Kuukausi: maaliskuu 2022

  • Podcast-pedago­gii­kalla monipuo­li­suutta ja vaihtelua opetukseen ja oppimiseen

    Home » Archives for maaliskuu 2022

    Podcastit ovat äänioh­jelmia, joita julkaistaan inter­ne­tissä. Podcas­teissa keskus­tellaan erilai­sista aiheista, kuten perin­tei­sissä radio-ohjel­missa. Yleensä keskus­tel­tavat aiheet ovat ajankoh­taisia ja niihin liittyy usein tarinal­lisuus. Erilaiset tarinat herät­tävät kuunte­li­joiden mielen­kiinnon ja saavat heidät kuunte­lemaan podcastia ja sitou­tumaan sen sisältöön.

    Podcastit voivat olla yhden henkilön pitämiä lähetyksiä tai monesti niissä on mukana useampi henkilö, joista yksi toimii keskus­telun vetäjänä ja muut tuovat esille mieli­pi­teitään käsitel­tä­västä aiheesta. Livepodcas­teissa lähetystä kuunnellaan reaalia­jassa samaan aikaan kun sitä tehdään. Tällainen livelä­hetys voi olla seurat­ta­vissa esimer­kiksi verkko­si­vulla tai Youtu­bessa. Podcast voi olla myös tallenne, jolloin keskustelu on nauhoi­tettu etukäteen ja jaettu myöhemmin kuunnel­ta­vaksi. Myös livepodcastien nauhoit­ta­minen ja jakaminen on taval­lista.

    Videoilla ja tarinoilla lisää mielen­kiintoa sisältöön

    Podcas­tista saa monipuo­li­semman, jos siihen lisää myös video­kuvaa. Kuunte­lijat näkevät keskus­te­lijat ja koko keskus­te­lu­ti­lanteen, sekä siihen liittyvän ympäristön. Videoihin pystytään lisäämään mukaan myös asiaa havain­nol­lis­tavia visuaa­lisia elementtejä. Videon taustalla voi esittää esimer­kiksi asiaa havain­nol­lis­tavia kuvia tai diaesi­tyksiä. Videolta on nähtä­vissä myös podcastiin osallis­tuvien henki­löiden reaktiot sekä ilmeet ja eleet.

    Tarinal­lis­ta­minen koukuttaa ja sitouttaa kuunte­li­joita. Kuten sadut ja kirjat tempaavat mukaansa mielen­kiin­toi­silla ja jännit­tä­villä juonen­kään­teillä, myös podcas­teissa kuunte­li­joiden mielen­kiintoa herätetään tarinoilla. Opetuk­sessa parhaiten mieleen jäävät aina opettajien kertomat tarinat ja esimerk­ki­ta­paukset opiskel­taviin aiheisiin liittyen. Mieleen­pai­nu­vimpia ovatkin olleet aina niiden opettajien luennot, jotka ovat olleet innos­tavia tarinan­ker­tojia ja osanneet kuvittaa ja sanoittaa luentoaan. Nämä tarinat ja esimerkit muistuvat mieleen vielä opiskelun jälkeenkin, jolloin myös käsitelty asia palautuu mieleen.

    Podcas­teissa huomiota tulee kiinnittää äänen käyttöön. Vaihte­le­valla äänen­käy­töllä saa tekstiä elävöi­tettyä. Monoto­nista käsikir­joi­tuksen lukemista kannattaa välttää. Äänen­käyttöä podcas­teissa kannat­taakin harjoi­tella niin, että siitä tulee luontevaa ja sujuvaa. Tällöin podcastin kuunte­le­minen on myös kuunte­li­jalle mielui­sampaa ja kuuli­jays­tä­väl­li­sempää.

    Podcast-pedago­giikkaa ja pedacasteja

    Podcasteja kuunnellaan ja kuunte­le­malla opitaan. Podcastien käyttä­minen opetuk­sessa sovel­tuukin hyvin sellai­sille oppijoille, jotka oppivat parhaiten kuunte­le­malla. Podcastit monipuo­lis­tavat ja tuovat vaihtelua opetukseen ja oppimiseen muiden kurssilla käytet­tävien pedago­gisten ratkai­sujen lisäksi. Jos podcasteja käytetään opetuk­sessa, voidaan yleisesti puhua podcast-pedago­gii­kasta. Tällöin oppimisen kohteena olevaa asiaa käsitellään podcas­teissa ja opiske­lijat oppivat tarvit­tavan asian podcastien sisäl­löstä.

