Home » Kehittäjäopettajat työelämälähtöisen digipedagogiikan kehittämisessä  

Kehit­tä­jä­opet­tajat työelä­mä­läh­töisen digipe­da­go­giikan kehit­tä­mi­sessä  

Digita­li­saatio on tullut voimak­kaasti kaikkialle työelämään ja yhteis­kuntaan. Tämä koskee myös koulu­tusor­ga­ni­saa­tioita, joilla on myös keskeinen rooli lisätä kansa­laisten ja opiske­li­joiden digio­saa­mista. Henki­löstön digituen mahdol­lis­ta­mi­seksi organi­saa­tioihin on raken­nettu digimen­to­ri­toi­mintaa. Uudet tekno­logiat tulee integroida osaksi työhön, palve­luihin, johta­miseen sekä oppimiseen ja opetukseen.  

Tämä vaatii usein näihin liittyvien toimin­ta­mallien kehit­tä­mistä. Tulevai­suuden työ hankkeessa kehitettiin kehit­tä­jä­opet­ta­ja­mallia, jossa uutta tekno­logiaa ja sen pedago­gista hyödyn­tä­mistä otettiin haltuun ja jaettiin synty­nyttä osaamista organi­saa­tiossa opetta­jalta opetta­jalle ohjel­malla. Tässä artik­ke­lissa kerrotaan kehit­tä­jä­opettaja mallin syntyä ja kuvataan synty­nyttä mallia. 

Näin kehit­tä­jä­opet­ta­ja­toi­minta aloitettiin 

Karelia-ammat­ti­kor­kea­ku­lussa kehit­tä­jä­opet­ta­ja­mallin pilotointi on kirjattu strate­giseen henki­lös­tö­suun­ni­telmaan.  Mallin avulla on tavoit­teena kehittää Karelian pedago­gista osaamista ja digitaa­liseen jousta­vuuteen perus­tuvaa oppimis­kult­tuuria. Hankkeen aikana toteu­tettiin kaksi avointa kehit­tä­jä­opet­ta­ja­hakua, neljä kehittäjäopettajaa/hakukierros. Hakujen yhtey­dessä kannus­tettiin eri koulu­tusa­lojen opettajia hakemaan kehit­tä­jä­opet­ta­jaksi. Kehit­tä­jä­opet­tajien tuli kuvata hakemisen yhtey­dessä hankkeen tavoit­teiden ja Karelian strategian mukainen pedago­ginen kehit­tä­mis­pro­jekti. Kehit­tä­mis­pro­jektiin tuli liittää uuden tekno­logian pedago­ginen kehit­tä­minen. Kehit­tä­jä­opet­ta­jilta edelly­tettiin myös uuden­laisen työelä­mäyh­teistyön raken­ta­mista omissa projek­teissaan ja oman osaamisen jakamista ja kolle­goiden sparraa­mista.  Lisäksi edelly­tettiin esimiehen puoltoa. Hakemukset käsiteltiin sekä rahoit­tajan että Karelian sisältä muodos­tetun ryhmän yhteis­työnä. Valin­noissa painottui kehit­tä­mis­pro­jektin kuvaus suhteessa sille asetet­tuihin tavoit­teisiin sekä hakijan innos­tu­neisuus tulevaan tehtävään.  

Hankkeen alussa hankkeessa aloitti neljä kehit­tä­jä­opet­tajaa, joista osa jatkoi edelleen tehtä­vässään toisen kierroksen kehit­tä­jä­opet­tajien kanssa. Jokai­sella kehit­tä­jä­opet­ta­jalla oli 350–400 tuntia työaikaa tähän tehtävään. Kehit­tä­mis­pro­jekti ja sen tulosten levit­tä­minen kesti noin vuoden. Yhteisten kokousten avulla tuettiin kehit­tä­jä­opet­ta­jayh­teisön toimintaa. Kehit­tä­jä­opet­ta­jilla oli mahdol­lisuus perehtyä oppimis­muo­toiluun ja uusimpiin tekno­lo­gioihin ja osallistua kansal­lisiin tapah­tumiin, kuten ITK-päiville.  

Hankkeessa toimi yhteensä 7 kehit­tä­jä­opet­tajaa, joista jokainen toteutti pedago­gisen kehit­tä­mis­pro­jektin. Kehit­tä­jä­opet­tajat olivat eri sosiaali- ja tervey­sa­lalta, media-alalta sekä liike­ta­louden ja matkailun aloilta.  

Pedago­gi­sissa kehit­tä­mis­pro­jek­teissa on esimer­kiksi kehitetty seuraavia asioita:  

  • otettu haltuun ja pilotoitu opetuk­sessa hyödyn­net­tävää uutta tekno­logiaa (esim. hybri­di­si­mu­laatiot, podcastit, virtu­aa­li­to­del­lisuus, toimin­na­noh­jaus­oh­jel­misto) 
  • kehitetty työelä­mäyh­teistyön tiiviimpää linki­tystä opinto­jakso suunnit­teluun ja toteu­tukseen (esim. osaamis­tar­ve­ky­selyt, työelä­mäyh­teistyön kontak­ti­pisteet, asian­tun­ti­ja­podcastin dialo­ginen suunnittelu) 
  • kehitetty mikro-oppimisen hyödyn­tä­mistä opinto­jakson tai yrittäjyys opintojen toteutukseen​ 

Kehit­tä­jä­opet­ta­ja­toi­minnan tuloksena syntyi erilaisia koulu­tus­tuot­teita, toimin­ta­malleja ja verkostoja, joita voidaan hyödyntää eri alojen koulu­tuk­sissa, TKIO- ja TKI toimin­nassa. 

Kehit­tä­mis­pro­jektien jälkeen kehit­tä­jä­opet­tajat ovat jakaneet kerty­nyttä osaamistaan ja sparranneet kollegoja hyödyn­tämään kehitettyjä asioita. Tämä on tapah­tunut opettajan arjessa sekä erilai­sissa työpa­joissa. Tämän lisäksi he toimivat asian­tun­ti­joina ja koulut­tajina opetta­jalta opetta­jalle ohjel­massa, joka suunni­teltiin osaksi pedago­gisen osaamisen valmen­nusta. Kehit­tä­jä­opet­tajien innos­tu­neella asenteella on suuri merkitys uusien tekno­lo­gisten asioiden haltuu­no­tossa opetustyön osaksi. 

Kehit­tä­jä­opet­ta­ja­malli auttaa uusien asioiden omaksu­mi­sessa 

Kehit­tä­jä­opet­ta­ja­toi­minnan pilotoinnin tuloksena syntyi kehit­tä­jä­opet­ta­ja­malli. Kehit­tä­jä­opet­tajat toimivat koulu­tuksen ja pedago­giikan kehit­tä­misen asian­tun­ti­joina organi­saa­tiossa.  Kehit­tä­jä­opet­tajien avulla organi­saatiot voivat kehittää strate­gia­läh­töistä pedago­gista toimintaa kehit­tä­mis­pro­jektin avulla sekä edistää henki­löstön osaamisen kehit­tä­mistä. Kehit­tä­jä­opet­ta­ja­mallia kannattaa hyödyntää erityi­sesti silloin kun organi­saa­tiossa halutaan ottaa haltuun jotain uutta esim. uusia tekno­lo­gioita ja miten niitä voidaan hyödyntää pedago­gi­sesti opetuk­sessa ja organi­saation toimin­nassa tulok­sek­kaasti.  

Organi­saa­tiossa on hyvä miettiä valmiiksi raken­teita, jotka helpot­tavat kehit­tä­jä­opet­tajien tavoit­teiden mukaista työtä. Kehit­tä­jä­opet­ta­ja­toi­minta palvelee organi­saation osaamisen johta­mista ja kehit­tä­mistä. Sen avulla kehit­tä­jä­opet­tajien oma osaaminen lisääntyy ja palvelee näin myös yksilöä ja hänen urake­hi­tystään. Kehit­tä­jä­opet­tajan toiminta ei sijoitu pelkästään oman organi­saation sisälle vaan hänen toimin­tansa vaikuttaa työelä­mä­ra­ja­pin­nassa alueel­li­sesti ja laajem­minkin.    

Kehit­tä­jä­opet­ta­ja­mal­lista saatiin hyviä kokemuksia. Tämän kokemuksen myötä voidaan todeta, että sille on tärkeä paikka ja tarve organi­saation strate­gi­sessa pedago­gi­sessa kehit­tä­mi­sessä. Lue lisää artik­ke­lissa: Kokemuksia kehit­tä­jä­opet­ta­ja­toi­min­nasta (tähän artik­kelin oikea otsake ja linkki) 

Kokemuksia kehit­tä­jä­opet­ta­ja­toi­min­nasta 

Seuraa­vassa kehit­tä­jä­opet­tajat kertovat omista kokemuk­sistaan kehit­tä­jä­opet­ta­ja­toi­min­nasta. 

Kehit­tä­jä­opet­tajana on ollut mahdol­lista olla monessa mukana. Työhön on liittynyt opetuksen pedago­ginen kehit­tä­minen, opettajien valmen­ta­minen ja sparraa­minen ja yhteistyö eri koulu­tusa­lojen kesken. Hankkeiden ja opetuksen integraa­tiossa pedago­ginen kehit­tä­mis­pro­jekti on tarkoit­tanut usein uuden­laista yhteis­työtä työelämä kanssa ja mahdol­li­suutta kehittää opetuksen pedago­giikkaa tekno­lo­gia­ko­kei­luiden avulla. Kehit­tä­jä­opet­tajuus on ollut oppimis­matka. Sen aikana on päässyt rauhassa tutus­tumaan ja kokei­lemaan uusia tekno­lo­gioita ja pohtimaan niiden pedago­gista hyödyn­tä­mistä mielek­käällä tavalla. Hyvänä asiana on ollut se, että kehit­tä­jä­opet­tajat ovat tulleet eri koulu­tus­aloilta. Poikki­tie­teel­lisyys ja monia­laisuus on koros­tunut, jolloin jokainen on tuonut oman asian­tun­ti­juuden ja kokemukset eri tekno­lo­gioista yhteiseen kehit­tä­miseen. Hyvän jakaminen ja se että ollaan oltu yhteisen asian äärellä, uudella yhtei­sellä maape­rällä on koettu merki­tyk­sel­li­seksi. Tällöin myös yhteistyö on ollut helpompaa. Koulu­tukset uuden tekno­logian mahdol­li­suuk­sista ja pedago­gi­sesta hyödyn­tä­mi­sestä on koettu hyödyl­li­siksi. Myös oppimis­muo­toi­lu­kou­lutus hankkeen alussa antoi uuden­laisia näkökulmia opetuksen pedago­giseen kehit­tä­miseen. 

Mitä olen oppinut kehit­tä­jä­opettaja-aikana? 

  • Oppimis­muo­toilun ymmär­tä­mistä ja sovel­ta­mista ”Olen oppinut ajatte­lemaan koulu­tus­tuot­teita enemmän muotoilun näkökul­masta. Ihminen haluaa oppia asian X jostakin syystä Y. Pedago­giikka ja menetelmät pitää valita tämän tarpeen mukaan.” 
  • Digitaa­lista fasili­tointia ja sen menetelmiä 
  • Mikro-opintojen suunnit­telua ja toteu­tus­tek­nisiä asioita 
  • Syvempää ymmär­rystä uusista tekno­lo­gioista ja niiden käyttö­mah­dol­li­suuk­sista ja rajoi­tuk­sista (esim. sisällön tuotannon raskaus, fysio­logia, tekno­logia edelleen kankeaa ja nopeasti vanhe­nevaa).  
  • XR- ja muiden tekno­lo­gioiden ymmärrys (mitä mahdol­li­suuksia pedago­gi­sesti ne antavat) ja osaaminen on kehit­tynyt, näistä ei ollut aiemmin tietoa. 
  • Koodaamaan javasc­riptiä 
  • Opetus­tek­no­lo­gioiden pedago­gista hyödyn­tä­mistä. On vahvis­tunut näkemys, että tulisi kokonais­val­tai­sesti miettiä, miten tekno­logiaa hyödyn­netään opetuk­sessa. Ei tekno­logiaa tekno­logiaa varten, vaan mitä se tuo pedago­gi­sesti opetukseen. Tekno­logia mahdol­listaa pedagogian. 
  • On kasvanut kriit­tinen suhtau­tu­minen tekno­lo­giaan 
  • Olen oppinut ajatte­lemaan opetuksen kehit­tä­mistä enemmän yhteis­työ­kump­pa­neiden ja kolle­goiden kanssa tehtävänä yhteis­työnä. 
  • Draft-yrittä­jyys­oh­jel­massa käytetty yhteis­val­men­ta­juuden malli on erinomainen tapa siirtää osaamista ja käytäntöjä kolle­galta kolle­galle. 

Kehit­tä­jä­opet­tajien kokemuksia ja ajatuksia kehit­tä­jä­opet­ta­juu­desta

Mikä on ollut haasteel­li­sinta matkan varrella? 

  • Kehit­tä­jä­opet­ta­jatyön aikatau­lutus oman työn osana. On jopa ”läkäh­dyt­tävää” tehdä töiden lomassa tai ohessa. Työt ovat kasau­tuneet itsestä riippu­mat­to­mista tekijöistä. 
  • Koronan aikana työelä­mäyh­teistyön tapaa­miset peruun­tuivat, palaverit siirtyivät, testaukset eivät onnis­tuneet aikatau­lussa. Se aiheutti lisätyötä ja logis­tisia haasteita. 
  • Tekno­lo­gia­han­kinnat viiväs­tyivät. 
  • Uuden luominen ja siihen liittyvä ajatustyö on kuormit­tavaa. 
  • Tekno­lo­gisten ratkai­sujen ”pakot­ta­minen” erilaisiin oppimis­ti­lan­teisiin. Tällöin mennään ratkaisu edellä, eikä tarve edellä, kuten pitäisi. On tilan­teita, joissa oppimis­tu­lokset olisivat paremmat, jos niistä poistet­taisiin opetus­tek­no­logiaa. 
  • Tahto tehdä yhteis­työtä on kova, mutta rakenteet eivät tue innova­tii­vista yhteis­työtä, törmätään reunaeh­toihin. 
  • Kaipaisin jousta­vuutta ja kette­ryyttä Karelian koulu­tus­ra­ken­teisiin. Työai­ka­re­sursseja lisää ja niihin joustoja (esim. myöhemmin määrit­te­le­mä­töntä työtä työai­ka­suun­ni­telmiin). Olisi hyvä olla kontak­ti­pisteet yhteistyön paikoista joi opetus­suun­ni­tel­massa. 
  • Tekno­logian keske­ne­räisyys ja siitä johtuvat haasteet. XR tekno­lo­giassa on poten­ti­aalia, mutta se vaatii vielä kehit­tä­mistä. Mennäänkö tekno­logia edellä vai tulisiko miettiä sisältöjä, jotka sovel­tuvat amk-opetus­käyttöön. Nykyisin sisältöjä on vähän. 

Miten voisi kehittää kehit­tä­jä­opettaja toimintaa? Ideoita seuraa­ville kehit­tä­jä­opet­ta­jille ja heidän valmen­ta­mi­selle? 

  • Kannattaa varata aikaa myös muihin kehit­tä­jä­opet­ta­ja­teh­täviin kun kehit­tä­jä­opet­ta­ja­pro­jektiin, sillä voi tulla yllät­täviä tehtäviä, kuten esitte­lyitä vierai­li­joille ja osaamisen jakamista kolle­goille. 
  • Kannattaa olla kärsi­väl­li­syyttä, kannattaa huolehtia tervey­destä ja pitää mukana avoimuutta ja uteliai­suutta. 
  • Rajattu kehit­tä­mistyö, pienesti liikkeelle, toiminta ja pedago­giikka edellä. 
  • Aikatau­lutus kannattaa laatia, ja plan B on hyvä olla. 
  • Ehdotus aloituk­selle: 1) perus­teel­linen oman nykyisen opetustyön perkaa­minen, 2) jokainen nostaisi esiin tavoitteet ja ongelmat nykyi­sessä omassa opetus­työssä. Jokainen voisi vaikka esitel­möidä nämä muille kehit­tä­jä­opet­ta­jille, 3) tämän jälkeen tunnis­tet­taisiin parhaat kohdat, joissa tekno­logian avulla voitaisiin ratkaista opetus­työhön liittyviä ongelmia, 4) tunnis­tet­tujen kehit­tä­mis­koh­teiden joukosta valikoi­tuisi yksi tekno­lo­gia­pi­lotti. 
  • Painopisteen siirto pedago­gi­sista tekno­lo­gioista oman alan substans­si­tek­no­lo­gioihin.  

Mitä ajatuksia on herännyt kehit­tä­jä­opet­tajan merki­tyk­sestä Karelialle ja työelä­mälle? 

  • Kehit­tä­jä­opet­tajat ovat linkki koulu­tuksen ja työelämän välillä. 
  • Kehit­tä­mis­työssä tulee enemmän hyödyntää opiske­li­joita. 
  • Kehit­tä­jä­tiimiin kuuluu opettajia, opiske­li­joita ja TKI-henki­löstöä, mutta haasteena on organi­saation rakenteet. 
  • Huomion voisi siirtää pois opetus­tek­no­lo­gioista kohti ammatil­li­sesti uutta tekno­logiaa. Ei oppimi­sym­pä­ristöt, vaan työkoneet, ‑ohjel­mistot ja ‑robotit. 
  • Kehit­tä­jä­opettaja voisi olla se oman alan suurin ”nörtti”, joka tuntee oman alan viimeiset tekno­lo­giset kehity­sas­keleet. 
  • Draft-ohjel­massa kehitetty tutkivan yrittä­jyyden malli voisi toimia myös kehit­tä­jä­opet­ta­juu­des­sakin. Siinä saadut kokemukset ja oppima­te­ri­aalit julkaistaan hyöty­jul­kai­suina (eli selkeinä työoh­jeina yms..). 

Artik­kelit kehit­tä­jä­opet­tajien pedago­gi­sista kehit­tä­mis­pro­jek­teista: 

Kirjoit­tajat: Pilvi Dufva, Mikko Hyttinen, Heikki Immonen, Tommi Kinnunen, Jaana Pantsari, Aini Simola, Hanna Vienonen