisessä, oppimisessa ja opetuksessa tulee kasvamaan.
Mihin sisältöihin VR teknologia soveltuu
Tiivistetysti työpajasta VR teknologian käyttöä kannattaa miettiä mihin sisältöihin se sopii. VR teknologia sopii esimerkiksi vaarallisten ja haasteellisten tilanteiden kokemiseen ja harjoitteluun autenttisessa ympäristössä. VR teknologian avulla päästään paikkoihin, joihin ei normaalisti tai helposti päästä. Esimerkkejä tällaisista ovat muun muassa tulipalot, pelastustoiminta ja yrityskierrokset toisissa maissa.
VR teknologian käyttö soveltuu myös kalliiden ja paljon resursseja vaativien tilanteiden harjoitteluun simulaatioiden avulla. Tällaisia ovat esimerkiksi lentosimulaatiot ja tuotantotilojen alasajot vaaratilanteissa. VR teknologia soveltuu hyvin myös vuorovaikutustilanteiden simulointiin asiakaspalvelussa, asiakas- ja potilastyössä sekä ihmisten kohtaamisiin liittyvissä harjoituksissa. Esimerkiksi erilaisten asiakastilanteiden harjoittelu kaupan asiakaspalvelussa, rekrytoinnin harjoittelu tai haastavan asiakkaan kohtaaminen.
Pohdittavaksi osallistujille jäi miten VR teknologiaa voisi hyödyntää oman alan opetuksessa ja miten teknologiat tulisi huomioida opetussuunnitelmien kehittämisessä?
Mikko Hyttinen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Tommi Kinnunen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
-
Kehittämistyöpajassa kartoitettiin XRlab toiminnan vaatimuksia
XR teknologioiden hyödyntäminen opetuksessa on viime aikoina lisääntynyt paljon. Tulevaisuuden työ hankkeessa on tarkoituksena kehittää ja rakentaa uusia oppimisympäristöjä Karelian kampuksille. Tätä varten hankkeessa kartoitetaan uusia sekä olemassa olevia opetusteknologioita. XR teknologioiden osalta hankkeessa ollaan kehittämässä XRlab ‑tiloja molemmille kampuksille vastaamaan teknologioiden lisääntyvään käyttöön niin opetuksessa kuin työelämässäkin.
XR teknologioita ovat virtuaaliteknologiat (VR), lisätyn todellisuuden teknologiat (AR) ja yhdistetyn todellisuuden (MR) teknologiat. Työelämässä XR teknologiat ovat yleistyneet erityisesti markkinointikäytössä sekä sellaisten asioiden simuloinnissa, jotka ovat reaalimaailmassa hankalia tai kalliita toteuttaa.
Kehittämistyöpaja yhteissuunnittelutilassa
XRlabin toiminnan kartoittamiseksi sekä vaatimusten määrittämiseksi hankkeessa järjestettiin kehittämistyöpaja. Työpaja järjestettiin samalla konseptilla kuin aikaisemmassa blogijulkaisussa esitelty BusinessLab työpaja. XRlab kehittämistyöpajaan kutsuttiin samaan tapaan Karelian opettajia, TKI henkilöstöä sekä työelämän edustajia. Työpajalle asetettuna haasteena oli selvittää: Millaista on XRlabin toiminta tulevaisuudessa työelämäyhteistyössä?
Yhteisen aloituksen jälkeen työpajassa työskenneltiin pienryhmissä haasteen parissa. Haasteessa oli tarkoitus etsiä ratkaisuja erityisesti seuraaviin asioihin: 1) Millaista toimintaa ja yhteistyötä lab tiloissa tehdään tulevaisuudessa ja miksi? 2) Mitä teknologioita toimintaan tarvitaan? 3) Millainen fyysisen tilan pitäisi olla?
XRlab työpaja järjestettiin tikkarinne kampukselle valmistuneessa uudessa yhteissuunnittelutilassa. Työpajaan oli mahdollista osallistua myös etäyhteyden välityksellä.
XRlab kehittämistyöpaja tikkarinne kampuksella uudessa yhteissuunnittelutilassa. Teknologian käytöllä oltava lisäarvoa
XR teknologian osalta on erityisen tärkeää suunnitella mihin sitä käytetään ja mitä lisäarvoa se tuo aiottuun toimintaan. Mitä lisää se tuo opetukseen tai TKI toimintaan? Teknologiaa ei pitäisi käyttää pelkästään sen vuoksi, että se on uusi ja hieno teknologia. Tilojen suunnittelua pitäisi lähteä työstämään käytön kautta. Mitä toimintaa tilassa on ja miten sitä käytetään? Esille työpajassa nousi, että VR teknologiaa on hyödynnetty jo aikaisemminkin Karelian hankkeissa.
Ennen XRlabin toteuttamista ja laitehankintoja tulee pohtia, onko laitteita välttämätöntä ostaa vai voisiko niitä lainata. Laitteiden ja tilojen vuokraaminen myös muille kouluille tulisi olla mahdollista, eikä kaikkien koulujen kannata tehdä päällekkäistä kehittämistyötä. Täytyy varmistaa, voidaanko tehdä yhteistyötä muiden oppilaitosten ja yritysten kanssa XR laitteiden ja tilojen osalta.
Teknologian käytön monialainen koulutustarve tiedostettiin sekä osaamistarve teknologioiden käyttöön. Monialaisuus tulisi ottaa huomioon. Esimerkiksi eri koulutusvastuu toimisi sisältöjen toteuttajana ja toinen sisällön suunnittelijana. Substanssi osaaminen sisältöön tulisi esimerkiksi sosiaalialan koulutusvastuusta ja toteutus tietojenkäsittelyn koulutuksesta.
Monialainen yhteiskäyttö
Tilan tulisi mahdollistaa yhteiskäyttö eri organisaatioiden, opettajien ja opiskelijoiden kesken. XRlabin tulisi mahdollistaa eri alojen opiskelijoiden yhteistyö sekä opinnäytetöiden tekeminen teknologioihin liittyen (monialainen yhteistyö). Haasteena esille nousi eri koulutusten omat aikatalut ja opetuskurssien opetusajankohdat. Toiminnassa tulisi huomioda yhteys opetussuunnitelmiin.
VR sisältöjen tuottaminen ja tarkastelu
XRlabissa tulisi olla mahdollista tuottaa VR sisältöjä sekä tarkastella tehtyjä tuotoksia yhdessä yrityksen edustajien ja opettajien kanssa. Tilan tulisi palvella myös erilaisia pedagogisia ratkaisuita, kuten pienryhmätyöskentelyä. Lattiassa voisi olla tilojen eriyttämiseen liittyen tarraohjeistus.
Labin pitäisi tukea opiskelijayrittäjyyttä ja mahdollistaa erilaisten kokeiluiden tekeminen. Lisäksi toimintana tilassa nähtiin tarve hologrammien tallennukselle ja telepresens kokeiluille sekä erilaisille tuotantomahdollisuuksille, kuten uutistuotannolle ja esittelyille.
Teknologisia tarpeita
Tiloissa tulisi olla tietokoneita, AR ja VR-lasit sekä syvyyskameroita. VR kokousalustat ja virtuaalimaailmat etäkokousten järkestämiseen. AR ja VR sisältöjen tuottamiseen tarvittavat ohhjelmistot. Esitysteknologiat (näytöt, tykit, tietokoneet, kaiuttimet). 5G-teknologian hyödyntäminen laitteiden tietoliikenteessä. Tilan tulisi olla viihtyisä (sohvat ja kalusteet) sekä riittävän iso ja avoin usealle osallistujalle.
Labissa esitettävälle VR sisällölle ja sovelluksille tulisi olla tallennuspaikka, josta sisältö on helposti ja nopeasti saataville, esitettävissä sekä jaettavissa. Esille nousivat myös säilytystilojen ja tietoturvan huomioiminen sekä laitteiden huollon ja päivitysten varmistaminen.
