Podcastit ovat äänioh­jelmia, joita julkaistaan inter­ne­tissä. Podcas­teissa keskus­tellaan erilai­sista aiheista, kuten perin­tei­sissä radio-ohjel­missa. Yleensä keskus­tel­tavat aiheet ovat ajankoh­taisia ja niihin liittyy usein tarinal­lisuus. Erilaiset tarinat herät­tävät kuunte­li­joiden mielen­kiinnon ja saavat heidät kuunte­lemaan podcastia ja sitou­tumaan sen sisältöön.

Podcastit voivat olla yhden henkilön pitämiä lähetyksiä tai monesti niissä on mukana useampi henkilö, joista yksi toimii keskus­telun vetäjänä ja muut tuovat esille mieli­pi­teitään käsitel­tä­västä aiheesta. Livepodcas­teissa lähetystä kuunnellaan reaalia­jassa samaan aikaan kun sitä tehdään. Tällainen livelä­hetys voi olla seurat­ta­vissa esimer­kiksi verkko­si­vulla tai Youtu­bessa. Podcast voi olla myös tallenne, jolloin keskustelu on nauhoi­tettu etukäteen ja jaettu myöhemmin kuunnel­ta­vaksi. Myös livepodcastien nauhoit­ta­minen ja jakaminen on taval­lista.

Videoilla ja tarinoilla lisää mielen­kiintoa sisältöön

Podcas­tista saa monipuo­li­semman, jos siihen lisää myös video­kuvaa. Kuunte­lijat näkevät keskus­te­lijat ja koko keskus­te­lu­ti­lanteen, sekä siihen liittyvän ympäristön. Videoihin pystytään lisäämään mukaan myös asiaa havain­nol­lis­tavia visuaa­lisia elementtejä. Videon taustalla voi esittää esimer­kiksi asiaa havain­nol­lis­tavia kuvia tai diaesi­tyksiä. Videolta on nähtä­vissä myös podcastiin osallis­tuvien henki­löiden reaktiot sekä ilmeet ja eleet.

Tarinal­lis­ta­minen koukuttaa ja sitouttaa kuunte­li­joita. Kuten sadut ja kirjat tempaavat mukaansa mielen­kiin­toi­silla ja jännit­tä­villä juonen­kään­teillä, myös podcas­teissa kuunte­li­joiden mielen­kiintoa herätetään tarinoilla. Opetuk­sessa parhaiten mieleen jäävät aina opettajien kertomat tarinat ja esimerk­ki­ta­paukset opiskel­taviin aiheisiin liittyen. Mieleen­pai­nu­vimpia ovatkin olleet aina niiden opettajien luennot, jotka ovat olleet innos­tavia tarinan­ker­tojia ja osanneet kuvittaa ja sanoittaa luentoaan. Nämä tarinat ja esimerkit muistuvat mieleen vielä opiskelun jälkeenkin, jolloin myös käsitelty asia palautuu mieleen.

Podcas­teissa huomiota tulee kiinnittää äänen käyttöön. Vaihte­le­valla äänen­käy­töllä saa tekstiä elävöi­tettyä. Monoto­nista käsikir­joi­tuksen lukemista kannattaa välttää. Äänen­käyttöä podcas­teissa kannat­taakin harjoi­tella niin, että siitä tulee luontevaa ja sujuvaa. Tällöin podcastin kuunte­le­minen on myös kuunte­li­jalle mielui­sampaa ja kuuli­jays­tä­väl­li­sempää.

Podcast-pedago­giikkaa ja pedacasteja

Podcasteja kuunnellaan ja kuunte­le­malla opitaan. Podcastien käyttä­minen opetuk­sessa sovel­tuukin hyvin sellai­sille oppijoille, jotka oppivat parhaiten kuunte­le­malla. Podcastit monipuo­lis­tavat ja tuovat vaihtelua opetukseen ja oppimiseen muiden kurssilla käytet­tävien pedago­gisten ratkai­sujen lisäksi. Jos podcasteja käytetään opetuk­sessa, voidaan yleisesti puhua podcast-pedago­gii­kasta. Tällöin oppimisen kohteena olevaa asiaa käsitellään podcas­teissa ja opiske­lijat oppivat tarvit­tavan asian podcastien sisäl­löstä.