    Podcasteja voidaan käyttää myös tukena erilai­sissa pedagog­sissa malleissa, kuten kääntei­sessä opetuk­sessa (flipped classroom). Tällöin opiske­lijat kuunte­levat opetukseen liittyvät podcastit etukäteen ja opettajan kanssa syven­netään aihetta lisää oppitun­neilla. Podcas­teissa voidaan käsitellä myös opetta­mista ja oppimista käsit­te­leviä aiheita. Näissä pedacas­teissa keski­tytään pedago­giikkaan ja opetukseen liittyviin kysymyksiin esimer­kiksi podcastien hyödyn­tä­miseen opetuk­sessa.

    Erilaisia tapoja hyödyntää podcasteja opetuk­sessa

    Opetuk­sessa podcasteja voidaan hyödyntää monella eri tavalla ja jokainen voi miettiä omaan opinto­jak­soonsa ja aihee­seensa sopivan tavan. Podcast voi toimia kurssilla esimer­kiksi mielen­kiinnon ja motivaation herät­täjänä opiske­li­joille. Podcasteja voidaan käyttää aiheen esittelyyn, asian syven­tä­miseen, palautteen antamiseen, asioiden yhteen­vetoon tai vaikka lisäai­neistona opinto­jak­solla. Podcastit voivat parhaim­millaan motivoida opiske­li­joita ja innostaa heitä oppimaan aiheesta lisää.

    Aiheen syven­tä­miseen esimer­kiksi asian­tun­ti­joiden haastat­telut ovat oiva keino tuoda lisää syvyyttä. Opiske­lijat voivat kuunnella podcastin ja tehdä siitä muistiin­panoja sekä siihen perus­tuvia oppimis­teh­täviä. Podcas­teissa olevia keskus­te­luita voidaan jatkaa yhdessä opettajan kanssa oppitun­neilla.

    Podcas­teilla saadaan opinto­jak­soille tuotua helposti työelä­mä­nä­kö­kulmaa. Esimer­kiksi haastat­te­le­malla podcas­tissa työelä­mässä toimivia alan asian­tun­ti­joita, jotka kertovat omista kokemuk­sistaan opiskel­ta­vasta aiheesta sekä sen sovel­ta­mi­sesta omassa työssään. Podcastejä voidaan hyödyntää opinto­jak­sojen lisäksi myös työelä­mälle tarjot­ta­vissa pienem­missä mikro-oppimis­ko­ko­nai­suuk­sissa.

    Neljä esimerkkiä podcastien hyödyn­tä­mi­sestä

    Seuraavana on esitetty neljä esimerkkiä podcastien pedago­gi­sesta hyödyn­tä­mi­sestä opetuk­sessa lähtien liikkeille yksin­ker­tai­sim­masta tavasta. Kaikkia alla olevia esimerkkejä voidaan monipuo­listaa ottamalla niihin mukaan myös videokuva.

    Esimerkki 1: Luennon nauhoit­ta­minen ja tarinal­lis­ta­minen

    Yksin­ker­tai­sim­millaan podcastina voi toimia opettajan laatima ääninau­hoite omista luennoistaan. Tällöin opettaja laatii omat luentonsa helposti kuunnel­tavaan ja sopivan mittaisiin nauhoi­tet­tuihin äänital­len­teisiin. Nämä tallenteet voidaan sitten jakaa opiske­li­joille eri ympäris­töissä, kuten Moodlessa tai Youtu­bessa. Luentojen tallen­ta­mi­sessa kannattaa kiinnittää huomiota sisällön kerto­miseen, tarinal­lis­ta­miseen sekä kuvit­ta­miseen erilaisin mielen­kiin­toisin esimerkein. Kaikista kurssin luennoista saa nauhoi­tettua podcast sarjan.

    Esimerkki 2: Asian­tun­ti­ja­haas­tattelu

    Jos podcas­tilla halutaan syventää kurssilla tai luennolla käsiteltyä aihetta, voidaan podcastina nauhoittaa asian­tun­ti­ja­haas­tattelu. Opettaja voi haasta­tella tai keskus­tella kurssin aiheeseen liittyen asian­tun­tijaa ja tarjota podcastia opiske­li­joille syven­tämään ja monipuo­lis­tamaan kurssi­ma­te­ri­aalia. Tällä tavoin saadaan helposti integroitua työelä­mä­nä­kö­kulmaa opinto­jak­soille. Opiske­li­joille voidaan antaa tehtä­väksi kuunnella podcastit ja tehdä niihin liittyen esimer­kiksi oppimis­teh­täviä. Podcastiin voi ottaa myös useamman asian­tun­tijan, jolloin keskus­te­luista saa vielä monipuo­li­semman.

    Esimerkki 3: Yhteis­toi­min­nal­linen podcast

    Opiske­li­joiden sitout­ta­minen mukaan podcastiin ja asian keskus­teluun yhdessä asian­tun­tijan kanssa. Otetaan opiske­lijat mukaan podcastiin keskus­te­lemaan opettajan ja asian­tun­tijan kanssa. Opiske­li­joille annetaan tehtä­väksi perehtyä aiheeseen sekä toimia mukana keskus­te­lussa asian­tun­tijan tai työelämän edustajan kanssa. Opettaja voi olla mukana keskus­te­luissa, toimia podcastin juontajan tai toimia molem­missa rooleissa. Tämä podcastien käyttötapa aktivoi opiske­li­joita passii­visen kuuntelun sijasta, sekä tukee yhteis­toi­min­nal­lisen oppimisen muotoa.

    Esimerkki 4: Podcastit tehtävänä opiske­li­joille

    Lisää haasta­vuutta podcastien käyttöön voidaan lisätä sillä, että annetaan podcastien tekeminen opiske­li­joille oppimis­teh­tä­väksi. Opiske­lijat suunnit­te­levat ja toteut­tavat podcastin annetusta aiheesta. Opiske­lijat tutus­tuvat aiheeseen, etsivät haasta­tel­tavan tai keskus­teluun osallis­tuvat henkilöt, opette­levat tekno­logian käytön, sekä toteut­tavat podcastin ja julkai­sevat sen. Opiske­li­joiden rooli on toimia haastat­te­lijan lisäksi asian­tun­tijana mukana keskus­te­lussa. Tämä tuo lisää vaati­musta ja vastuuta oppimiseen sekä vaatii aiheisiin paneu­tu­mista ennakolta.

    Oppimis­teh­tävinä tehdyistä podcas­teista voidaan käydä lisää keskus­telua opettajan johdolla oppitun­neilla ja opiske­lijat voivat oppia myös toistensa tekemistä podcas­teista. Aiheen lisäksi opiske­lijat oppivat tekno­logian käytön, mikä puolestaan voi tuoda uutta mielen­kiintoa ja motivaa­tiota opiskeluun.

    Podcas­teilla jaetaan hankkeissa synty­nyttä osaamista

    Podcastit ovat hyvä keino myös hankkeissa syntyneen osaamisen jakamiseen suurem­malle yleisölle. Esimer­kiksi Digi2Market hankkeessa nauhoi­tettiin Kareliassa 4 podcastia eri aihea­lueisiin liittyen. Näistä 2 liittyi keskei­sesti myös Tulevai­suuden työ hankkeessa tehtävään kehit­tä­mis­työhön. Ensim­mäi­sessä näistä käsiteltiin oppimista tekno­lo­gioiden avulla ja toisessa ajatuksia XR tekno­lo­gioista ja tulevai­suu­desta.

    Nämä nauhoi­tetut podcastit voidaan julkaista eri kanavissa, jolloin ne tavoit­tavat suuremman yleisön. Podcastit tuovat hankkeissa vaihtelua perin­teisiin kirjoi­tet­tuihin julkai­suihin nähden. Podcasteja voidaan hyödyntää myös osana kirjoi­tettua julkaisua, jolloin julkai­susta saadaan monipuo­li­sempi.

    Podcast-laitteita hankittu opetuksen käyttöön

    Tulevai­suuden työ hankkeessa on hankittu helppo­käyt­töiset podcast laitteet opettajien käyttöön. Näillä helposti siirret­tä­villä ja kannet­ta­villa laitteilla saadaan podcasteja tehtyä eri paikoissa ja oppimi­sym­pä­ris­töissä niin oppilai­tok­sissa kuin työpai­koilla. Näitä laitteita voivat hyödyntää myös opiske­lijat opiske­lu­pro­jek­teissaan.

    Mihin sopii ja mitä tekeminen vaatii?

    Podcastit sopivat kaikille opinto­jak­soille ja kaikkiin aiheisiin. Hyvä kuitenkin miettiä ja suunni­tella podcastien pedago­ginen käyttö­tar­koitus ennen tekemistä. Toimiiko se esimer­kiksi lisäma­te­ri­aalina, asian syven­tä­mi­sessä, johdantona aiheeseen vai oppimis­teh­tävänä. Mietittävä on myös, miten podcast tukee opinto­jakson osaamis­ta­voit­teiden saavut­ta­mista?

    Podcastien tekeminen vaatii jonkin verran teknistä osaamista. Podcast-laitteisto pitää laittaa esimer­kiksi käyttö­val­miiksi siinä paikassa, jossa podcast nauhoi­tetaan. Lisäksi pitää opetella laitteiden käyttä­minen. Laitteiston käyttöä kannattaa harjoi­tella ennen varsi­naisen podcastin nauhoi­tusta.

    Mikko Hyttinen, lehtori
    Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu