Tulevai­suuden Työ ‑hankkeelle tehdyssä Johta­misen ja liike­toi­min­tao­saa­misen YAMK-opinnäy­te­työssäni kehitettiin modernia tekno­logiaa hyödyn­täviä työtapoja tulevai­suuden henki­lös­tö­am­mat­ti­lai­sille. Selvisi, että tulevai­suuden henki­lös­tö­joh­ta­minen on yksilöl­li­sesti joustavaa, mutta yhtei­söl­li­syyttä tukevaa – ja virtu­aa­li­tek­no­lo­gialla on siinä merkittävä rooli.

Kehitystyö asian­tun­ti­ja­tii­missä

Kehit­tä­mi­sessä hyödyn­nettiin Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lulle keväällä 2022 valmis­tu­neita oppimis- ja työskentely-ympäristöjä. Kehitystyö toteu­tettiin työpa­ja­työs­ken­telynä ja tutki­mus­haas­tat­te­luina. Huhti­kuussa 2022 pidetyssä työpa­jassa Tikka­rinteen kampuk­selle koottiin henki­lös­töalan ammat­ti­lai­sista koostuva työryhmä, joka tutustui Studio Canvas ‑suunnit­te­lu­tilaan, Simula-oppimi­sym­pä­ristöön, MLC-luokka­tilaan sekä A212-yhteis­suun­nit­te­lu­tilaan. Tutus­tu­misen kohteena olivat erityi­sesti uudet tekno­lo­giset ratkaisut eli digitaa­linen yhteis­suun­nit­te­luseinä, simulaa­tio­tek­no­logia, etäläs­näolon mahdol­listava jaetun luokka­tilan kokonaisuus sekä koske­tus­näy­töl­liset valko­tau­luseinät. Asian­tun­ti­joiden ajatuksia tekniikan hyödyn­net­tä­vyy­destä omaan työhönsä selvi­tettiin työpa­jai­deoinnin lisäksi haastat­te­luilla. Tutki­muk­sessa haasta­teltiin myös hankkeen henki­lö­kuntaa ja heiltä kerättiin kokemuksia tilojen käyttöön­ottoon liittyen.

Interak­tii­vinen tekno­logia, laaja­ku­va­näytöt, monipuo­liset tiedon jakamis­mah­dol­li­suudet sekä hyvät kaiutin­jär­jes­telmät mahdol­lis­tavat aidono­loisen vuoro­vai­ku­tuksen silloinkin, kun osa osallis­tu­jista on etänä ja osa paikan päällä. Ryhmä­työs­ken­telyyn suunni­tellut työkalut edistävät yhtei­söl­li­syyttä ja mahdol­lis­tavat hybri­dityön tekemistä entistä laajem­malla tavalla. Kehitys­työssä selvisi, että uusi tekniikka tuo monipuo­li­suutta erityi­sesti osaamisen kehit­tä­miseen esimer­kiksi simulaa­tio­kou­lu­tuksien ja etätyö­no­pas­tuksen muodossa. Hybri­di­työhön suunni­tellut työskentely-ympäristöt muokkau­tuvat erilaisiin käyttö­tar­koi­tuksiin ja erilai­sille käyttä­jille.

Työelämän murros

Työelämän nopea muuttu­minen on asettaa muutos­tar­peita organi­saa­tioiden toimin­ta­ta­voille. Hybri­dityön yleis­ty­minen sekä työväestön demogra­fiset ja globa­li­saation aiheut­tamat muutokset muuttavat työelämää. Henki­lös­tö­joh­ta­mi­selta vaaditaan yksilöl­listä jousta­vuutta. Työn tekemisen uusi tapa on yhtei­sö­oh­jautuva organi­saa­tio­malli, jossa tiimit saavat entistä enemmän valtaa ohjata työn tekemistä. Tässä kehitys­työssä saatuja tuloksia voidaan hyödyntää uusia monikäyt­töisiä työsken­te­ly­tiloja suunni­tel­lessa sekä yhtei­söl­li­syyteen perus­tuvien toimin­ta­ta­pojen eteenpäin viemi­sessä. Toivon, että kehitys­työssä saatu tieto ja kokemukset inspi­roivat uusiin tekno­lo­gioihin tutus­tu­miseen ja innos­tavat niiden hankintaan yrityk­sissä.