Podcasteja voidaan käyttää myös tukena erilai­sissa pedagog­sissa malleissa, kuten kääntei­sessä opetuk­sessa (flipped classroom). Tällöin opiske­lijat kuunte­levat opetukseen liittyvät podcastit etukäteen ja opettajan kanssa syven­netään aihetta lisää oppitun­neilla. Podcas­teissa voidaan käsitellä myös opetta­mista ja oppimista käsit­te­leviä aiheita. Näissä pedacas­teissa keski­tytään pedago­giikkaan ja opetukseen liittyviin kysymyksiin esimer­kiksi podcastien hyödyn­tä­miseen opetuk­sessa.

Erilaisia tapoja hyödyntää podcasteja opetuk­sessa

Opetuk­sessa podcasteja voidaan hyödyntää monella eri tavalla ja jokainen voi miettiä omaan opinto­jak­soonsa ja aihee­seensa sopivan tavan. Podcast voi toimia kurssilla esimer­kiksi mielen­kiinnon ja motivaation herät­täjänä opiske­li­joille. Podcasteja voidaan käyttää aiheen esittelyyn, asian syven­tä­miseen, palautteen antamiseen, asioiden yhteen­vetoon tai vaikka lisäai­neistona opinto­jak­solla. Podcastit voivat parhaim­millaan motivoida opiske­li­joita ja innostaa heitä oppimaan aiheesta lisää.

Aiheen syven­tä­miseen esimer­kiksi asian­tun­ti­joiden haastat­telut ovat oiva keino tuoda lisää syvyyttä. Opiske­lijat voivat kuunnella podcastin ja tehdä siitä muistiin­panoja sekä siihen perus­tuvia oppimis­teh­täviä. Podcas­teissa olevia keskus­te­luita voidaan jatkaa yhdessä opettajan kanssa oppitun­neilla.

Podcas­teilla saadaan opinto­jak­soille tuotua helposti työelä­mä­nä­kö­kulmaa. Esimer­kiksi haastat­te­le­malla podcas­tissa työelä­mässä toimivia alan asian­tun­ti­joita, jotka kertovat omista kokemuk­sistaan opiskel­ta­vasta aiheesta sekä sen sovel­ta­mi­sesta omassa työssään. Podcastejä voidaan hyödyntää opinto­jak­sojen lisäksi myös työelä­mälle tarjot­ta­vissa pienem­missä mikro-oppimis­ko­ko­nai­suuk­sissa.

Neljä esimerkkiä podcastien hyödyn­tä­mi­sestä

Seuraavana on esitetty neljä esimerkkiä podcastien pedago­gi­sesta hyödyn­tä­mi­sestä opetuk­sessa lähtien liikkeille yksin­ker­tai­sim­masta tavasta. Kaikkia alla olevia esimerkkejä voidaan monipuo­listaa ottamalla niihin mukaan myös videokuva.

Esimerkki 1: Luennon nauhoit­ta­minen ja tarinal­lis­ta­minen

Yksin­ker­tai­sim­millaan podcastina voi toimia opettajan laatima ääninau­hoite omista luennoistaan. Tällöin opettaja laatii omat luentonsa helposti kuunnel­tavaan ja sopivan mittaisiin nauhoi­tet­tuihin äänital­len­teisiin. Nämä tallenteet voidaan sitten jakaa opiske­li­joille eri ympäris­töissä, kuten Moodlessa tai Youtu­bessa. Luentojen tallen­ta­mi­sessa kannattaa kiinnittää huomiota sisällön kerto­miseen, tarinal­lis­ta­miseen sekä kuvit­ta­miseen erilaisin mielen­kiin­toisin esimerkein. Kaikista kurssin luennoista saa nauhoi­tettua podcast sarjan.

Esimerkki 2: Asian­tun­ti­ja­haas­tattelu

Jos podcas­tilla halutaan syventää kurssilla tai luennolla käsiteltyä aihetta, voidaan podcastina nauhoittaa asian­tun­ti­ja­haas­tattelu. Opettaja voi haasta­tella tai keskus­tella kurssin aiheeseen liittyen asian­tun­tijaa ja tarjota podcastia opiske­li­joille syven­tämään ja monipuo­lis­tamaan kurssi­ma­te­ri­aalia. Tällä tavoin saadaan helposti integroitua työelä­mä­nä­kö­kulmaa opinto­jak­soille. Opiske­li­joille voidaan antaa tehtä­väksi kuunnella podcastit ja tehdä niihin liittyen esimer­kiksi oppimis­teh­täviä. Podcastiin voi ottaa myös useamman asian­tun­tijan, jolloin keskus­te­luista saa vielä monipuo­li­semman.

Esimerkki 3: Yhteis­toi­min­nal­linen podcast

Opiske­li­joiden sitout­ta­minen mukaan podcastiin ja asian keskus­teluun yhdessä asian­tun­tijan kanssa. Otetaan opiske­lijat mukaan podcastiin keskus­te­lemaan opettajan ja asian­tun­tijan kanssa. Opiske­li­joille annetaan tehtä­väksi perehtyä aiheeseen sekä toimia mukana keskus­te­lussa asian­tun­tijan tai työelämän edustajan kanssa. Opettaja voi olla mukana keskus­te­luissa, toimia podcastin juontajan tai toimia molem­missa rooleissa. Tämä podcastien käyttötapa aktivoi opiske­li­joita passii­visen kuuntelun sijasta, sekä tukee yhteis­toi­min­nal­lisen oppimisen muotoa.

Esimerkki 4: Podcastit tehtävänä opiske­li­joille

Lisää haasta­vuutta podcastien käyttöön voidaan lisätä sillä, että annetaan podcastien tekeminen opiske­li­joille oppimis­teh­tä­väksi. Opiske­lijat suunnit­te­levat ja toteut­tavat podcastin annetusta aiheesta. Opiske­lijat tutus­tuvat aiheeseen, etsivät haasta­tel­tavan tai keskus­teluun osallis­tuvat henkilöt, opette­levat tekno­logian käytön, sekä toteut­tavat podcastin ja julkai­sevat sen. Opiske­li­joiden rooli on toimia haastat­te­lijan lisäksi asian­tun­tijana mukana keskus­te­lussa. Tämä tuo lisää vaati­musta ja vastuuta oppimiseen sekä vaatii aiheisiin paneu­tu­mista ennakolta.

Oppimis­teh­tävinä tehdyistä podcas­teista voidaan käydä lisää keskus­telua opettajan johdolla oppitun­neilla ja opiske­lijat voivat oppia myös toistensa tekemistä podcas­teista. Aiheen lisäksi opiske­lijat oppivat tekno­logian käytön, mikä puolestaan voi tuoda uutta mielen­kiintoa ja motivaa­tiota opiskeluun.

Podcas­teilla jaetaan hankkeissa synty­nyttä osaamista

Podcastit ovat hyvä keino myös hankkeissa syntyneen osaamisen jakamiseen suurem­malle yleisölle. Esimer­kiksi Digi2Market hankkeessa nauhoi­tettiin Kareliassa 4 podcastia eri aihea­lueisiin liittyen. Näistä 2 liittyi keskei­sesti myös Tulevai­suuden työ hankkeessa tehtävään kehit­tä­mis­työhön. Ensim­mäi­sessä näistä käsiteltiin oppimista tekno­lo­gioiden avulla ja toisessa ajatuksia XR tekno­lo­gioista ja tulevai­suu­desta.

Nämä nauhoi­tetut podcastit voidaan julkaista eri kanavissa, jolloin ne tavoit­tavat suuremman yleisön. Podcastit tuovat hankkeissa vaihtelua perin­teisiin kirjoi­tet­tuihin julkai­suihin nähden. Podcasteja voidaan hyödyntää myös osana kirjoi­tettua julkaisua, jolloin julkai­susta saadaan monipuo­li­sempi.

Podcast-laitteita hankittu opetuksen käyttöön

Tulevai­suuden työ hankkeessa on hankittu helppo­käyt­töiset podcast laitteet opettajien käyttöön. Näillä helposti siirret­tä­villä ja kannet­ta­villa laitteilla saadaan podcasteja tehtyä eri paikoissa ja oppimi­sym­pä­ris­töissä niin oppilai­tok­sissa kuin työpai­koilla. Näitä laitteita voivat hyödyntää myös opiske­lijat opiske­lu­pro­jek­teissaan.

Mihin sopii ja mitä tekeminen vaatii?

Podcastit sopivat kaikille opinto­jak­soille ja kaikkiin aiheisiin. Hyvä kuitenkin miettiä ja suunni­tella podcastien pedago­ginen käyttö­tar­koitus ennen tekemistä. Toimiiko se esimer­kiksi lisäma­te­ri­aalina, asian syven­tä­mi­sessä, johdantona aiheeseen vai oppimis­teh­tävänä. Mietittävä on myös, miten podcast tukee opinto­jakson osaamis­ta­voit­teiden saavut­ta­mista?

Podcastien tekeminen vaatii jonkin verran teknistä osaamista. Podcast-laitteisto pitää laittaa esimer­kiksi käyttö­val­miiksi siinä paikassa, jossa podcast nauhoi­tetaan. Lisäksi pitää opetella laitteiden käyttä­minen. Laitteiston käyttöä kannattaa harjoi­tella ennen varsi­naisen podcastin nauhoi­tusta.

Mikko Hyttinen, lehtori
Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu

Turval­linen opiske­lu­ym­pä­ristö

Ammat­ti­kor­kea­kou­lulain 31 §:ssä on säädetty opiske­lijan oikeu­desta turval­liseen opiske­lu­ym­pä­ristöön. Oppimi­sym­pä­ris­töjen tulee olla turval­lisia, mutta toisaalta niiden tulee myös mahdol­listaa ammat­ti­kor­kea­kou­lulain 9 §:ssä säädetyn julkisen opetuksen antaminen. Säännöksen mukaan opetus on lähtö­koh­tai­sesti julkista ja pääsyä opetusta seuramaan voidaan rajoittaa vain perus­tel­lusta syystä. Ammat­ti­kor­kea­koulut voivat järjes­tys­sään­nöillä edistää järjes­tystä ja opiskelun estee­töntä sujumista sekä turval­li­suutta ja opiskelun viihtyi­syyttä. Järjes­tys­sään­nöillä voidaan antaa määräyksiä esimer­kiksi liikku­mi­sesta ja oleske­lusta ammat­ti­kor­kea­koulun tiloissa. Opiske­li­joiden näkökul­masta oppimi­sym­pä­ris­töjen viihtyvyys on turval­li­suuden lisäksi keskeinen asia.

Työtur­val­li­suuslain (738/2002) tavoit­teena on parantaa työym­pä­ristöä ja työolo­suh­teita työnte­ki­jöiden työkyvyn turvaa­mi­seksi ja ylläpi­tä­mi­seksi. Työtur­val­li­suuslain säännöksiä sovel­letaan työtur­val­li­suuslain 4.1,1 §:n mukai­sesti myös opiske­li­joiden työhön koulu­tuksen yhtey­dessä. Tällä tarkoi­tetaan laajasti esimer­kiksi työhar­joit­telua, työhön rinnas­tet­tavaa käytännön opetusta, työssä oppimis­jaksoa tai työelämään tutus­tu­mista, jotka tapah­tuvat oppilai­tok­sessa tai työpai­kalla (HE 59/2002 vp, s. 26). Työtur­val­li­suus­laissa on säädöksiä yleisistä turval­li­suutta edistä­vistä tavoit­teista ja työnan­tajaa ja työnte­kijää koske­vista velvol­li­suuk­sista. Lisäksi laissa on tarkempia ja yksityis­koh­taisia työtä ja työolo­suh­teita koskevia säännöksiä esimer­kiksi työpisteen ergono­miasta ja työpaikan järjes­tyk­sestä ja siistey­destä. Nämä säännökset osaltaan kosket­tavat myös koulujen tiloissa sijait­sevia oppimi­sym­pä­ristöjä.

Tarkoi­tukseen sopivat menetelmät ja tekno­logiat

Työtur­val­li­suuslain 12 §:n mukaan työym­pä­ristön työtiloja, työme­ne­telmiä ja työssä käytet­tävien työvä­li­neiden käyttöä suunni­tel­lessa tulee ottaa huomioon niiden vaiku­tukset työnte­ki­jöiden turval­li­suuteen. Lisäksi on huomioitava, että ne ovat aiottuun tarkoi­tukseen sovel­tuvia. Työssä saadaan käyttää 41 §:n mukai­sesti vain säännösten mukaisia ja kyseiseen työhön ja työolo­suh­teisiin sopivia ja tarkoi­tuk­sen­mu­kaisia työvä­li­neitä ja laitteita. Työvä­li­neitä on käytettävä ja hoidettava asian­mu­kai­sesti. Oppimi­sym­pä­ris­töissä käytet­tävien tekno­lo­gioiden tulee olla turval­lisia käyttää ja niiden tulee soveltua suunni­teltuun ympäris­tössä tapah­tuvaan opetukseen. Välineitä tulee huoltaa ja puhdistaa asian­mu­kai­sesti.

Pereh­dyt­tä­minen oppimi­sym­pä­ris­töihin

Työnan­tajan velvol­li­suutena on työtur­val­li­suuslain 14 §:n mukaan pereh­dyttää työntekijä työhönsä. Työntekijä tulee pereh­dyttää riittä­västi työhön, työpaikan olosuh­teisiin, työme­ne­telmiin ja työvä­li­neisiin. Pereh­dy­tystä annetaan erityi­sesti ennen uuden tehtävän aloit­ta­mista, työteh­tävien muuttuessa sekä ennen uusien työvä­li­neiden ja ‑menetelmien käyttöön ottamista. Opetta­jille tulisikin tarjota ohjausta ja koulu­tusta opetus­tek­no­lo­gioiden sekä pedago­gisten menetelmien käyttöön uusia oppimi­sym­pä­ristöjä käyttöön otettaessa.

Tulevai­suuden työ ‑hankkeessa pereh­dyt­tä­miseen vastataan erityi­sesti kehit­tä­jä­opettaja sekä opetta­jalta opetta­jalle ‑mallilla, jossa opettajat jakavat uusiin oppimi­sym­pä­ris­töihin liittyvää pedago­gista ja tekno­lo­gista osaamistaan toisille opetta­jille. Oppimi­sym­pä­ristöt saattavat sijaita myös yritysten ja organi­saa­tioiden tiloissa, jolloin myös työelämän ympäris­töihin, olosuh­teisiin ja tekno­lo­gioihin tulisi saada asian­mu­kainen pereh­dytys.

Oppimi­sym­pä­ris­töjen tieto­turva ja tieto­suoja

Oppimi­sym­pä­ris­töjen turval­li­suuteen liittyvät osaltaan myös tieto­turva ja tieto­suoja ‑asioiden huomioi­minen ja toteut­ta­minen lain mukai­sesti. Tieto­suo­jalla tarkoi­tetaan erityi­sesti henki­lö­tie­tojen suojaa. Tieto­tur­valla tarkoi­tetaan puolestaan tieto­yh­teis­kun­ta­kaaren (917/2014) 3 §:n 28 kohdan mukai­sesti hallin­nol­lisia ja teknisiä toimia, joilla varmis­tetaan, että tiedot ovat vain niiden käyttöön oikeu­tet­tujen saata­villa, tietoja eivät voi muuttaa muut kuin siihen oikeu­tetut, sekä tiedot ja tieto­jär­jes­telmät ovat niiden käyttöön oikeu­tet­tujen hyödyn­net­tä­vissä. Tämä tarkoittaa erityi­sesti tietojen luotta­muk­sel­li­suuden, eheyden ja saata­vuuden varmis­ta­mista. Tieto­tur­va­toi­men­pi­teitä ovat esimer­kiksi asian­mu­kaisen lukituksen huomioi­minen tiloissa, tieto­jär­jes­telmien ja viestien salauk­sesta huoleh­ti­minen sekä käyttäjien toden­nuk­sesta, palomuu­rista ja virus­tor­jun­nasta huoleh­ti­minen.

Henki­lö­tie­tojen suoja

Henki­lö­tie­tojen suojaa säätelee erityi­sesti Euroopan parla­mentin ja neuvoston antama yleinen tieto­suoja-asetus ja asetusta täyden­netään kansal­li­sesti tieto­suo­ja­lailla (1050/2018). Tieto­suoja-asetuk­sessa on säädetty henki­lö­tie­tojen käsit­telyn yleisistä periaat­teista ja vaati­muk­sista. Esimer­kiksi asetuksen 5 artiklan mukai­sesti henki­lö­tietoja on käsiteltävä lainmu­kai­sesti, asian­mu­kai­sesti ja läpinä­ky­västi. Käsit­telyn lainmu­kaisuus tarkoittaa esimer­kiksi sitä, että henkilö on antanut suostu­muk­sensa henki­lö­tie­tojen käsit­telyyn.

Infor­moinnin tulee olla läpinä­kyvää, kun käsitellään henki­lö­tietoja. Rekis­te­röi­dyllä on esimer­kiksi oikeus saada tieto, että hänen henki­lö­tietoja käsitellään ja oikeus saada pääsy häntä koskeviin henki­lö­tie­toihin. Rekis­te­röi­dyllä on asetuksen 17 artiklan mukai­sesti oikeus pyytää tieto­jensa poista­mista. Lisäksi rekis­te­röi­dyllä on oikeus olla joutu­matta päätöksen kohteeksi, joka perustuu automaat­tiseen tietojen käsit­telyyn, kuten profi­lointiin.

Oppimi­sym­pä­ris­töissä käytetään paljon erilaisia tieto­jär­jes­telmiä, ohjel­mistoja, sosiaa­lisen median välineitä ja erilaisia opetus­tek­no­lo­gioita. Lisäksi opetuk­sesta tehdään nauhoit­teita, jaetaan niitä verkossa ja pidetään esimer­kiksi ohjausta verkon välityk­sellä.  Onkin erityisen tärkeää, että oppimi­sym­pä­ris­töissä on huomioitu tieto­suojaan liittyvät vaati­mukset, eikä opiske­li­joiden henki­lö­tie­toihin pääse käsiksi sellaiset henkilöt, joille ne eivät kuulu. Yksityi­syyden suoja on Suomen perus­tuslain (731/1999) 10 §:ssä jokai­selle turvattu oikeus.

Oppimi­sym­pä­ris­töissä käytetään lisäksi yhä enemmän uusia tekno­lo­gioita, kuten tekoälyä ja oppimi­sa­na­ly­tiikkaa. Opiske­li­joita koske­vassa automa­ti­soi­dussa päätök­sen­teossa tulee huomioida henki­lö­tie­tojen käsit­telyyn liittyvät säännökset. Tekno­lo­gioiden toiminnan turval­lisuus tulee varmistaa henki­lö­tie­tojen käsit­telyn osalta ja loppujen lopuksi rekis­te­rin­pi­tä­jällä on aina osoitus­vel­vol­lisuus siitä, että henki­lö­tie­tojen käsittely on lainmu­kai­sesti hoidettu.

Mikko Hyttinen, lehtori
Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu

Oppimi­sym­pä­ristöt ja opetuksen vapaus

Ammat­ti­kor­kea­kou­lujen toimintaa säätelee keskei­sesti ammat­ti­kor­kea­kou­lulaki (932/2014) sekä valtio­neu­voston asetus ammat­ti­kor­kea­kou­luista (1129/2014). Ammat­ti­kor­kea­kou­lujen oppimi­sym­pä­ristöjä ei ole tarkemmin määri­telty ammat­ti­kor­kea­kouluja koske­vassa lainsää­dän­nössä. Myöskään lakia koske­vissa esitöissä ei ole otettu kantaa siihen, millaisia oppimi­sym­pä­ris­töjen ammat­ti­kor­kea­kou­lussa tulisi olla tai minkä­laista opetus­tek­no­logiaa niiden tulisi sisältää.

Oppimi­sym­pä­ristöt voidaan yleisesti ymmärtää varsin laajasti. Nimensä mukai­sesti oppimi­sym­pä­ristöt ovat erilaisia ympäristöjä, joissa oppiminen tapahtuu tai mahdol­listuu. Oppimi­sym­pä­ristöt voivat olla fyysisiä tai virtu­aa­lisia tiloja, kuten luokka­huo­neita tai verkko­ym­pä­ristöjä. Oppimi­sym­pä­ristöt voivat sijaita koulun raken­nuk­sissa, sähköi­sesti koulun verkossa tai työpai­koilla. Esimer­kiksi koulu­tukseen liittyvät harjoit­telut tehdään työpai­koilla ja tällöin työpaikat toimivat opiske­li­joiden oppimi­sym­pä­ris­töinä. Päätar­koi­tuksena oppimi­sym­pä­ris­töillä on oppimisen mahdol­lis­ta­minen.

Ammat­ti­kor­kea­kou­lulain 5 §:n mukaan ammat­ti­kor­kea­koulut ovat osakeyh­tiö­muo­toisia oikeus­hen­ki­löitä. Ammat­ti­kor­kea­koulut voivat tällöin varsin itsenäi­sesti päättää toimin­nastaan ja oppimi­sym­pä­ris­töistään. Vapautta oppimi­sym­pä­ris­töjen käyttöön ja sovel­ta­miseen opetuk­sessa lisää lain 9 §:ssä on säädetty opetuksen vapaus. Opettajat voivat tällöin varsin vapaasti päättää, miten he erilaisia ympäristöjä käyttävät ja mitkä niistä parhaiten palve­levat oppimista ja opetusta. Tällöin on täysin mahdol­lista käyttää luokka­huo­netta ja liitu­taulua opetukseen siinä missä virtu­aa­li­tek­no­lo­gialla toteu­tettua opetusta avattarien välityk­sellä virtu­aa­li­maa­il­massa. Oppimi­sym­pä­ris­töjen tulisi palvella mahdol­li­simman laajasti opetuksen erilaisia pedago­gisia ratkaisuja sekä tukea erilaisia oppimisen muotoja.

Ammat­ti­kor­kea­koulun tehtävät, tavoitteet ja työelä­mäyh­teistyö oppimi­sym­pä­ris­töjen taustalla

Ammat­ti­kor­kea­kou­lulain (932/2014) 4 §:ssä on säädetty ammat­ti­kor­kea­koulun tehtä­vistä. Säännöksen 1 momentin mukaan ammat­ti­kor­kea­koulun tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehit­tä­misen vaati­muksiin sekä tutki­mukseen, taiteel­lisiin ja sivis­tyk­sel­lisiin lähtö­kohtiin perus­tuvaa korkea­kou­luo­pe­tusta. Korkea­kou­luo­pe­tusta annetaan ammatil­lisiin asian­tun­ti­ja­teh­täviin. Lisäksi ammat­ti­kor­kea­koulun tehtävänä on tukea opiske­lijan ammatil­lista kasvua.

Ammat­ti­kor­kea­kou­lua­se­tuksen (1129/2014) 4 §:ssä on puolestaan säädetty tarkemmin tutkintoon johtavien opintojen yleisistä tavoit­teista. Asetuksen 4 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan opintojen tavoit­teena on, että tutkinnon suorit­ta­neella on laaja-alaiset käytän­nöl­liset perus­tiedot ja ‑taidot sekä teoreet­tiset perusteet toimia työelä­mässä oman alansa asian­tun­ti­ja­teh­tä­vissä. Ylemmän ammat­ti­kor­kea­koulun (YAMK) opintojen tavoitteet ovat asetuksen 5,1.1 §:n mukai­sesti vaati­vammat ja opiske­li­jalta edelly­tetään laajojen ja syväl­listen tietojen sekä tarvit­tavien teoreet­tisten tietojen saavut­ta­mista. Opinnot tähtäävät siihen, että opiske­lijan on mahdol­lista toimia työelämän kehit­täjänä vaati­vissa asian­tuntija- ja johta­mis­teh­tä­vissä.

Lakia koskevan halli­tuksen esityksen (HE 26/2014 vp) mukaan ammat­ti­kor­kea­kou­lujen koulu­tus­teh­tävän lähtö­kohtana on erityi­sesti käytäntöön painottuva korkea­kou­luo­petus ja koulu­tuk­sessa tulisi ensisi­jai­sesti huomioida työelämän kehit­tä­misen vaati­mukset (HE 26/2014 vp, s. 26). Ammat­ti­kor­kea­kou­lujen tulee lisäksi tehtäviä suorit­taessaan olla ammat­ti­kor­kea­kou­lulain 6 §:n mukai­sesti yhteis­työssä elinkeino- ja työelämän kanssa sekä tehdä yhteis­työtä suoma­laisten ja ulkomaisten korkea­kou­lujen kanssa.

Ammat­ti­kor­kea­kou­luille laissa säädetyt tehtävät, opinnoille asetetut tavoitteet sekä yhteistyön vaatimus elinkei­noe­lämän ja toisten korkea­kou­lujen kanssa asettavat osaltaan vaati­muksia myös oppimi­sym­pä­ris­töille ja niiden suunnit­te­lulle. Oppimi­sym­pä­ris­töjen tulisi olla sellaisia, että ne parhaiten mahdol­lis­tavat ammat­ti­kor­kea­kou­luille laissa säädet­tyjen tehtävien ja opinnoille asetet­tujen tavoit­teiden toteut­ta­misen.

Oppimi­sym­pä­ris­töjen tulisi huomioida erilaisiin lähtö­kohtiin perustuva opetus sekä tukea työelämän vaati­muksiin annet­tavaa korkea­kou­luo­pe­tusta. Oppimi­sym­pä­ris­töjen tulee tällöin mahdol­listaa niin teoriao­petus kuin käytän­nön­opetus. Laaduk­kailla oppimi­sym­pä­ris­töillä voidaan tukea opiske­li­joiden ammatil­lista kasvua opetuksen ja ohjauksen lisäksi, sekä mahdol­listaa opiske­li­jalle merki­tyk­sel­lisiä oppimis­ko­ke­muksia. Oppimi­sym­pä­ris­töissä olevilla opetus­tek­no­lo­gi­silla ratkai­suilla voidaan tukea ja helpottaa oppimista ja mahdol­listaa osaltaan asetuksen (1129/2014) 4 §:ssä säädet­tyjen opintojen tavoit­teiden toteu­tu­minen.

Tutki­muksen ja jatkuvan oppimisen mahdol­lis­ta­minen

Ammat­ti­kor­kea­koulun tehtävänä on ammat­ti­kor­kea­kou­lulain 4.2 §:n mukaan harjoittaa ammat­ti­kor­kea­kou­luo­pe­tusta palve­levaa sekä työelämää ja alueke­hi­tystä edistävää tutki­mus­toi­mintaa. Tämä korostaa ammat­ti­kor­kea­koulun roolia yhteis­kun­nal­lisena kehit­täjänä. Tutki­mustyö palvelee ammat­ti­kor­kea­kou­luo­pintoja ja samalla edistää työelämää ja alueke­hi­tystä. (HE 26/2014 vp, s. 26) Oppimi­sym­pä­ris­töjen suunnit­te­lussa ja kehit­tä­mi­sessä tulisi ottaa huomioon opetuksen lisäksi myös ammat­ti­kor­kea­kou­lussa tapahtuva tutki­mus­toi­minta. Tutki­mus­toi­minta palvelee ammat­ti­kor­kea­kou­luo­pe­tusta ja tutki­musym­pä­ristöt toimivat osaltaan myös oppisen mahdol­lis­tavina oppimi­sym­pä­ris­töinä.

Tehtä­viään hoitaessaan ammat­ti­kor­kea­koulun tulee tarjota mahdol­li­suuksia jatkuvaan oppimiseen (ammat­ti­kor­kea­kou­lulaki, 4 § 2 mom.). Halli­tuksen esityksen mukai­sesti tämä pitää sisällään muun muassa aikuis­kou­lu­tuksen, jonka kehit­tä­mi­sessä tulee huomioida erityi­sesti työelä­mä­osaa­misen ylläpi­tä­minen ja vahvis­ta­minen (HE 26/2014 vp, s. 26). Lisäksi ammat­ti­kor­kea­kou­lua­se­tuksen 4.1,1 §:n mukaan opintojen tavoit­teena on, että tutkinnon suorit­ta­neella on edelly­tykset oman ammat­ti­taidon kehit­tä­miseen ja elini­käiseen oppimiseen. Uudet oppimi­sym­pä­ristöt tulisikin suunni­tella niin, että ne mahdol­lis­tavat elini­käinen oppimisen ja näin ollen ottavat huomioon myös eri ikäiset ja taustaiset oppijat.

Mikko Hyttinen, lehtori
Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu