Älykkäiden tilojen yleistyminen on näkynyt teknologiatrendien trendimittauksissa jo niin usein, että sitä ei voi laskea enää vain heikoksi signaaliksi. Maineikkaan Gartnerin viimevuotisen ennustuksen mukaan älykkäät tilat ja älyseinät ovat vaikuttavimpia todellisuutta ja virtuaalisuutta yhdistäviä teknologioita, jotka tulevat yleistymään voimakkaasti 3–6 vuoden sisällä.
(lisää…)Tekijä: Risto Salminen
-
Opinnäytetyö: Murroksen kokenut henkilöstöjohtaminen vaatii virtuaalista osaamista
Tulevaisuuden Työ ‑hankkeelle tehdyssä Johtamisen ja liiketoimintaosaamisen YAMK-opinnäytetyössäni kehitettiin modernia teknologiaa hyödyntäviä työtapoja tulevaisuuden henkilöstöammattilaisille. Selvisi, että tulevaisuuden henkilöstöjohtaminen on yksilöllisesti joustavaa, mutta yhteisöllisyyttä tukevaa – ja virtuaaliteknologialla on siinä merkittävä rooli.
Kehitystyö asiantuntijatiimissä
Kehittämisessä hyödynnettiin Karelia-ammattikorkeakoululle keväällä 2022 valmistuneita oppimis- ja työskentely-ympäristöjä. Kehitystyö toteutettiin työpajatyöskentelynä ja tutkimushaastatteluina. Huhtikuussa 2022 pidetyssä työpajassa Tikkarinteen kampukselle koottiin henkilöstöalan ammattilaisista koostuva työryhmä, joka tutustui Studio Canvas ‑suunnittelutilaan, Simula-oppimisympäristöön, MLC-luokkatilaan sekä A212-yhteissuunnittelutilaan. Tutustumisen kohteena olivat erityisesti uudet teknologiset ratkaisut eli digitaalinen yhteissuunnitteluseinä, simulaatioteknologia, etäläsnäolon mahdollistava jaetun luokkatilan kokonaisuus sekä kosketusnäytölliset valkotauluseinät. Asiantuntijoiden ajatuksia tekniikan hyödynnettävyydestä omaan työhönsä selvitettiin työpajaideoinnin lisäksi haastatteluilla. Tutkimuksessa haastateltiin myös hankkeen henkilökuntaa ja heiltä kerättiin kokemuksia tilojen käyttöönottoon liittyen.
Interaktiivinen teknologia, laajakuvanäytöt, monipuoliset tiedon jakamismahdollisuudet sekä hyvät kaiutinjärjestelmät mahdollistavat aidonoloisen vuorovaikutuksen silloinkin, kun osa osallistujista on etänä ja osa paikan päällä. Ryhmätyöskentelyyn suunnitellut työkalut edistävät yhteisöllisyyttä ja mahdollistavat hybridityön tekemistä entistä laajemmalla tavalla. Kehitystyössä selvisi, että uusi tekniikka tuo monipuolisuutta erityisesti osaamisen kehittämiseen esimerkiksi simulaatiokoulutuksien ja etätyönopastuksen muodossa. Hybridityöhön suunnitellut työskentely-ympäristöt muokkautuvat erilaisiin käyttötarkoituksiin ja erilaisille käyttäjille.
Työskentelyä Canvas Studio ‑yhteissuunnittelutilan seinän ääressä. Työelämän murros
Työelämän nopea muuttuminen on asettaa muutostarpeita organisaatioiden toimintatavoille. Hybridityön yleistyminen sekä työväestön demografiset ja globalisaation aiheuttamat muutokset muuttavat työelämää. Henkilöstöjohtamiselta vaaditaan yksilöllistä joustavuutta. Työn tekemisen uusi tapa on yhteisöohjautuva organisaatiomalli, jossa tiimit saavat entistä enemmän valtaa ohjata työn tekemistä. Tässä kehitystyössä saatuja tuloksia voidaan hyödyntää uusia monikäyttöisiä työskentelytiloja suunnitellessa sekä yhteisöllisyyteen perustuvien toimintatapojen eteenpäin viemisessä. Toivon, että kehitystyössä saatu tieto ja kokemukset inspiroivat uusiin teknologioihin tutustumiseen ja innostavat niiden hankintaan yrityksissä.
Kirjoittaja:
Annika Rieppo, johtamisen ja liiketoimintaosaamisen opiskelija, Tradenomi (YAMK)
-
Inspiroivat puhujat johdattelivat ajatukset työelämän murrokseen
Kolme erilaista ja keskenään ristennyttä näkökulmaa, noin sata kuulijaa ja tunti aikaa. Tulevaisuuden työ ja oppiminen työn lomassa ‑webinaarisarja käynnistyi perjantaina 11. marraskuuta ajatuksia herättäneellä ja puhujakattauksestaan kiitoksia keränneellä webinaarilla. Tulevaisuuden työ ‑hankkeen järjestämä avausosa sisälsi puheenvuorot Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivulalta, Porokylän Leipomo Oyssä nykyisin henkilöstöjohtajana työskentelevältä Tomi Tuomasjukalta sekä Thinglink Oyn toimitusjohtaja Ulla-Maaria Koivulalta. Puheenvuoroissa käsiteltiin etenkin sitä, minkälaista merkitystä sillä on, missä työ tehdään, ja minkälaisia vaikutuksia sillä on esimerkiksi luovuuteen ja työssä kehittymiseen.
Aamun avannut Antti Koivula puhui etätyön sisällöstä ja merkityksestä. Pahimpina koronavirusaikoina moni siirtyi etätyöhön. Pandemia tilanteen paikallinen vaihtelu muutti usein sitä, tehtiinkö työtä työpaikan ja etätyöpisteen välillä, mikä johti siihen, että keskustelu etätyöstä, lähityöstä, monipaikkatyöstä ja virtuaalityöstä muuttui aivan uudenlaiseksi, kun yhä useammalla oli näistä työn muodoista kokemusta.
Maailman kriisit ja muut megatrendit muuttavat työtä
Koivula käsitteli työn tulevaisuutta koronan jälkeisessä ajassa myös ennakoimattoman maailmantilanteen vaikutuksen alla. Tällä hetkellä työn tulevaisuudesta puhuttaessa on huomioitava koronan ja Venäjän hyökkäyssodan lisäksi myös ilmastokriisi ja digitalisaatio. Ajallisesti nämä maailmaa muuttavat asiat ovat erilaisia, mutta kaikki vaikuttavat työn murrokseen sekä työvoiman saatavuuteen.
Myös ihmisten käsitys jo siitä, mikä on työpaikan toimiston rooli, on muuttumassa. Toimisto voidaan nähdä esimerkiksi rauhan tyyssijana, teknologisena älytilana tai usein ihmisten ja ideoiden kohtaamispaikkana, jolloin yhteisöllisyyden kautta käydään yhteistä keskustelua. Se synnyttää luovuutta ja aktiivisuutta miettiä myös sitä, miten voidaan työskennellä uudella ja merkityksellisellä tavalla.
“Kun ollaan yhdessä, toimistosta tulee tehdä juhlan paikka, eikä hyödyntää sitä rutiinien työstämiseen. Rutiineja voidaan tehdä etätyönä”, Antti Koivula sanoi.
Koivulan mukaan paras tapa löytää kuhunkin organisaatioon sopiva balanssi niin etätyön ja lähityön käytäntöjen suhteen on avoin, kaikki osapuolet huomioiva keskustelu kullakin työpaikalla.
Onko työasioiden ajattelu työtä ja tarvitseeko työaikaa seurata?
Monipuolisesti johtamisen ja henkilöstötyön parissa työskennellyt ja johtohenkilöitä valmentanut Tomi Tuomasjukka puhui paljon siitä, mitä on työ ja mitä on etäällä oleminen, minkä vuoksi sana etätyö tuntui ymmärrettävästi hankalalta, ehkä aikansa eläneeltä käsitteeltä. Lisäksi hän näki, että etänä työskentelemiseen liittyy jännitettä, ristiriitaa ja jopa epäilystä siitä, onko etänä tehty työ yhtä arvokasta kuin työpaikalla tehty sama työ.
Tuomasjukka pohdiskeli paljon sitä, mikä lasketaan työksi. Kun ajattelee töitä, saa ehkä töihin liittyvän oivalluksen, vaikkei niin aikonut tehdä, onko se työtä, Tuomasjukka sanoi.
“Entä teenkö vain työpaikalla oikeaa työtä? Etätyö sanana on kahle, sillä (monessa ammatissa) työtä voidaan tehdä missä vain, milloin vain ja miten vain. Pitäisikö ryhtyä puhumaan vain työstä?”, Tuomasjukka sanoi.
Se, mikä määritetään työnteoksi, vaikuttaa myös siihen, kuinka järkevää on tehdä vaikkapa työajanseurantaa. Tuomasjukan mukaan tulevaisuudessa tämä työnteon aikaan ja paikkaan liittyvä muutos voi tuoda työhön vaihtoehdoksi alustatyötä, jolloin ihmiset toimisivat oman osaamisensa puitteissa mikroyrittäjinä sen sijaan että antaisivat työpanoksensa yhdelle organisaatiolle.
Virtuaalisessa tilanteessa saa oppia tekemällä virheitä
Aamun kolmas puhuja Ulla-Maaria Koivula on nähnyt vuosien ajan muutosta siinä, miten organisaatioissa ihmiset kohtaavat työtehtäviään. Ulla-Maaria Koivula sanoi, että organisaatioiden tulee miettiä, milloin henkilöstön kanssa kannattaa tavata kasvotusten ja milloin riittäisi etäkohtaamiset. Myös Antti Koivula korosti, että tällaiset päätökset ovat organisaatiokohtaisia.
“Kohtaamiset ovat tärkeitä, kun työstetään yhdessä jotakin asioita. Virtuaaliympäristöjen merkitys työn teossa ja etenkin perehdytyksessä on kasvanut. Perehdytyksen virtualisoinnista on yrityksissä hyviä kokemuksia”, Ulla-Maaria Koivula sanoi.
Työhön liittyvän tekemisen muuttuminen osin virtuaaliseksi on alkanut perehdytysten kaltaisesta toiminnasta. Viime aikoina uutena tarpeena on tullut esille soft skills ‑osaaminen, jota voidaan harjoittaa myös virtuaalisesti. Esimerkiksi Thinglinkin verkkosovelluksella on toteutettu kaupassa helppojen ja hankalien asiakkaiden kohtaamisia, mikä on valmistanut opiskelijoita ja työntekijöitä tilanteisiin, joihin he eivät toivottavasti koskaan joudu työssään törmäämään.
“Virtuaalisesti oppien ihminen voi oman valinnan kautta seurata, miten oma valinta vaikuttaa tilanteen etenemiseen”, Ulla-Maaria Koivula korosti.
Puheenvuoroissa korostui, että työelämä on muuttuneet viime vuosina paljon, mikä vaatii paljon sekä teknologialta että ihmisiltä. Suhtautuminen monipaikkatyöhön ja jatkuvaan osaamisen lisäämiseen on oltava erilaista nyt kuin viime vuosikymmenellä. Hybridityö ja hybridioppiminen eivät jääneet vain korona-ajan ilmiöiksi, vaan ne ovat arkea myös tulevaisuudessa.
23.11.2022
Kirjoittajat:
Risto Salminen, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Minna Rokkila,opetusteknologia-asiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Päivi Sihvo, projektipäällikkö, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
-
Työelämäkumppanit saatiin mukaan elinkaariarvioinnin eri vaiheisiin
Karelia-ammattikorkeakoulun Tulevaisuuden työ ‑hankkeessa kehitetään teknologioiden hyödyntämisen lisäksi osallistavia tapoja tehdä yhteistyötä työelämän kanssa. Elinkaariarvioinneissa työelämäkumppanit ovat tärkeitä, sillä pelkillä laskelmilla ei opita samoin kuin silloin, kun datalla on todellinen lähde sekä ympäristö, jossa arvioinnin tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä.
Yliopettaja Lasse Okkonen kertoo Karelian Pulssi-verkkojulkaisussa, miten voidaan osallistaa työelämäkumppaneita aktiivisesti elinkaariarvioinnin eri vaiheisiin.
-
Uusien tilojen 360-esittelyt julki
Karelia-ammattikorkeakoulun medianomiopiskelijat loivat syksyllä 2022 esittelyn Tulevaisuuden työ ‑hankkeessa kehitetyistä uusista tiloista. 360-kuvauksen avulla tiloja ja niiden käyttötarkoituksia esittelevässä toteutuksessa on mukana uusei tilojen lisäksi myös jo 2010-luvulla paljon käytetty Simula, jonka käyttömahdollisuuksia on lisätty hankkeen aikana uudenlaisilla teknologisilla ratkaisuilla.
Voit tutustua toteutukseen täällä
-
Karelian uudet tilat esillä Viive-lehdessä
Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden Viive-lehti haastatteli kesällä Tulevaisuuden työ ‑hankkeen projektiasiantuntija Risto Salmista kysellen hankkeen avulla käyttöön saatuja uusia oppimisympäristöjä. Artikkeli on luettavissa Viive-lehden verkkosivuilla. Artikkeliin liittyy myös video, jossa Salminen kertoo myös tiloihin liittyvistä tulevista suunnitelmista.
Viive-lehti on verkkolehti, jonka sisältö on Karelian opiskelijoiden tuottamaa. Aiemmin Viive-lehden sisällöstä vastasivat medianomiopiskelijat, mutta nykyisin sisältöä voivat tehdä kaikki opiskelijat koulutusalasta riippumatta.
-
ITK2022: Kuinka kehittäjäopettajat toimivat Kareliassa?
Tulevaisuuden työ ‑hanke esitteli lokakuun alussa ITK-konferenssissa Hämeenlinnassa Karelian kehittäjäopettajamallia. Hankkeessa rakennetussa ja jatkuvasti päivittyvässä toimintamallissa yhdistyy pedagoginen kehittäminen, digipedagogiset ja teknologiset kokeilut sekä opettajakollegoille entistä vahvemman digipedagogisen osaamisen jakaminen. Risto Salmisen esitystä täydensivät omisten kokemustensa kautta kehittäjäopettajat Hanna Vienonen sekä Aini Simola.
Esitystä seurasi 80 kuulijaa, joita keskusteluiden perusteella kiinnosti etenkin se, miten kollegoille kertynyttä osaamista saadaan levitettyä organisaatiossa laajemmin
Torstaina 6.10. pidetyn esityksen sisältö on nähtävissä muiden ITK-konferenssin mielenkiintoisten esitysten joukossa tai suoraan alta.
-
Webinaarisarja: Tulevaisuuden työ ja oppiminen työn lomassa
Työelämä ja työssä tapahtuva oppiminen ovat muuttuneet viimeisen kahden vuoden aikana paljon. Hybridityö ja hybridioppiminen eivät jääneet vain korona-ajan ilmiöiksi, vaan ne ovat arkea myös tulevaisuudessa. Ennakoimattomat muutokset ja digitalisaation voimakas kehittyminen vaikuttavat työhön, työelämään ja siellä tarvittavaan osaamiseen ja oppimiseen. Samalla resilienssistä eli muutoskyvykkyydestä on tullut yhä keskeisempi työelämässä tarvittava taito.
Miltä työn ja työelämän tulevaisuus näyttää? Minkälaista kykyä ja osaamista työssä tarvitaan? Entä miten tällaista osaamista voidaan kehittää organisaatioissa myös tulevaisuudessa? Minkälainen menestyksen edellytys työn lomassa tapahtuva oppiminen voi olla? Näihin teemoihin pureudutaan marraskuussa 2022 käynnistyneessä, kaikille avoimessa Tulevaisuuden työ ja oppiminen työn lomassa ‑webinaarisarjassa.
Webinaareissa kuulemme asiantuntijapuheenvuorojen lisäksi esimerkkejä hyvistä käytännöistä. Julkaisemme webinaarien esitykset Howspace-yhteistyöskentely-ympäristössä, jossa ennakkoon ilmoittautuneet voit osallistua myös teemaan liittyviin mielenkiintoisiin keskusteluihin.
Webinaarit
pe 14.4.2023 klo 8.30–9.30: Miten osaamista lisätään virtuaaliympäristöjen avulla?
Tarkemmat tiedot julkaistaan helmi-maaliskuussa.
Menneet:
pe 11.11.2022 klo 8.30–9.30: Mihin työn tulevaisuus on menossa?
- Työn tulevaisuus koronan jälkeen ja ennakoimattoman maailman tilanteen edetessä
Antti Koivula, pääjohtaja, Työterveyslaitos - Etätyö on vanhentunut käsite
Tomi Tuomasjukka, henkilöstöjohtaja, Porokylän Leipomo Oy - Virtuaaliympäristöjen merkitys muuttuvassa työssä ja henkilöstön koulutuksessa – esimerkkejä suomalaisista yrityksistä
Ulla-Maaria Koivula, toimitusjohtaja, Thinglink Oy
pe 25.11.2022 klo 8.30–9.30: Työssä oppimisen mahdollisuuksia avaamassa
- Strateginen oppiminen tärkein menestystekijämme
Juha Koskinen, strategisen oppimisen tienraivaaja, tietokirjailija
- Digitaaliset ratkaisut ketterän oppimisen tukena — Case HJK
Joona Ryhänen, Valamis Oy
pe 9.12.2022 klo 8.30–9.30: Tulevaisuuden osaaminen ja osaamisen tunnistaminen
- Kohti planetaarista viisautta ja kestävää työelämää
Hannu L. T. Heikkinen, professori, Jyväskylän yliopisto - Osaamis- ja oppimistarpeiden tunnistaminen
Pirkko-Liisa Hyttinen, työ- ja organisaatiopsykologi, LiidPliis
Liisa Porento, projektipäällikkö, Pohjois-Karjalan Kauppakamari - Oppimismuotoilu osaamisen kehittämisen tukena
Minna Rokkila, opetusteknologia-asiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Päivi Sihvo, projektipäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu Tulevaisuuden Työ ‑hanke
pe 27.1.2023 klo 8.30–9.30: Miten voin oppia työn lomassa?
- Mikro-oppiminen työn lomassa
Petteri Kallio, johtaja, koulutusliiketoiminta, FT, HAUS Kehittämiskeskus Oy - Arjessa oppiminen Elisassa.
Mikko Reijonen, HR-kehittämispäällikkö, Elisa Oyj
pe 24.2.2023 klo 8.30–9.30: Tavoitteena digikyvykäs organisaatio
- Apua Digiin — Mitä hyötyä digikyvykkyyden tunnistamisesta on organisaatiolle? Digikyvykkyyden tunnistamisen työkaluja.
VTT:n asiantuntijat Jukka Kääriäinen ja Jyrki Poikkimäki
- Tulossa kokeiluun Karelian jatkuvan oppimisen portaali
Kyvykkyys ‑hankkeen toimijat
Ilmoittautuminen
Voit ilmoittautua kaikkiin tilaisuuksiin samaan aikaan tällä ilmoittautumislomakkeella.
Kenelle
Esimiehille, yrittäjille, asiantuntijoille ja muille työnteon kehittäjille sekä kaikille, jotka ovat kiinnostuneita tulevaisuuden työstä, oppimisesta ja uusista osaamisen kehittämisen tavoista.
Aika ja paikka
Kuudes webinaari järjestetään perjantaina 14.4. klo 8.30–9.30. Webinaarit järjestetään Teams-yhteydellä, joten voit osallistua tilaisuuteen mistä vain. Osallistumislinkki ja kutsu Howspace-ympäristöön lähetetään ennakkoon ilmoittautuneille.
Tilaisuuden järjestäjä
Webinaarisarjan toteuttavat Karelia-ammattikorkeakoulun Tulevaisuuden työ- ja Työelämälähtöinen kyvykkyyksien johtaminen ja kehittäminen ‑hankkeet sekä Kauppakamarin Työnantajat koulutuksen tukena ‑hanke.
- Työn tulevaisuus koronan jälkeen ja ennakoimattoman maailman tilanteen edetessä
-
Video: Oppimisen tulevaisuuden trendit Karelia 30 ‑areenassa
Tulevaisuuden työn asiantuntijat vierailivat maaliskuussa Karelia 30 ‑areenan avausjaksossa. Mikko Hyttinen, Minna Rokkila sekä hankkeessa maaliskuun alussa aloittanut Risto Salminen tekivät katsauksen Tulevaisuuden työ ‑hankkeen toimiin ja kertoivat kokemustensa perusteella näkemyksiään oppimisen tulevaisuuden trendeistä.
Katso koko jakso alta.