Teknologioiden hallinta voi vaatia koulutusta. Tämän takia erityisen tärkeää on huolehtia, että teknologioiden ja tilan käyttöön on tarjolla ohjausta ja tukea. Uuden tilan ja teknologian osalta nähtiin tarve myös uuden pedagogiikan kehittämiselle, etteivät tilat ja teknologiat jää käyttämättä.
Kokemuksia työpajasta
Työpaja onnistui varsin hyvin ja siitä saatiin hyvää tietoa tilassa tapahtuvasta toiminnasta sekä teknologisista vaatimuksista. Työpajassa saatiin samalla testattua juuri valmistunut yhteissuunnittelutila sekä sen teknologiset ratkaisut. Etäyhteys oli toimiva, kosketusnäyttö toi lisäarvoa työpajan esittelyssä sekä sähköinen fläppitaulu auttoi pienryhmätyöskentelyssä ajatusten kokoamisessa ja raportoinnissa. XRlab kehittämistä ja teknologisten ratkaisujen kartoitusta jatketaan vielä ennen varsinaista toteuttamista. XRlabista on tarkoitus rakentaa sellainen, että se palvelee parhaiten siellä tehtävää opetusta sekä yhteistyötä eri toimijoiden välillä.
Mikko Hyttinen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Päivi Sihvo, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
-
BusinessLab toiminnan suunnittelua työelämäyhteistyössä
Tulevaisuuden työ hankkeessa kehitetään uusia oppimisympäristöjä vastaamaan työelämän muuttuviin vaatimuksiin. Hankkeessa on tarkoituksena toteuttaa erilaisia lab ‑tiloja vastaamaan näihin vaatimuksiin. Yhtenä lab kokonaisuutena Wärtsilä kampukselle rakennetaan BusinessLab oppimisympäristö.
BusinessLabin on tarkoitus palvella erityisesti työelämäyhteistyössä tehtävää opetus- ja kehittämistoimintaa Karelian Wärtsilä kampuksella. BusinessLabissa voidaan esimerkiksi simuloida myyntitapahtumia liiketalouden koulutuksessa tai asiakaspalvelutoimintaa matkailun koulutuksessa.
Kehittämistyöpaja
BusinessLab kokonaisuuden kehittämiseksi hankkeessa järjestettiin kehittämistyöpaja, johon kutsuttiin Karelian opettajia, TKI henkilöstöä sekä työelämän edustajia suunnittelemaan ja keskustelemaan Labissa tapahtuvasta toiminnasta. Toimintaa lähdettiin selvittämään työpajalle asetetun haasteen kautta. Haasteena oli: Millaista on BusinessLabin toiminta tulevaisuudessa työelämäyhteistyössä? Haaste jaettiin vielä kolmeen pääteemaan, joihin vastauksia lähdettiin pohtimaan pienryhmätyöskentelyn avulla. Nämä teemat olivat:
1) Millaista toimintaa ja yhteistyötä lab tiloissa tehdään tulevaisuudessa ja miksi?
2) Mitä teknologioita toimintaan tarvitaan?
3) Millainen fyysisen tilan pitäisi olla?Työpajan lopuksi pienryhmät esittelivät tuotoksena ja ideoista keskusteltiin yhdessä hanketoimijoiden kanssa. BusinessLab työpaja järjestettiin tilassa, johon labin on tarkoitus valmistua, jotta tuleva tila pystyttiin hahmottamaan työskentelyssä. Työpajaan pystyi osallistumaan myös Teams ‑yhteyden kautta.
BusinessLab kehittämistyöpaja Wärtsilä kampuksella. Pedagogiset ratkaisut ja monialaisuus
BusinessLab toiminnan osalta esille tuli laajasti erilaisia ideoita. Tilan pitäisi toimia erityisesti ryhmätyötilana ja mahdollistaa pienryhmätyöskentely. Tilan pitäisi mahdollistaa erilaisten tilanteiden simuloinnit, kuten asiakaspalvelutilanteiden harjoittelu. BusinessLabissa tulisi voida hyödyntää erilaisia pedagogisia ratkaisuja, kuten käänteitä opetusta (flipped learning). Pedagogiikan osalta esille nousi myös dialogien järjestäminen sekä opettajien yhteiskehittämisen mahdollistaminen. Monialaisuus ja ammatillisuus koettiin tärkeäksi ja sen huomioiminen pedagogisissa rakaisuissa.
Työelämäyhteistyö ja koulutukset
BusinessLabin tulisi mahdollistaa yritysyhteistyön tekeminen opiskelijoiden, opettajien ja työelämän edustajien kanssa. Tilasssa tulisi voida järjestää koulutusta ja erilaisia workshoppeja. Yhtenä ideana esille nousi verkkokaupan perustaminen. BusinessLabissa voisi toimia oikea verkkokauppa, johon kuuluisi verkkokaupan, myynnin, varaston ja analytiikan hoitamista.
Teknologiat
Teknologioiden osalta tilassa tarvittaisiin tietokoneita, näyttöjä, mobiililaitteita ja webkameroita. XR teknologiat tulisi voida kytkeä osaksi tilan käyttöä. Tilassa tulisi olla vahva langatonverkko, jotta eri teknologisia laitteita voisi käyttää ilman viivettä tai muita teknisiä ongelmia.
Näyttöjä tulisi olla useampi, jotka mahdollistaisivat tuotosten esittämisen tai suunnittelun ryhmissä. Lisäksi toiveena oli VR lasit, konferenssimikrofonit ja 360 kamera. Kannettavien tietokoneiden langaton käyttö ja yhdistäminen tilan teknologioihin nähtiin tärkeänä.
Esille tulleita ohjelmistotarpeita olivat muun muassa markkinoinnin automaatio-ohjelmisto chatbot ohjelmisto, verkkokauppaohjelmisto, toiminnanohjausjärjestelmä sekä projektinhallintaohjelmisto.
Ryhmätyöskentelyä Miro ‑alustalla. Tilan jakaminen ja pelisäännöt
Tila pitäisi pystyä jakamaan, jotta se palvelisi opetusta, koulutusta ja demokäyttöä. Tilassa tulisi olla pimennys mahdollisuus, viherkasveja sekä korkeakoulua edustavat kalusteet. Tilan tulisi tarjota ”Vau efekti” sisään tullessa.
Tärkeäksi koettiin, että tilan käyttöön laaditaan pelisäännöt, jolloin tiedetään kuka tilaa käyttää ja milloin. Tekniikan hoitamiseen olisi hyvä olla oma henkilö ja tuki saataville sekä opettajille tulisi tarjota koulutusta teknologioiden käyttämiseen.
Kokemuksia työpajasta
BusinessLab kehittämistyöpajan järjestäminen onnistui hyvin ja pajasta saatiin arvokasta tietoa BusinessLab tilan kehittämistyöhön. Harmillisesti työelämän edustus työpajassa jäi varsin vähäiseksi perumisten takia. Vaikka paja suunniteltiin alun perin lähitapahtumaksi, onnistui osallistuminen ja ryhmätyöskentely hyvin myös verkon kautta. BusinessLab kehittämistä jatketaan eteenpäin ja tästä työpajasta saatiin hyvin tietoa Labbiin liittyvästä toiminasta sekä teknologisista ja pedagogisista tarpeista. Tarkoituksena on saada BusinessLabista sellainen, että se vastaa tulevaisuuden oppimistarpeisiin sekä työelämäyhteistyön järjestämiseen.
Mikko Hyttinen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Päivi Sihvo, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
-
Oppimisympäristöjen turvallisuusnäkökulmia
Turvallinen opiskeluympäristö
Ammattikorkeakoululain 31 §:ssä on säädetty opiskelijan oikeudesta turvalliseen opiskeluympäristöön. Oppimisympäristöjen tulee olla turvallisia, mutta toisaalta niiden tulee myös mahdollistaa ammattikorkeakoululain 9 §:ssä säädetyn julkisen opetuksen antaminen. Säännöksen mukaan opetus on lähtökohtaisesti julkista ja pääsyä opetusta seuramaan voidaan rajoittaa vain perustellusta syystä. Ammattikorkeakoulut voivat järjestyssäännöillä edistää järjestystä ja opiskelun esteetöntä sujumista sekä turvallisuutta ja opiskelun viihtyisyyttä. Järjestyssäännöillä voidaan antaa määräyksiä esimerkiksi liikkumisesta ja oleskelusta ammattikorkeakoulun tiloissa. Opiskelijoiden näkökulmasta oppimisympäristöjen viihtyvyys on turvallisuuden lisäksi keskeinen asia.
Työturvallisuuslain (738/2002) tavoitteena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi. Työturvallisuuslain säännöksiä sovelletaan työturvallisuuslain 4.1,1 §:n mukaisesti myös opiskelijoiden työhön koulutuksen yhteydessä. Tällä tarkoitetaan laajasti esimerkiksi työharjoittelua, työhön rinnastettavaa käytännön opetusta, työssä oppimisjaksoa tai työelämään tutustumista, jotka tapahtuvat oppilaitoksessa tai työpaikalla (HE 59/2002 vp, s. 26). Työturvallisuuslaissa on säädöksiä yleisistä turvallisuutta edistävistä tavoitteista ja työnantajaa ja työntekijää koskevista velvollisuuksista. Lisäksi laissa on tarkempia ja yksityiskohtaisia työtä ja työolosuhteita koskevia säännöksiä esimerkiksi työpisteen ergonomiasta ja työpaikan järjestyksestä ja siisteydestä. Nämä säännökset osaltaan koskettavat myös koulujen tiloissa sijaitsevia oppimisympäristöjä.
Tarkoitukseen sopivat menetelmät ja teknologiat
Työturvallisuuslain 12 §:n mukaan työympäristön työtiloja, työmenetelmiä ja työssä käytettävien työvälineiden käyttöä suunnitellessa tulee ottaa huomioon niiden vaikutukset työntekijöiden turvallisuuteen. Lisäksi on huomioitava, että ne ovat aiottuun tarkoitukseen soveltuvia. Työssä saadaan käyttää 41 §:n mukaisesti vain säännösten mukaisia ja kyseiseen työhön ja työolosuhteisiin sopivia ja tarkoituksenmukaisia työvälineitä ja laitteita. Työvälineitä on käytettävä ja hoidettava asianmukaisesti. Oppimisympäristöissä käytettävien teknologioiden tulee olla turvallisia käyttää ja niiden tulee soveltua suunniteltuun ympäristössä tapahtuvaan opetukseen. Välineitä tulee huoltaa ja puhdistaa asianmukaisesti.
Perehdyttäminen oppimisympäristöihin
Työnantajan velvollisuutena on työturvallisuuslain 14 §:n mukaan perehdyttää työntekijä työhönsä. Työntekijä tulee perehdyttää riittävästi työhön, työpaikan olosuhteisiin, työmenetelmiin ja työvälineisiin. Perehdytystä annetaan erityisesti ennen uuden tehtävän aloittamista, työtehtävien muuttuessa sekä ennen uusien työvälineiden ja ‑menetelmien käyttöön ottamista. Opettajille tulisikin tarjota ohjausta ja koulutusta opetusteknologioiden sekä pedagogisten menetelmien käyttöön uusia oppimisympäristöjä käyttöön otettaessa.
Tulevaisuuden työ ‑hankkeessa perehdyttämiseen vastataan erityisesti kehittäjäopettaja sekä opettajalta opettajalle ‑mallilla, jossa opettajat jakavat uusiin oppimisympäristöihin liittyvää pedagogista ja teknologista osaamistaan toisille opettajille. Oppimisympäristöt saattavat sijaita myös yritysten ja organisaatioiden tiloissa, jolloin myös työelämän ympäristöihin, olosuhteisiin ja teknologioihin tulisi saada asianmukainen perehdytys.
Oppimisympäristöjen tietoturva ja tietosuoja
Oppimisympäristöjen turvallisuuteen liittyvät osaltaan myös tietoturva ja tietosuoja ‑asioiden huomioiminen ja toteuttaminen lain mukaisesti. Tietosuojalla tarkoitetaan erityisesti henkilötietojen suojaa. Tietoturvalla tarkoitetaan puolestaan tietoyhteiskuntakaaren (917/2014) 3 §:n 28 kohdan mukaisesti hallinnollisia ja teknisiä toimia, joilla varmistetaan, että tiedot ovat vain niiden käyttöön oikeutettujen saatavilla, tietoja eivät voi muuttaa muut kuin siihen oikeutetut, sekä tiedot ja tietojärjestelmät ovat niiden käyttöön oikeutettujen hyödynnettävissä. Tämä tarkoittaa erityisesti tietojen luottamuksellisuuden, eheyden ja saatavuuden varmistamista. Tietoturvatoimenpiteitä ovat esimerkiksi asianmukaisen lukituksen huomioiminen tiloissa, tietojärjestelmien ja viestien salauksesta huolehtiminen sekä käyttäjien todennuksesta, palomuurista ja virustorjunnasta huolehtiminen.
Henkilötietojen suoja
Henkilötietojen suojaa säätelee erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston antama yleinen tietosuoja-asetus ja asetusta täydennetään kansallisesti tietosuojalailla (1050/2018). Tietosuoja-asetuksessa on säädetty henkilötietojen käsittelyn yleisistä periaatteista ja vaatimuksista. Esimerkiksi asetuksen 5 artiklan mukaisesti henkilötietoja on käsiteltävä lainmukaisesti, asianmukaisesti ja läpinäkyvästi. Käsittelyn lainmukaisuus tarkoittaa esimerkiksi sitä, että henkilö on antanut suostumuksensa henkilötietojen käsittelyyn.
Informoinnin tulee olla läpinäkyvää, kun käsitellään henkilötietoja. Rekisteröidyllä on esimerkiksi oikeus saada tieto, että hänen henkilötietoja käsitellään ja oikeus saada pääsy häntä koskeviin henkilötietoihin. Rekisteröidyllä on asetuksen 17 artiklan mukaisesti oikeus pyytää tietojensa poistamista. Lisäksi rekisteröidyllä on oikeus olla joutumatta päätöksen kohteeksi, joka perustuu automaattiseen tietojen käsittelyyn, kuten profilointiin.
Oppimisympäristöissä käytetään paljon erilaisia tietojärjestelmiä, ohjelmistoja, sosiaalisen median välineitä ja erilaisia opetusteknologioita. Lisäksi opetuksesta tehdään nauhoitteita, jaetaan niitä verkossa ja pidetään esimerkiksi ohjausta verkon välityksellä. Onkin erityisen tärkeää, että oppimisympäristöissä on huomioitu tietosuojaan liittyvät vaatimukset, eikä opiskelijoiden henkilötietoihin pääse käsiksi sellaiset henkilöt, joille ne eivät kuulu. Yksityisyyden suoja on Suomen perustuslain (731/1999) 10 §:ssä jokaiselle turvattu oikeus.
Oppimisympäristöissä käytetään lisäksi yhä enemmän uusia teknologioita, kuten tekoälyä ja oppimisanalytiikkaa. Opiskelijoita koskevassa automatisoidussa päätöksenteossa tulee huomioida henkilötietojen käsittelyyn liittyvät säännökset. Teknologioiden toiminnan turvallisuus tulee varmistaa henkilötietojen käsittelyn osalta ja loppujen lopuksi rekisterinpitäjällä on aina osoitusvelvollisuus siitä, että henkilötietojen käsittely on lainmukaisesti hoidettu.
Mikko Hyttinen, lehtori
Karelia-ammattikorkeakoulu