Kirjoittaja:
Annika Rieppo, johta­misen ja liike­toi­min­tao­saa­misen opiskelija, Tradenomi (YAMK)

Lisätietoja:
Annika Riepon opinnäy­tetyö Virtu­aa­lisen henki­lös­tö­joh­ta­misen työta­pojen kehit­tä­minen (julkaistu 14.12.2022)

Työelämä ja työssä tapahtuva oppiminen ovat muuttuneet viimeisen kahden vuoden aikana paljon. Hybri­dityö ja hybri­diop­pi­minen eivät jääneet vain korona-ajan ilmiöiksi, vaan ne ovat arkea myös tulevai­suu­dessa. Ennakoi­mat­tomat muutokset ja digita­li­saation voimakas kehit­ty­minen vaikut­tavat työhön, työelämään ja siellä tarvit­tavaan osaamiseen ja oppimiseen. Samalla resiliens­sistä eli muutos­ky­vyk­kyy­destä on tullut yhä keskei­sempi työelä­mässä tarvittava taito.

Miltä työn ja työelämän tulevaisuus näyttää? Minkä­laista kykyä ja osaamista työssä tarvitaan? Entä miten tällaista osaamista voidaan kehittää organi­saa­tioissa myös tulevai­suu­dessa? Minkä­lainen menes­tyksen edellytys työn lomassa tapahtuva oppiminen voi olla? Näihin teemoihin pureu­dutaan marras­kuussa 2022 käynnis­ty­neessä, kaikille avoimessa Tulevai­suuden työ ja oppiminen työn lomassa ‑webinaa­ri­sar­jassa.

Webinaa­reissa kuulemme asian­tun­ti­ja­pu­heen­vuo­rojen lisäksi esimerkkejä hyvistä käytän­nöistä. Julkai­semme webinaarien esitykset Howspace-yhteis­työs­kentely-ympäris­tössä, jossa ennakkoon ilmoit­tau­tuneet voit osallistua myös teemaan liittyviin mielen­kiin­toisiin keskus­te­luihin.

Webinaarit

pe 14.4.2023 klo 8.30–9.30: Miten osaamista lisätään virtu­aa­liym­pä­ris­töjen avulla?

Tarkemmat tiedot julkaistaan helmi-maalis­kuussa.

Menneet:

pe 11.11.2022 klo 8.30–9.30: Mihin työn tulevaisuus on menossa?  

• Työn tulevaisuus koronan jälkeen ja ennakoi­mat­toman maailman tilanteen edetessä
  Antti Koivula, pääjohtaja, Työter­veys­laitos  
• Etätyö on vanhen­tunut käsite
  Tomi Tuomas­jukka, henki­lös­tö­johtaja, Porokylän Leipomo Oy
• Virtu­aa­liym­pä­ris­töjen merkitys muuttu­vassa työssä ja henki­löstön koulu­tuk­sessa – esimerkkejä suoma­lai­sista yrityk­sistä
  Ulla-Maaria Koivula, toimi­tus­johtaja, Thinglink Oy

pe 25.11.2022 klo 8.30–9.30: Työssä oppimisen mahdol­li­suuksia avaamassa   

• Strate­ginen oppiminen tärkein menes­tys­te­ki­jämme
  Juha Koskinen, strate­gisen oppimisen tienrai­vaaja, tieto­kir­jailija

• Digitaa­liset ratkaisut ketterän oppimisen tukena — Case HJK
  Joona Ryhänen, Valamis Oy

pe 9.12.2022 klo 8.30–9.30: Tulevai­suuden osaaminen ja osaamisen tunnis­ta­minen 

• Kohti plane­taa­rista viisautta ja kestävää työelämää
  Hannu L. T. Heikkinen, professori, Jyväs­kylän yliopisto
• Osaamis- ja oppimis­tar­peiden tunnis­ta­minen
  Pirkko-Liisa Hyttinen, työ- ja organi­saa­tiop­sy­kologi, LiidPliis
  Liisa Porento, projek­ti­pääl­likkö, Pohjois-Karjalan Kauppa­kamari
• Oppimis­muo­toilu osaamisen kehit­tä­misen tukena
  Minna Rokkila, opetus­tek­no­logia-asian­tuntija, Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu
  Päivi Sihvo, projek­ti­pääl­likkö, Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu Tulevai­suuden Työ ‑hanke

pe 27.1.2023 klo 8.30–9.30: Miten voin oppia työn lomassa?

• Mikro-oppiminen työn lomassa
  Petteri Kallio, johtaja, koulu­tus­lii­ke­toi­minta, FT, HAUS Kehit­tä­mis­keskus Oy
• Arjessa oppiminen Elisassa.
  Mikko Reijonen, HR-kehit­tä­mis­pääl­likkö, Elisa Oyj

pe 24.2.2023 klo 8.30–9.30: Tavoit­teena digiky­vykäs organi­saatio

• Apua Digiin — Mitä hyötyä digiky­vyk­kyyden tunnis­ta­mi­sesta on organi­saa­tiolle? Digiky­vyk­kyyden tunnis­ta­misen työkaluja.
  VTT:n asian­tun­tijat Jukka Kääriäinen ja Jyrki Poikkimäki

• Tulossa kokeiluun Karelian jatkuvan oppimisen portaali
  Kyvykkyys ‑hankkeen toimijat

Ilmoit­tau­tu­minen

Voit ilmoit­tautua kaikkiin tilai­suuksiin samaan aikaan tällä ilmoit­tau­tu­mis­lo­mak­keella.

Kenelle

Esimie­hille, yrittä­jille, asian­tun­ti­joille ja muille työnteon kehit­tä­jille sekä kaikille, jotka ovat kiinnos­tu­neita tulevai­suuden työstä, oppimi­sesta ja uusista osaamisen kehit­tä­misen tavoista.

Aika ja paikka

Kuudes webinaari järjes­tetään perjan­taina 14.4. klo 8.30–9.30. Webinaarit järjes­tetään Teams-yhtey­dellä, joten voit osallistua tilai­suuteen mistä vain. Osallis­tu­mis­linkki ja kutsu Howspace-ympäristöön lähetetään ennakkoon ilmoit­tau­tu­neille.

Tilai­suuden järjestäjä

Webinaa­ri­sarjan toteut­tavat Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulun Tulevai­suuden työ- ja Työelä­mä­läh­töinen kyvyk­kyyksien johta­minen ja kehit­tä­minen ‑hankkeet sekä Kauppa­ka­marin Työnan­tajat koulu­tuksen tukena ‑hanke.  

Oppimi­sym­pä­ris­töihin liitty­vässä kehit­tä­mis­työssä olennaista on tiedon hankki­minen olemassa olevista ja tulevista opetus­tek­no­lo­gi­sista ratkai­suista. Tämä tarkoittaa käytän­nössä tiedon hankintaa itsenäi­sesti tutki­malla tai sitten bechmar­kaa­malla muita kouluja ja organi­saa­tioita. Erittäin hyvä mahdol­lisuus tiedon hankintaan ja myös päivit­tä­miseen ovat myös aiheisiin liittyvät konfe­renssit, seminaarit, webinaarit ja bodcastit.

Tulevai­suuden työ hankkeen toimijat kävivät hankki­massa osaamista ja bencmar­kaa­massa olemassa olevaa ja tällä hetkellä ajankoh­taista opetus­tek­no­logiaa ITK konfe­rens­sissa Hämeen­lin­nassa. Laite-esitte­lyiden lisäksi seminaa­rissa kuultiin paljon kokemuksia opetus­tek­no­lo­gioiden käytöstä opetuk­sessa eri koulu­tusas­teilla.

Ajankoh­taiset opetus­tek­no­logiat

Ajankoh­taista tällä hetkellä opetukseen liittyvän tekno­logian osalta ovat muun muassa tekoäly, robotiikka, XR tekno­logiat, etäope­tuksen mahdol­lis­tavat kamera­tek­no­logiat sekä oppimi­sa­na­ly­tiikka. Mikä on metaversen rooli opetuk­sessa alkaa olla myös tällä hetkellä jo ajankoh­tainen kysymys.

Etäope­tuksen mahdol­lis­tavat tekno­logiat

Tekno­lo­gioiden laite-esitte­lyissä olivat paljon läsnä erityi­sesti etäope­tukseen liittyvät tekno­logiat. COVID-19 pande­miasta johtuen erilaiset etäope­tuksen mahdol­lis­tavat kamerat ja kaiut­timet ovat tulleet markki­noille nyt entistä laajemmin. 4k kuvan­laatu on jo arkipäivää kameroissa ja puheli­missa. Opiske­lijat käyttävät älypu­he­limia opiske­lussa ja opetusta välitetään verkkoon luokista sekä erilai­sista etäope­tuksen tiloista. Yksi mahdol­lisuus etäope­tuksen ja oppimis­ko­ke­muksen laajen­ta­miseen on myös 360 video­kuvan hyödyn­tä­minen opetuk­sessa ja opetus­ma­te­ri­aa­leissa.

Opetuk­sessa tekno­lo­gioiden helppo­käyt­töisyys on oleel­lista. Langat­tomat ja luokkaan integroi­tavat tekno­logiat helpot­tavat opettajan toimintaa. Esimer­kiksi opettajan oman kannet­tavan tieto­koneen yhdis­tä­minen luokan järjes­telmiin langat­to­masti helpottaa opettajan toimintaa. Tällöin aikaa ei mene luokan tieto­ko­neille kirjau­tu­miseen, päästään eroon ylimää­räi­sistä johdoista eikä erillisiä tieto­ko­neita välttä­mättä tarvita luokissa.

XR tekno­logiat

XR tekno­logiat, kuten virtu­aa­li­tek­no­logiat (VR) ja lisätyn todel­li­suuden tekno­logiat (AR) sekä näiden sovel­ta­minen opetus­käy­tössä on yleis­tynyt eri kouluas­teilla. VR ja AR tekno­lo­giaan liittyviä sisältöjä tulee saata­ville koko ajan enemmän. Näihin tekno­lo­gioihin liittyviä sisältöjä toteut­tavat koulut itsenäi­sesti opettajien ja opiske­li­joiden kanssa. Lisäksi sisältöjä toteut­tavat monet alalla toimivat yritykset ja organi­saatiot. Myös hankkeissa toteu­tetaan monesti opetukseen liittyvää virtu­aa­lista sisältöä opettajien ja opiske­li­joiden käyttöön.

Virtu­aa­li­maa­ilmoja on hyödyn­netty opetuk­sessa jo pitkään ja esimer­kiksi Second life on ollut käytössä vuodesta 2003. Nykyään virtu­aa­li­maa­il­moissa, kuten AltSpacessa järjes­tet­tävään opetukseen päästään mukaan myös virtu­aa­li­la­seilla. Tällöin kokemus virtu­aa­li­maa­il­masta ja opetuk­sesta on entistä vaikut­ta­vampi ja toden­tun­tui­sempi. Virtu­aa­li­maa­ilmoja voidaan hyödyntää erityi­sesti etäope­tuk­sessa, seminaa­reissa, tilai­suuksien järjes­tä­mi­sessä tai etäko­kouk­sissa.

Lisätyssä todel­li­suu­dessa (AR) oikeaan maailmaan lisätään tieto­ko­neella keino­te­koi­sesti tuotettuja elementtejä. AR tekno­lo­giaan on saata­villa eri valmis­tajien laseja, joilla lisätyn todel­li­suuden elementtejä voidaan tarkas­tella ja toimia niiden kanssa vuoro­vai­ku­tuk­sessa. Lasit saattavat kuitenkin olla vielä varsin kalliit jokaisen opiske­lijan hankit­ta­vaksi. AR sovel­luksia voidaan tarkas­tella myös matka­pu­he­li­milla, jolloin puhutaan mobiiliAR tekno­lo­giasta. Kaikilla opiske­li­joilla on älypu­he­limet, jolloin AR tekno­logiaa on varsin helppo integroida opetukseen. WebAR tekno­logia helpottaa AR tekno­logian opetus­käyttöä entisestään, koska sitä käytet­täessä ei tarvitse puhelimeen ladata erillistä sovel­lusta AR sisällön tarkas­teluun. Lisättyä todel­li­suutta voidaan rakentaa myös hiekka­laa­tikkoon ja lisätä opetel­tavan asian käsit­telyyn myös pelil­li­syyttä.

Oppimi­sa­na­ly­tiikka

Oppimi­sa­na­ly­tiikka puhuttaa laajasti eri kouluas­teita. Oppia­mi­sa­na­ly­tii­kasta saattaa kaikilla olla erilaisia käsityksiä siitä, mitä se ylipäätään tarkoittaa. Oppimi­sa­na­ly­tii­kassa olennaista kuitenkin on oppimiseen liittyvän datan kerää­minen, sen visua­li­sointi ja tulkit­se­minen. Datan analy­soi­minen ja sen esittä­minen oppijalle auttaa oppijaa suunnit­te­lemaan omaa opiske­luaan eteenpäin. Oppija saa tietoa esimer­kiksi siitä missä on ollut vaikeuksia, mihin tehtävään on käytetty paljon aikaa tai mikä on ollut helppoa. Oppimi­sa­na­ly­tiikka auttaa myös opettajaa suuntaamaan opetustaan enemmän sinne missä on oppimisen kannalta haasteita. Tämä auttaa opettajaa myös oppimis­teh­tävien suunnit­te­lussa. Oppimi­sa­na­ly­tiikkaa on integroitu valmiiksi oppimi­sa­lus­toihin ja esimer­kiksi Teams­sissä on valmiina analy­tiik­ka­työ­kaluja ja sovel­luksia, joilla opiske­lijan toimintaa pääsee tarkas­te­lemaan.

Oppima­te­ri­aalin tallen­nuss­tudiot

COVID-19 pandemian aikana oppima­te­ri­aalien tärkeys on koros­tunut entisestään. Opiske­lijat suorit­tavat kursseja paljon itsenäi­sesti verkossa opiskellen ja opetta­jille on tullut tarve laatia laaduk­kaita oppima­te­ri­aalija verkko-opiskeluun. Luento­tal­len­teita saadaan nauhoi­tettua, editoitua ja jaettua opiske­li­joille erilaisten tekno­lo­gisten ratkai­sujen avulla. Nauhoi­tetut video­luennot ovat opiske­li­joiden katsot­ta­vissa ajasta ja paikasta riippu­matta. Parem­mista studioista löytyy esimer­kiksi useampia näyttöjä työsken­telyyn, laadukkaat mikro­fonit, piirtoa­lusta ja greenscreen virtu­aa­listen taustojen lisää­miseen nauhoit­teisiin. Myös studion äänie­ris­tyk­sellä on merki­tystä ja siihen voidaan vaikuttaa esimer­kiksi erilaisten verhojen avulla. Alla kuva Jyväs­kylän ammat­ti­kor­kea­koulun tallen­nuss­tu­diosta.

Tulevai­suuden työ hankkeen kehit­tä­mis­työssä raken­netaan XRlab tiloja molem­mille kampuk­sille. Näissä tiloissa opettajat ja opiske­lijat pääsevät käyttämään ja hyödyn­tämään esimer­kiksi VR tekno­logiaa opetuk­sessa ja opiskeluun liitty­vissä projek­teissaan. Oppima­te­ri­aalin tallen­nuss­tu­dioita raken­netaan opetta­jille laaduk­kaiden opetus­vi­deoiden tuotta­miseen opinto­jak­soille. Etäope­tuksen tueksi hankkeessa valmistuu MLC (Multi­location classroom) tekno­lo­gialla varus­tetut luokka­huoneet molem­mille kampuk­sille.

Mikko Hyttinen, lehtori
Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu