Digita­li­saatio on tullut voimak­kaasti kaikkialle työelämään ja yhteis­kuntaan. Tämä koskee myös koulu­tusor­ga­ni­saa­tioita, joilla on myös keskeinen rooli lisätä kansa­laisten ja opiske­li­joiden digio­saa­mista. Henki­löstön digituen mahdol­lis­ta­mi­seksi organi­saa­tioihin on raken­nettu digimen­to­ri­toi­mintaa. Uudet tekno­logiat tulee integroida osaksi työhön, palve­luihin, johta­miseen sekä oppimiseen ja opetukseen.  

Tämä vaatii usein näihin liittyvien toimin­ta­mallien kehit­tä­mistä. Tulevai­suuden työ hankkeessa kehitettiin kehit­tä­jä­opet­ta­ja­mallia, jossa uutta tekno­logiaa ja sen pedago­gista hyödyn­tä­mistä otettiin haltuun ja jaettiin synty­nyttä osaamista organi­saa­tiossa opetta­jalta opetta­jalle ohjel­malla. Tässä artik­ke­lissa kerrotaan kehit­tä­jä­opettaja mallin syntyä ja kuvataan synty­nyttä mallia. 

Näin kehit­tä­jä­opet­ta­ja­toi­minta aloitettiin 

Karelia-ammat­ti­kor­kea­ku­lussa kehit­tä­jä­opet­ta­ja­mallin pilotointi on kirjattu strate­giseen henki­lös­tö­suun­ni­telmaan.  Mallin avulla on tavoit­teena kehittää Karelian pedago­gista osaamista ja digitaa­liseen jousta­vuuteen perus­tuvaa oppimis­kult­tuuria. Hankkeen aikana toteu­tettiin kaksi avointa kehit­tä­jä­opet­ta­ja­hakua, neljä kehittäjäopettajaa/hakukierros. Hakujen yhtey­dessä kannus­tettiin eri koulu­tusa­lojen opettajia hakemaan kehit­tä­jä­opet­ta­jaksi. Kehit­tä­jä­opet­tajien tuli kuvata hakemisen yhtey­dessä hankkeen tavoit­teiden ja Karelian strategian mukainen pedago­ginen kehit­tä­mis­pro­jekti. Kehit­tä­mis­pro­jektiin tuli liittää uuden tekno­logian pedago­ginen kehit­tä­minen. Kehit­tä­jä­opet­ta­jilta edelly­tettiin myös uuden­laisen työelä­mäyh­teistyön raken­ta­mista omissa projek­teissaan ja oman osaamisen jakamista ja kolle­goiden sparraa­mista.  Lisäksi edelly­tettiin esimiehen puoltoa. Hakemukset käsiteltiin sekä rahoit­tajan että Karelian sisältä muodos­tetun ryhmän yhteis­työnä. Valin­noissa painottui kehit­tä­mis­pro­jektin kuvaus suhteessa sille asetet­tuihin tavoit­teisiin sekä hakijan innos­tu­neisuus tulevaan tehtävään.  

Hankkeen alussa hankkeessa aloitti neljä kehit­tä­jä­opet­tajaa, joista osa jatkoi edelleen tehtä­vässään toisen kierroksen kehit­tä­jä­opet­tajien kanssa. Jokai­sella kehit­tä­jä­opet­ta­jalla oli 350–400 tuntia työaikaa tähän tehtävään. Kehit­tä­mis­pro­jekti ja sen tulosten levit­tä­minen kesti noin vuoden. Yhteisten kokousten avulla tuettiin kehit­tä­jä­opet­ta­jayh­teisön toimintaa. Kehit­tä­jä­opet­ta­jilla oli mahdol­lisuus perehtyä oppimis­muo­toiluun ja uusimpiin tekno­lo­gioihin ja osallistua kansal­lisiin tapah­tumiin, kuten ITK-päiville.  

Hankkeessa toimi yhteensä 7 kehit­tä­jä­opet­tajaa, joista jokainen toteutti pedago­gisen kehit­tä­mis­pro­jektin. Kehit­tä­jä­opet­tajat olivat eri sosiaali- ja tervey­sa­lalta, media-alalta sekä liike­ta­louden ja matkailun aloilta.  

Pedago­gi­sissa kehit­tä­mis­pro­jek­teissa on esimer­kiksi kehitetty seuraavia asioita:  

• otettu haltuun ja pilotoitu opetuk­sessa hyödyn­net­tävää uutta tekno­logiaa (esim. hybri­di­si­mu­laatiot, podcastit, virtu­aa­li­to­del­lisuus, toimin­na­noh­jaus­oh­jel­misto) 
• kehitetty työelä­mäyh­teistyön tiiviimpää linki­tystä opinto­jakso suunnit­teluun ja toteu­tukseen (esim. osaamis­tar­ve­ky­selyt, työelä­mäyh­teistyön kontak­ti­pisteet, asian­tun­ti­ja­podcastin dialo­ginen suunnittelu) 
• kehitetty mikro-oppimisen hyödyn­tä­mistä opinto­jakson tai yrittäjyys opintojen toteutukseen​ 

Kehit­tä­jä­opet­ta­ja­toi­minnan tuloksena syntyi erilaisia koulu­tus­tuot­teita, toimin­ta­malleja ja verkostoja, joita voidaan hyödyntää eri alojen koulu­tuk­sissa, TKIO- ja TKI toimin­nassa. 

Kehit­tä­mis­pro­jektien jälkeen kehit­tä­jä­opet­tajat ovat jakaneet kerty­nyttä osaamistaan ja sparranneet kollegoja hyödyn­tämään kehitettyjä asioita. Tämä on tapah­tunut opettajan arjessa sekä erilai­sissa työpa­joissa. Tämän lisäksi he toimivat asian­tun­ti­joina ja koulut­tajina opetta­jalta opetta­jalle ohjel­massa, joka suunni­teltiin osaksi pedago­gisen osaamisen valmen­nusta. Kehit­tä­jä­opet­tajien innos­tu­neella asenteella on suuri merkitys uusien tekno­lo­gisten asioiden haltuu­no­tossa opetustyön osaksi. 

Kehit­tä­jä­opet­ta­ja­malli auttaa uusien asioiden omaksu­mi­sessa 

Kehit­tä­jä­opet­ta­ja­toi­minnan pilotoinnin tuloksena syntyi kehit­tä­jä­opet­ta­ja­malli. Kehit­tä­jä­opet­tajat toimivat koulu­tuksen ja pedago­giikan kehit­tä­misen asian­tun­ti­joina organi­saa­tiossa.  Kehit­tä­jä­opet­tajien avulla organi­saatiot voivat kehittää strate­gia­läh­töistä pedago­gista toimintaa kehit­tä­mis­pro­jektin avulla sekä edistää henki­löstön osaamisen kehit­tä­mistä. Kehit­tä­jä­opet­ta­ja­mallia kannattaa hyödyntää erityi­sesti silloin kun organi­saa­tiossa halutaan ottaa haltuun jotain uutta esim. uusia tekno­lo­gioita ja miten niitä voidaan hyödyntää pedago­gi­sesti opetuk­sessa ja organi­saation toimin­nassa tulok­sek­kaasti.  

Organi­saa­tiossa on hyvä miettiä valmiiksi raken­teita, jotka helpot­tavat kehit­tä­jä­opet­tajien tavoit­teiden mukaista työtä. Kehit­tä­jä­opet­ta­ja­toi­minta palvelee organi­saation osaamisen johta­mista ja kehit­tä­mistä. Sen avulla kehit­tä­jä­opet­tajien oma osaaminen lisääntyy ja palvelee näin myös yksilöä ja hänen urake­hi­tystään. Kehit­tä­jä­opet­tajan toiminta ei sijoitu pelkästään oman organi­saation sisälle vaan hänen toimin­tansa vaikuttaa työelä­mä­ra­ja­pin­nassa alueel­li­sesti ja laajem­minkin.    

Kehit­tä­jä­opet­ta­ja­mal­lista saatiin hyviä kokemuksia. Tämän kokemuksen myötä voidaan todeta, että sille on tärkeä paikka ja tarve organi­saation strate­gi­sessa pedago­gi­sessa kehit­tä­mi­sessä. Lue lisää artik­ke­lissa: Kokemuksia kehit­tä­jä­opet­ta­ja­toi­min­nasta (tähän artik­kelin oikea otsake ja linkki) 

Kokemuksia kehit­tä­jä­opet­ta­ja­toi­min­nasta 

Seuraa­vassa kehit­tä­jä­opet­tajat kertovat omista kokemuk­sistaan kehit­tä­jä­opet­ta­ja­toi­min­nasta. 

Kehit­tä­jä­opet­tajana on ollut mahdol­lista olla monessa mukana. Työhön on liittynyt opetuksen pedago­ginen kehit­tä­minen, opettajien valmen­ta­minen ja sparraa­minen ja yhteistyö eri koulu­tusa­lojen kesken. Hankkeiden ja opetuksen integraa­tiossa pedago­ginen kehit­tä­mis­pro­jekti on tarkoit­tanut usein uuden­laista yhteis­työtä työelämä kanssa ja mahdol­li­suutta kehittää opetuksen pedago­giikkaa tekno­lo­gia­ko­kei­luiden avulla. Kehit­tä­jä­opet­tajuus on ollut oppimis­matka. Sen aikana on päässyt rauhassa tutus­tumaan ja kokei­lemaan uusia tekno­lo­gioita ja pohtimaan niiden pedago­gista hyödyn­tä­mistä mielek­käällä tavalla. Hyvänä asiana on ollut se, että kehit­tä­jä­opet­tajat ovat tulleet eri koulu­tus­aloilta. Poikki­tie­teel­lisyys ja monia­laisuus on koros­tunut, jolloin jokainen on tuonut oman asian­tun­ti­juuden ja kokemukset eri tekno­lo­gioista yhteiseen kehit­tä­miseen. Hyvän jakaminen ja se että ollaan oltu yhteisen asian äärellä, uudella yhtei­sellä maape­rällä on koettu merki­tyk­sel­li­seksi. Tällöin myös yhteistyö on ollut helpompaa. Koulu­tukset uuden tekno­logian mahdol­li­suuk­sista ja pedago­gi­sesta hyödyn­tä­mi­sestä on koettu hyödyl­li­siksi. Myös oppimis­muo­toi­lu­kou­lutus hankkeen alussa antoi uuden­laisia näkökulmia opetuksen pedago­giseen kehit­tä­miseen. 

Mitä olen oppinut kehit­tä­jä­opettaja-aikana? 

• Oppimis­muo­toilun ymmär­tä­mistä ja sovel­ta­mista ”Olen oppinut ajatte­lemaan koulu­tus­tuot­teita enemmän muotoilun näkökul­masta. Ihminen haluaa oppia asian X jostakin syystä Y. Pedago­giikka ja menetelmät pitää valita tämän tarpeen mukaan.” 
• Digitaa­lista fasili­tointia ja sen menetelmiä 
• Mikro-opintojen suunnit­telua ja toteu­tus­tek­nisiä asioita 
• Syvempää ymmär­rystä uusista tekno­lo­gioista ja niiden käyttö­mah­dol­li­suuk­sista ja rajoi­tuk­sista (esim. sisällön tuotannon raskaus, fysio­logia, tekno­logia edelleen kankeaa ja nopeasti vanhe­nevaa).  
• XR- ja muiden tekno­lo­gioiden ymmärrys (mitä mahdol­li­suuksia pedago­gi­sesti ne antavat) ja osaaminen on kehit­tynyt, näistä ei ollut aiemmin tietoa. 
• Koodaamaan javasc­riptiä 
• Opetus­tek­no­lo­gioiden pedago­gista hyödyn­tä­mistä. On vahvis­tunut näkemys, että tulisi kokonais­val­tai­sesti miettiä, miten tekno­logiaa hyödyn­netään opetuk­sessa. Ei tekno­logiaa tekno­logiaa varten, vaan mitä se tuo pedago­gi­sesti opetukseen. Tekno­logia mahdol­listaa pedagogian. 
• On kasvanut kriit­tinen suhtau­tu­minen tekno­lo­giaan 

• Olen oppinut ajatte­lemaan opetuksen kehit­tä­mistä enemmän yhteis­työ­kump­pa­neiden ja kolle­goiden kanssa tehtävänä yhteis­työnä. 
• Draft-yrittä­jyys­oh­jel­massa käytetty yhteis­val­men­ta­juuden malli on erinomainen tapa siirtää osaamista ja käytäntöjä kolle­galta kolle­galle. 

Kehit­tä­jä­opet­tajien kokemuksia ja ajatuksia kehit­tä­jä­opet­ta­juu­desta

Mikä on ollut haasteel­li­sinta matkan varrella? 

• Kehit­tä­jä­opet­ta­jatyön aikatau­lutus oman työn osana. On jopa ”läkäh­dyt­tävää” tehdä töiden lomassa tai ohessa. Työt ovat kasau­tuneet itsestä riippu­mat­to­mista tekijöistä. 
• Koronan aikana työelä­mäyh­teistyön tapaa­miset peruun­tuivat, palaverit siirtyivät, testaukset eivät onnis­tuneet aikatau­lussa. Se aiheutti lisätyötä ja logis­tisia haasteita. 
• Tekno­lo­gia­han­kinnat viiväs­tyivät. 
• Uuden luominen ja siihen liittyvä ajatustyö on kuormit­tavaa. 

• Tekno­lo­gisten ratkai­sujen ”pakot­ta­minen” erilaisiin oppimis­ti­lan­teisiin. Tällöin mennään ratkaisu edellä, eikä tarve edellä, kuten pitäisi. On tilan­teita, joissa oppimis­tu­lokset olisivat paremmat, jos niistä poistet­taisiin opetus­tek­no­logiaa. 
• Tahto tehdä yhteis­työtä on kova, mutta rakenteet eivät tue innova­tii­vista yhteis­työtä, törmätään reunaeh­toihin. 
• Kaipaisin jousta­vuutta ja kette­ryyttä Karelian koulu­tus­ra­ken­teisiin. Työai­ka­re­sursseja lisää ja niihin joustoja (esim. myöhemmin määrit­te­le­mä­töntä työtä työai­ka­suun­ni­telmiin). Olisi hyvä olla kontak­ti­pisteet yhteistyön paikoista joi opetus­suun­ni­tel­massa. 

• Tekno­logian keske­ne­räisyys ja siitä johtuvat haasteet. XR tekno­lo­giassa on poten­ti­aalia, mutta se vaatii vielä kehit­tä­mistä. Mennäänkö tekno­logia edellä vai tulisiko miettiä sisältöjä, jotka sovel­tuvat amk-opetus­käyttöön. Nykyisin sisältöjä on vähän. 

Miten voisi kehittää kehit­tä­jä­opettaja toimintaa? Ideoita seuraa­ville kehit­tä­jä­opet­ta­jille ja heidän valmen­ta­mi­selle? 

• Kannattaa varata aikaa myös muihin kehit­tä­jä­opet­ta­ja­teh­täviin kun kehit­tä­jä­opet­ta­ja­pro­jektiin, sillä voi tulla yllät­täviä tehtäviä, kuten esitte­lyitä vierai­li­joille ja osaamisen jakamista kolle­goille. 
• Kannattaa olla kärsi­väl­li­syyttä, kannattaa huolehtia tervey­destä ja pitää mukana avoimuutta ja uteliai­suutta. 
• Rajattu kehit­tä­mistyö, pienesti liikkeelle, toiminta ja pedago­giikka edellä. 
• Aikatau­lutus kannattaa laatia, ja plan B on hyvä olla. 
• Ehdotus aloituk­selle: 1) perus­teel­linen oman nykyisen opetustyön perkaa­minen, 2) jokainen nostaisi esiin tavoitteet ja ongelmat nykyi­sessä omassa opetus­työssä. Jokainen voisi vaikka esitel­möidä nämä muille kehit­tä­jä­opet­ta­jille, 3) tämän jälkeen tunnis­tet­taisiin parhaat kohdat, joissa tekno­logian avulla voitaisiin ratkaista opetus­työhön liittyviä ongelmia, 4) tunnis­tet­tujen kehit­tä­mis­koh­teiden joukosta valikoi­tuisi yksi tekno­lo­gia­pi­lotti. 
• Painopisteen siirto pedago­gi­sista tekno­lo­gioista oman alan substans­si­tek­no­lo­gioihin.  

Mitä ajatuksia on herännyt kehit­tä­jä­opet­tajan merki­tyk­sestä Karelialle ja työelä­mälle? 

• Kehit­tä­jä­opet­tajat ovat linkki koulu­tuksen ja työelämän välillä. 
• Kehit­tä­mis­työssä tulee enemmän hyödyntää opiske­li­joita. 
• Kehit­tä­jä­tiimiin kuuluu opettajia, opiske­li­joita ja TKI-henki­löstöä, mutta haasteena on organi­saation rakenteet. 

• Huomion voisi siirtää pois opetus­tek­no­lo­gioista kohti ammatil­li­sesti uutta tekno­logiaa. Ei oppimi­sym­pä­ristöt, vaan työkoneet, ‑ohjel­mistot ja ‑robotit. 
• Kehit­tä­jä­opettaja voisi olla se oman alan suurin ”nörtti”, joka tuntee oman alan viimeiset tekno­lo­giset kehity­sas­keleet. 
• Draft-ohjel­massa kehitetty tutkivan yrittä­jyyden malli voisi toimia myös kehit­tä­jä­opet­ta­juu­des­sakin. Siinä saadut kokemukset ja oppima­te­ri­aalit julkaistaan hyöty­jul­kai­suina (eli selkeinä työoh­jeina yms..). 

Artik­kelit kehit­tä­jä­opet­tajien pedago­gi­sista kehit­tä­mis­pro­jek­teista: 

• Dufva, P. —   Uuden­lainen yhteis­suun­nit­te­lu­malli opiske­li­joiden työelä­mä­pro­jek­teihin​ 
• Hyttinen, M & Kinnunen, T. —  Työpaja VR tekno­lo­gioista opetus­suun­ni­tel­ma­vas­taa­ville​ 
• Hyttinen M. —  Työelä­mäyh­teis­työtä ja podcasteja sähköisen liike­toi­minnan opinto­jak­solla​ 
• Hyttinen, M. —  Podcas­teilla lisää mielen­kiintoa opetukseen​ 
• Immonen, H.  — Pienillä moduu­leilla jousta­vuutta yrittä­jyys­po­lulle​ 
• Pantsari, J.  — Uusi etäosal­lis­tu­misen mahdol­lisuus avaa Simulan eri koulu­tusa­lojen ja työelämän käyttöön​ 
• Simola, A.  — Toimin­na­noh­jaus­jär­jes­telmä tukemaan koulu­tuksen ja työelämän tarpeita​ 
• Vienonen H.  - Työelä­mäyh­teistyö: huvia vai hikeä?​ 

Kirjoit­tajat: Pilvi Dufva, Mikko Hyttinen, Heikki Immonen, Tommi Kinnunen, Jaana Pantsari, Aini Simola, Hanna Vienonen  

Tulevai­suuden työ ‑hankkeen tavoit­teena oli kehittää malli koulu­tukseen kytket­tä­vissä olevaan pitkä­kes­toiseen yritysten kanssa tehtävään yhteis­toi­mintaan, jonka avulla ratkaistaan työelämää uudis­tavia ja laajoja ongelmia ratkai­sevia haasteita. Yleinen toimin­ta­malli muodostui kokei­luiden avulla. Yksityis­koh­tai­semmin erilaisiin työelä­mäyh­teis­työ­mal­leihin voi tutustua Tulevai­suuden työn menetel­mä­korttien avulla. Yhteis­toi­minnan edelly­tyksenä on, että sekä työelämän toimijat että koulutus ovat sitou­tuneet pitkä­ai­kai­sesti yhteis­työhön.

Osa suunni­tel­luista kokei­luista ei edennyt käytännön toteu­tuksen, koska joko Karelian, työelä­mä­kump­panin tai korona­vi­rus­ti­lanteen oli yhteis­työhön sitou­tu­minen epävarmaa. Yksi vahvasti mallin syntyyn vaikut­ta­vista kokei­luista tehtiin energia- ja ympäris­tö­tek­nii­kassa. Yliopettaja Lasse Okkonen opiske­li­joineen hyödynsi työssään elinkaa­ria­na­lyysien analy­sointiin käytet­tävää SimaPro-ohjel­mistoa, jonka opetus­tar­koi­tukseen luodut LCA-ohjel­mistot ovat tukeneet energia- ja ympäris­tö­tek­niikan opetusta Kareliassa jo yli 10 vuoden ajan. Työssä on ollut suuri merkitys koulu­tukseen integroi­dulla yrity­syh­teis­työllä. Toisaalta yritysten kasvava kiinnostus elinkaa­ri­joh­ta­miseen ja ‑laskentaan edellyttää ammat­ti­kor­kea­kou­lulta myös uusia entistä jousta­vampia työelä­mäyh­teistyön muotoja. Tulevai­suuden työ ESR-hankkeessa tehtiin elinkaa­riar­viointeja opiske­li­joiden ja yritysten yhteis­työnä. Tällöin yritykset tietävät tarkemmin analyysien sisäl­löistä, rajoit­teista ja käyttö­tar­koi­tuk­sesta, mikä edistää myös tulosten hyödyn­tä­mistä liike­toi­min­nassa. Projektien avulla voidaan oppia yhdessä, kuinka kestävän kehityksen osaaminen tuodaan entistä vahvemmin mukaan liike­toi­minnan kehit­tä­miseen.

Tulevai­suuden työ ‑hankkeen toimek­siantona toteu­te­tussa opinnäy­te­työssä tutkittiin Muovisola Oy:n organi­saation ja tuotan­nossa keskeisen ruisku­va­lu­pro­sessin hiili­ja­lan­jälkeä. Muovisola Oy on Pohjois-Karja­lassa sijaitseva, noin 30 henkeä työllistävä yritys, joka valmistaa pääasiassa ruisku­va­lu­tek­nii­kalla tuotettuja muovi­tuot­teita. Elinkaa­ria­na­lyysin tulosten helpompi käytet­tävyys ja vaihtoeh­toisten skenaa­rioiden laadinta mahdol­listaa tiedon käyttä­misen osana yrityksen ympäris­tö­joh­ta­mista ja päätök­sen­tekoa.

Virtu­aa­lisen pyöreän pöydän toteut­ta­mis­malli

Uusia yhteis­työ­muotoja haettiin myös laati­malla virtu­aa­lisen pyöreän pöydän toteut­ta­mis­malli. Hankkeen aikana järjes­tettiin Miro-verkko­ym­pä­ris­tössä työpaja, johon osallistui Karelian asian­tun­ti­joiden lisäksi työelä­mä­toi­mi­joita, opettajia ja opiske­li­joita. Työelä­mästä mukana oli useiden yritysten edustajat. Työsken­telyyn osallis­tuivat HR-consulting, Hurry Oy, Atea Finland Oy, Valamis Group Oy, CGI Suomi Oy, Solenovo Oy, Silenna OY, Profiant Oy, Respecta Oy, Carki Oy sekä Siun sote ja Kiteen kaupunki.

Pitkä­ai­kaiseen työelä­mäyh­teis­työhön saadaan hyvin sitouttava ydin opinnol­lis­ta­malla työelä­mältä tuleva haaste virtu­aa­lisen pyöreän pöydän menetel­mällä. Virtu­aa­lisen pyöreän pöydän keskus­telun avulla yhdessä työelä­mä­toi­mi­joiden, opiske­li­joiden ja opettajien kanssa ideoidaan työelä­mältä tulleiden haasteiden ratkai­su­mah­dol­li­suuksia. Näistä rajataan esimer­kiksi YAMK-opinnäy­teytön aiheita ja sovitaan, ketkä lähtevät kehit­tämään ratkaisua näihin aiheisiin ja kenen toimek­sian­nossa. Työpajat voidaan toteuttaa teema­läh­töi­sesti tai rajaten työelä­mä­toi­mi­joita. Teemana voi olla esimer­kiksi terveyden edistä­minen kunnissa, jolloin työelämän toimek­sian­tajat tulevat kunnista ja sotea­lalta.

Pyöreän pöydän keskus­telun keskeinen periaate on, että kaikki osallis­tujat voivat osallistua tasa-arvoi­sesti keskus­teluun. Menetelmä vahvistaa myös yhteistä dialogiaa ja vuoro­vai­ku­tusta työelämän ja korkea­koulun välillä.

Yhteistyö ammat­ti­kor­kea­koulun kanssa auttaa yritystä pysymään ajan tasalla uusim­mista tutki­mus­tu­lok­sista ja tekno­lo­gioista. Samalla tällainen työ osoittaa työelä­mälle, että ammat­ti­kor­kea­kou­lulla on sellaista osaamista, jota työelämä tarvitsee. Ammat­ti­kor­kea­koulu voi puolestaan varmistua, että se kehittää toimin­taansa työelämän tarpeiden mukai­sesti. Opinnäy­tetyö voi olla joskus ensim­mäinen askel yhteis­työhön. Sen lisäksi yritykset voivat osallistua ammat­ti­kor­kea­kou­lujen kanssa yhteis­työhön esimer­kiksi tutkimus- ja kehitys­hank­keisiin, työpa­joihin ja pienempiin koulu­tuksen tilai­suuksiin.

Toimin­ta­malli:

1. Tavoit­teiden asetta­minen:

• Määri­tellään selkeästi ratkais­tavat työelämän haasteet yhteis­työssä työelämän toimi­joiden kanssa.
• Asetetaan mitat­tavat tavoitteet toiminnan vaikut­ta­vuu­delle.

2. Toiminnan suunnittelu:

• Muodos­tetaan työryhmä, johon kuuluu asian­tun­ti­joita ammat­ti­kor­kea­kou­lusta, työelä­mästä ja mahdol­li­sista muista olennai­sista tahoista. Työryhmä suunnit­telee, toteuttaa ja arvioi toiminnan onnis­tu­misen.
• Suunni­tellaan toimen­piteet, joilla tavoitteet saavu­tetaan. Toimen­piteet voivat olla esimer­kiksi tutkimus- ja kehitys­hank­keita, kurssien asian­tun­ti­ja­vie­rai­luita, opinnäy­te­töitä tai erilaisia tapah­tumia.
• Sovitaan yhteys­hen­kilöt, joiden avulla kulloinkin opiske­lijat voivat tehdä konkreet­tista yhteis­työtä työelämän kanssa.

3. Toteutus:

• Toimintaa toteu­tetaan yhteis­työssä työelämän toimi­joiden kanssa mahdol­li­sesti uutta tekno­logiaa hyödyntäen.
• Varmis­tetaan, että toiminta on käytän­nön­lä­heistä ja vastaa työelämän tarpeita.

4. Seuranta ja arviointi:

• Seurataan ja arvioidaan toiminnan vaikut­ta­vuutta säännöl­li­sesti.
• Tehdään tarvit­taessa muutoksia toimen­pi­teisiin ja toimin­ta­malliin ja kehitetään yhteis­työtä tässä yhteis­työssä tai muissa havait­tujen parempien tapojen avulla.

Mallilla on mahdol­lista tarttua Karelian strate­gisiin haasteisiin, kuten kestävän kehityksen, digita­li­saation, ikään­tyvän työvoiman ja työelämän murroksen haasteisiin.

Teksti: Risto Salminen ja Lasse Okkonen

Tulevai­suuden työ ‑hankkeen projek­ti­asian­tuntija, opetus­tek­no­logia-asian­tuntija Risto Salminen esitti 2.11.2023 oheisen esityksen AMK- ja ammatil­lisen koulu­tuksen tutki­mus­päi­villä.

Terve­tuloa tutus­tumaan Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulun uusiin oppimi­sym­pä­ris­töihin ja niiden monipuo­lisiin hyödyn­tä­mis­mah­dol­li­suuksiin oppimi­sessa, opetuk­sessa, kehit­tä­mis­työssä ja työelä­mäyh­teis­työssä Tikka­rinteen- ja Wärtsilän-kampuk­sille.

Tutus­tu­mis­ti­lai­suudet järjes­tetään molem­milla Karelian kampuk­sille.

Tilai­suuk­sissa pääset näkemään, millaisia uusia oppimi­sym­pä­ristöjä on raken­tunut ja miten niitä hyödyn­netään oppimi­sessa, opetuk­sessa, kehit­tä­mis­työssä ja työelä­mäyh­teis­työssä. Lisäksi pääset itse kokei­lemaan ja kokemaan uutta tekno­logiaa näissä ympäris­töissä.

Uusiin oppimi­sym­pä­ris­töihin voit tutustua etukäteen seuraa­vasta linkistä: https://www.thinglink.com/card/1666376383485444098

Kahvi­tar­joilua varten pyydämme ilmoit­tau­tumaan tilai­suuksiin sekä valit­semaan, mitkä ympäristöt ja niiden hyödyn­tä­minen erityi­sesti Sinua kiinnostaa eniten.

Tutus­tu­mis­ti­lai­suudet:
6.10.2023 klo 12.30–14.30 Tikka­rinne-kampuk­sella, Tikka­rinne 9, Joensuu
23.11.2023 klo 14.00–16.00 Wärtsilä-kampuk­sella, Karja­lankatu 3, Joensuu (kumppa­nuus­foo­rumin yhtey­dessä)

» Ilmoit­taudu tutus­tu­misiin »

Terve­tuloa Tulevai­suuden työ ‑hankkeen loppuwe­bi­naariin sekä tutus­tumaan Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulun uusiin oppimi­sym­pä­ris­töihin ja niiden monipuo­lisiin hyödyn­tä­mis­mah­dol­li­suuksiin oppimi­sessa, opetuk­sessa, kehit­tä­mis­työssä ja työelä­mäyh­teis­työssä Tikka­rinteen- ja Wärtsilän-kampuk­sille.

Tulevai­suuden työ ja oppiminen webinaari järjes­tetään 6.10.2023 klo 9.30–11.00.

» Linkki: Ilmoit­taudu webinaariin »

Tilai­suu­dessa tulevai­suuden työtä ja oppimista tarkas­tellaan uusien tekno­lo­gioiden ja pedago­giikan näkökul­masta. Esitte­lemme Tulevai­suuden työ hankkeen keskeisiä tuloksia ja inves­toin­ti­hank­keessa hankit­tujen opetus­tek­no­lo­gioiden pedago­gista hyödyn­tä­mistä. Miten uusia tekno­lo­gioita voidaan hyödyntää niin työelä­mässä kuin koulu­tuk­sessa oppimisen ja yritys­toi­minnan tukena?

Tule tutus­tumaan uusiin oppimi­sym­pä­ris­töihin.

» Linkki: ilmoit­taudu tutus­tu­misiin »

Iilmoit­tau­tu­mis­lo­mak­keella on kerrottu tutus­tu­mis­kohteet tarkemmin.

Tutus­tu­mis­ti­lai­suudet järjes­tetään molem­milla Karelian kampuk­sille. Tilai­suuk­sissa pääset näkemään, millaisia uusia oppimi­sym­pä­ristöjä on raken­tunut ja miten niitä hyödyn­netään oppimi­sessa, opetuk­sessa, kehit­tä­mis­työssä ja työelä­mäyh­teis­työssä. Lisäksi pääset itse kokei­lemaan ja kokemaan uutta tekno­logiaa näissä ympäris­töissä.

Tutus­tu­mis­ti­lai­suudet:
6.10.2023 klo 12.30–14.30 Tikka­rinne-kampuk­sella, Tikka­rinne 9, Joensuu
23.11.2023 klo 14.00–16.00 Wärtsilä-kampuk­sella, Karja­lankatu 3, Joensuu (kumppa­nuus­foo­rumin yhtey­dessä)

Kutsua saa jakaa verkos­tois­sanne.

Terve­tuloa inspi­roi­tumaan!

Tilai­suudet järjestää Tulevai­suuden työ ‑hanke, jota rahoittaa ESR/Etelä-Savon Ely-keskus. Oppimi­sym­pä­ris­töjen tekno­logiat on inves­toitu Tulevai­suuden työ inves­tointi ‑hankkeessa, joka on EAKR/­Pohjois-Karjalan maakun­ta­liiton rahoittama hanke. https://tulevaisuudentyo.karelia.fi/ Ystäväl­lisin terveisin Tulevai­suuden työ hanke­hen­ki­löstö

Terve­tuloa Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulun Tulevai­suuden työ ‑hankkeen päätöswe­bi­naariin perjan­taina 6.10.2023 klo 8.30–11.00.

Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. Ilmoit­taudu mukaan TÄSTÄ LINKISTÄ. Webinaari toteu­tetaan Zoom-ympäris­tössä ja osallis­tu­mis­linkki lähetetään ilmoit­tau­tu­neille.

Tilai­suu­dessa tulevai­suuden työtä ja oppimista tarkas­tellaan uusien tekno­lo­gioiden ja pedago­giikan näkökul­masta. Esitte­lemme Tulevai­suuden työ ‑hankkeen keskeisiä tuloksia ja inves­toin­ti­hank­keessa hankit­tujen opetus­tek­no­lo­gioiden pedago­gista hyödyn­tä­mistä.

• Miten uusia tekno­lo­gioita voidaan hyödyntää niin työelä­mässä kuin koulu­tuk­sessa oppimisen ja yritys­toi­minnan tukena?
• Millainen merkitys erilai­silla oppimi­sym­pä­ris­töillä on oppimi­selle?
• Miten edistetään uusien tekno­lo­gioiden pedago­gista hyödyn­tä­mistä työelä­mäyh­teis­työssä?

Ohjelma:

8.30–8.40 Tilai­suuden avaus Pekka Auvinen, vararehtori, Karelia-amk

8.40–8.50 Tavoit­teena Tulevai­suuden työ, Päivi Sihvo, Karelia-amk

8.50–9.20 Tulevai­suuden pedago­giikka, Päivi Tynjälä, professori, Jyväs­kylän yliopisto

9.20–9.50 Tekoäly yritys­kasvun vauhdit­tajana, Teemu Purmonen, co-founder, halli­tuksen puheen­johtaja Youpret Oy

9.50–10.00 tauko

10.00–10.15 Uudet oppimi­sym­pä­ristöt oppimisen tukena

10.15–10.35 Kehit­tä­jä­opet­tajat koulu­tuksen, tekno­logian ja työelämän rajapin­nassa — Mikä on muuttunut?

10.35–10.50 Osaamisen kehit­tä­misen uudet muodot työelämän murrok­sessa

10.50–11.00 Päätös­sanat, Marjo Nenonen, koulu­tuksen kehit­tä­mis­pääl­likkö, Karelia-amk

Lataa webinaarin tiedot ja ohjelma tiedostona (pdf)

Tulevai­suuden työ ‑hanke on ESR/Etelä-Savon Ely-keskuksen ja Tulevai­suuden työ inves­tointi ‑hanke on EAKR/­Pohjois-Karjalan maakun­ta­liiton rahoit­tamia hankkeita.

Tulevai­suuden työ ‑hanke esitteli 7. kesäkuuta Tampe­reella Pedaforum 2023-tapah­tu­massa Karelian pedago­gisen osaamisen valmen­nusta. Hankkeessa keväällä 2023 ensim­mäisen kerran toteu­te­tussa valmen­nuk­sessa on yhdeksän digipe­da­go­giikkaan liittyvää teemaa, jotka perus­tuvat opetta­jille tehtyyn kyselyyn. Esityksen pitivät Risto Salminen ja Päivi Sihvo.

Esitystä seurasi noin 40 kuulijaa. Esityksen sisältö on nähtä­vissä alta.

Sosio­no­mio­pis­kelija Sini Päivinen ajatteli jo opinto­jensa alkuvai­heessa toteut­ta­vansa opinnäy­te­työnsä taiteen ja kulttuurin saata­vuuteen ja saavu­tet­ta­vuuteen varhais­kas­va­tusiässä. Suunni­tel­lessaan hän kiinnostui virtu­aa­li­to­del­li­suuksien hyödyn­tä­mi­sestä osana opinnäy­te­työtä ja hän mietti, miten näistä ajatuk­sista saisi luotua opinnäy­tetyön.

Tässä artik­ke­lissa Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulun opiskelija Sini Päivinen kertoo opinnäy­te­työstään, joka toteu­tettiin yhteis­työssä Tulevai­suuden työ ‑hankkeen kanssa:

”Vaikka vanha viisaus sanoo, ettei kukaan tule kotio­velta hakemaan, minun kohdallani kävi toisin. Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulun kehit­tä­jä­opettaja Tommi Kinnunen kiinnostui heti aiheestani, ja innostui valmiu­destani ottaa virtu­aa­li­to­del­li­suudet osaksi opinnäy­tetyön toteu­tusta. Toimek­siantaja oli löytynyt! Olimmekin Tulevai­suuden työ ‑hankkeen kanssa suorastaan match made in heaven, sillä opinnäy­te­työni (Omakuvia ja omituisia lintuja – varhais­kas­va­tukseen suunnatun virtu­aa­lisen taide­museon konsep­ti­suun­nittelu) tuotok­sessa oli kyse nimenomaan siitä, mitä hanke tavoitteli: oppimi­sym­pä­ris­töjen ja pedago­giikan monia­lai­sesta ja työelä­mä­lä­hei­sestä kehit­tä­mi­sestä.  

Opinnäy­te­työ­pro­ses­sissa oli mukana toimi­joita varhaiskasvatus‑, sosiaali‑, museo- ja media-alalta. Prosessin aikana käytiin työelä­mä­lä­heistä dialogia erityi­sesti varhais­kas­vatus- ja museoalan edustajien kanssa.  Yhteistyön aikana ei voinut välttyä työelämän nykyisten toimin­ta­mallien kysee­na­lais­ta­mi­selta. Opinnäy­tetyön aihe jo itsessään kysee­na­laisti työelämän toimin­ta­malleja, sillä sen tavoit­teena oli monipuo­listaa varhais­kas­va­tuksen taide­kas­va­tusta.

Koska en juuri ikinä elämässäni ole ollut kiinnos­tunut menemään sieltä, mistä aita on matalin, päätin toteuttaa kehit­tä­mis­työni tuotoksena virtu­aa­lisen taide­museon konsep­ti­suun­nit­telun suunnit­te­lu­do­ku­mentin. Tuolloin en vielä onneksi tiennyt, kuinka monen muun yhtä absurdin sanan tulisin prosessin aikana oppimaan. Olinhan vain pieni sosiaa­lialan opiskelija, joka oli saattanut ottaa liian suuren palan purta­vakseen sotkeu­tu­malla opinnäy­te­työssään media-alan toimin­ta­ta­poihin. Äly hoi, älä jätä! 

Konsep­toinnin kautta liikkeelle

Opinnäy­te­työ­pro­sessin keskiössä oli siis täysin uusi toimin­tatapa sote- ja kasva­tusa­lalla: konsep­ti­suun­nittelu. Mitä ihmettä se siis tarkoittaa? Uskokaa tai älkää, niin sain vastata tähän kysymykseen monta kertaa. Tiivis­tettynä se tarkoittaa sitä, että jos haluan tuotteistaa päivä­kodin lapsille ja heidän varhais­kas­vat­ta­jilleen suunnatun virtu­aa­lisen taide­museon, tulee minun ensin suunni­tella se. Tälle digitaa­lisen median tuote­suun­nit­te­lulle on pitänyt keksiä joku nimi, joten sitä on alettu nimit­tämään konsep­ti­suun­nit­te­luksi tai konsep­toin­niksi.

Omat lähtö­kohdat konsep­ti­suun­nit­telun aloit­ta­mi­selle olivat olemat­tomat, joten käännyin media-alan lehtori Aarno Savolaisen puoleen. Hän maltil­li­sesti opetti minulle konsep­toinnin periaatteet, ja niiden turvin pääsin kunnolla suunnit­telun makuun. Miljoonat kiitokset!

Konsep­ti­suun­nit­telun loppu­tu­loksena käsissä pitäisi olla suunnit­te­lu­do­ku­mentti. Tässä opinnäy­te­työssä suunnit­te­lu­do­ku­mentti luotiin Power­Pointia hyödyntäen, koska sen visuaa­liset mahdol­li­suudet olivat mielestäni sopivat tähän tilan­teeseen.

Dokumentin kautta sai selkeän kuvan siitä, mistä virtu­aa­li­sessa taide­museossa oli kyse, kuinka se voitaisiin käytän­nössä toteuttaa (suori­tus­suunta yms.), mitä teoksia museossa voisi nähdä ja mitä taide­läh­töisiä menetelmiä teoksista inspi­roiden voitaisiin lasten kanssa käyttää. Suunni­telma sisälsi tietoa virtu­aa­li­to­del­li­suuteen istutet­ta­vista opasvi­deoista ja käyttöön vaadit­ta­vista välineistä, mutta lopuksi myös joitakin käytännön vinkkejä käyttä­jälle.  

Sisällöt sopimaan 360-ympäristöön

Ei siinä vielä mitään, että lähdin toteut­tamaan aivan uuden­laista toimin­ta­tapaa, mutta erehdyin lisäksi kolmiu­lot­teisiin maailmaan! Joitakin kertoja kirosin mielessäni Tommin, joka oli saanut houku­teltua minut immer­sii­vi­syyteen. Kuka oli käskenyt kurotella tähtiä? Se, mikä oli aloitettu, piti viedä myös loppuun. Tästä syystä konsep­ti­suun­nittelu sisältää yksityis­koh­taisen tiedon myös taide­museon 360-kuvaa­miseen liitty­vistä tekijöistä. Sen lisäksi dokumentti esittelee mahdol­li­simman yksityis­koh­tai­sesti myös sen, kuinka taide­teoksia sekä muita objekteja saa istutettua 360-kuvauk­sella toteu­tettuun virtu­aa­li­to­del­li­suuteen.  

Hyvähän siitä sitten tuli! Lopulta. Immer­sioine kaikkineen! Suunnit­te­lu­do­ku­mentti oli sekä museo- että varhais­kas­va­tusalan yhteis­työ­kump­pa­neiden mielestä infor­ma­tii­vinen ja monipuo­linen esitys siitä, millainen varhais­kas­va­tukseen suunnattu virtu­aa­linen taide­museo voisi olla. Se voisi ensin­näkin olla aivan uuden­lainen oppimi­sym­pä­ristö, mutta sen avulla voitaisiin myös vähentää yhteis­kun­nal­lista eriar­voi­suutta ja parhaim­millaan jopa syrjäy­ty­mistä.

Vaikka suunnit­te­lemani virtu­aa­linen taide­museo keskittyi varhais­kas­va­tuksen taide­kas­va­tuksen monipuo­lis­ta­miseen, se on täysin sovel­let­ta­vissa myös muiden asiakas­ryhmien kanssa käytet­tä­väksi ja koetta­vaksi. Itselleni heräsi ajatuksia muun muassa siitä, kuinka vastaavaa virtu­aa­lista taide­museota voitaisiin hyödyntää osana ikäih­misten päivä­toi­mintaa – tietysti heille sopivin taide­teoksin ja taide­läh­töisin menetelmin.

Opinnäy­te­työni johto­pää­tök­sissä kirjoitin, että “– mahdol­lisuus käyttää virtu­aa­lista taide­museota itsenäi­sesti kenen toimesta tahansa, vaikkapa kunnan kirjaston tiloissa, lisäisi taiteen ja kulttuurin saata­vuutta ja saavu­tet­ta­vuutta yleisellä tasolla. Erityi­sesti syrjä­seu­duilla tällainen olisi tarpeen, koska taide­museoissa vierai­le­minen ei ole itses­tään­selvyys kenel­lekään pitkien välimat­kojen takia. Taide­museo – vaikka virtu­aa­li­nenkin – mahdol­lis­taisi yksit­täisten ihmisten ja yhtei­söjen kulttuu­ri­hy­vin­voinnin ja edistäisi myös kulttuu­rista demokra­ti­saa­tiota. Ei tule myöskään unohtaa korona­nä­kö­kulmaa, eli kuinka tällaiset virtu­aa­listen taide­museoiden kaltaiset ympäristöt pitäi­sivät ulkona­liik­ku­mis­kiel­to­jenkin aikana ihmiset kiinni yhtei­sössä ja yhteis­kun­nassa.” 

Konsep­ti­suun­nit­telun luovuus innosti

Lopuksi rohkenen sanoa, että olipa opetta­vainen opinnäy­te­työ­pro­sessi. Kokemukseni jälkeen haluan kannustaa erityi­sesti sote- ja varhais­kas­va­tusalan opiske­li­joille konsep­ti­suun­nit­telun pariin.  

Konsep­ti­suun­nittelu on toimin­ta­tapana jotakin sellaista, missä oma luovuus pääsee valloilleen ja innova­tii­visuus on huipussaan. Lähtekää rohkeasti kohti uutta, vaikka se pelot­taisi. Se antaa lopulta enemmän kuin olisitte ikinä osanneet kuvitella. Ottakaa konsep­ti­suun­nittelu osaksi opinnäy­te­töi­tänne tai kannus­takaa opettajia mahdol­lis­tamaan teille konsep­ti­suun­nit­telun tekemistä muihin opintoihin liittyen. Se tuo teille varmasti hyötyä tulevai­suu­dessa!

Teksti ja kuvat: Sini Päivinen

Voit tutustua Sini Päivisen opinnäy­te­työhön tästä: Omakuvia ja omituisia lintuja – varhais­kas­va­tukseen suunnatun virtu­aa­lisen taide­museon konsep­ti­suun­nittelu

Lisätty todel­lisuus tuo raken­nus­työ­maalla työsken­te­le­ville ja niiden toimintaa suunnit­te­le­ville uuden­laisen tavan visua­li­soida laskelmat ja suunni­telmat työmaaym­pä­ristöön. Karelian Tulevai­suuden työ ‑hankkeessa (EAKR) hankittiin Micro­softin HoloLens 2 ‑laitteen, suoja­ky­pärän sekä Trimblen ohjel­miston yhdistävä kokonaisuus, ”Trimble XR10 with HoloLens 2”. Sen avulla voi nähdä visua­li­soitua dataa oikeassa konteks­tissa, esimer­kiksi juuri raken­nus­työ­maalla.

Trimble XR10 hyödyntää HoloLens 2 ‑laitetta, joka on näkymän laatunsa ja käyttö­mu­ka­vuu­tensa myötä markki­noiden parhaita ja yleisimpiä laitteita, vaikka se julkaistiin ensim­mäisen kerran jo vuonna 2019. Ohjel­miston ja laitteen avulla voidaan tehostaa suunnit­telua, kun monimut­kainen kolmiu­lot­tei­suuteen liittyvä tieto saadaan visua­li­soitua oikeassa asiayh­tey­dessä. Visua­li­sointi helpottaa dataa käsit­te­levää suunnit­te­lu­työtä tekevää työnte­kijää tai siihen pereh­tyvää opiske­lijaa, kun hän näkee suunni­telmien seuraukset ja voi viestiä niistä myös muille ihmisille, kuten kolle­goille ja sidos­ryhmien edusta­jille.

Laitteiston perus­toi­mintaa kuvataan tässä Trimblen tuotta­massa videossa.

Trimble XR10 ei ole vain visua­li­soinnin apu. Kun suunni­telmat on asemoitu ohjel­miston avulla todel­liseen ympäristöön, voidaan näkyviin tuoda erilaisia suunni­teltuja ratkai­su­vaih­toehtoja sekä käydä läpi erilaisia työnteon vaiheita. Oikeassa konteks­tissa esitetty tieto vähentää virheiden syntyä ja säästää aikaa. Se tekee laitteis­tosta erittäin houkut­te­levan työelä­mälle tulevai­suu­dessa.

Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lussa ensim­mäinen käyttö­kohde on ollut Luovin raken­nus­työ­maalla Joensuussa.

Optisen tekniikan toteu­tukseen tuovassa HoloLens 2:ssa on silmien edessä läpinäkyvä näyttö, jossa näytetään lisätyn todel­li­suuden sisällöt. Näkökenttä on 43 astetta leveä mutta markki­noiden laajimpia, mikä kertoo sen, että laitteis­tossa on vielä paljon kehit­tä­misen varaa. Yleisim­missä virtu­aa­li­la­seissa näkökenttä on noin 100 astetta.

HoloLens 2‑laitetta on hyödyn­netty todel­li­sessa käytössä usein valmis­tus­teol­li­suu­dessa ja tervey­den­hoi­dossa visua­li­soin­nissa, etäoh­jauk­sessa ja koulut­ta­mi­sessa. Laitteen hinta on lisäva­rus­teista riippuen noin 4000–5000 euroa. Sisältöjä laitteelle voi tuottaa itse Microsoft Dynamics Guidesin avulla (alk. 55 €/kk) tai niitä voi myös tehdä yhdessä asian­tun­ti­joiden kanssa. Lisäksi on olemassa Trimblen kaltaisia ohjel­mistoja.

Tämän vuoksi eri alan toimijat ovat nähneet lisätyn todel­li­suuden hyödyn­tä­mi­sessä monen­laista poten­ti­aalia, jota olisi tärkeää kokeilla. Kareliassa lisätään kevään 2023 aikana osaamista sisäl­lön­tuo­tan­nossa, kun Tulevai­suuden työ ‑hankkeessa päästään kokei­lemaan esimer­kiksi tervey­den­hoidon pieniä koulu­tus­rat­kai­suita toisen, ilman suoja­ky­pärää käytet­tävän HoloLens 2‑laitteen turvin.

[ In english, click here or scroll further]

Kun Karelian opettajat kertoivat opetus­tek­no­lo­gioiden käytöstä ja digipe­da­go­gisen osaamisen kehit­tä­mis­tar­peista viime keväällä tehdyssä kyselyssä, nousi esiin kolme tärkeää asiaa:

1. Kokemuksien jakaminen vertaisten kanssa on tärkeää, kun uutta tekno­logiaa otetaan opetuksen tueksi.
2. Digitaa­listen työka­lujen pedago­ginen hyödyn­tä­minen tukee opiske­lijan oppimista.
3. Opettajat ovat itse aktii­visia lisätessään tietojaan koulu­tukseen liitty­vistä digitaa­li­sista työka­luista.

Näiden tärkeiden pointtien lisäksi Kareliassa on otettu viime vuosina käyttöön runsaasti uuden­laisia työkaluja, oppimi­sym­pä­ristöjä, tiloja ja toimin­ta­tapoja. Nämä yhdessä ovat kannus­taneet järjes­tämään pedago­gisen osaamisen valmen­nuksen, jonka sisäl­löstä suurin osa on suori­tet­ta­vissa oman kalen­terin mukai­sesti.

Tulevai­suuden työ ‑hankkeen järjes­tä­mässä 9‑osaisessa valmen­nuk­sessa käydään kevään 2023 aikana läpi erilaisia opetuksen digita­li­soi­tu­miseen liittyviä teemoja, jotka nousivat esiin viime vuonna tehdyssä digipe­da­go­gisen osaamisen kehit­tä­mis­tar­peiden kyselyssä.

Toteutus ja osallis­tu­minen

Osallis­tu­minen vaatii rekis­te­röi­ty­misen valmen­nuksen Howspace-sivus­tolla. Valmennus toteu­tetaan kevään aikana pääsään­töi­sesti torstai­aa­muisin kasvo­tusten järjes­tet­tä­vissä työpa­joissa. Tilai­suudet kestävät yleensä 1,5 tuntia. Tärkeässä roolissa on myös ennak­ko­työs­kentely Howspace-alustalla, sillä työpa­joissa lähdetään siitä, että ennen työpajaa osallis­tujat ovat tutus­tuneet Howspace-oppimi­sym­pä­ris­tössä julkais­tuihin sisäl­töihin ja keskus­te­luihin.

Valmen­nukseen osallis­tu­minen on vapaa­eh­toista. Valmen­nuksen asian­tun­ti­joina toimivat meille tutut kollegat, jotka ovat Tulevai­suuden työ ‑hankkeen kehit­tä­jä­opet­tajia ja muita asiaan jo omassa työssään pereh­ty­neitä opettajia. Tulevien osioiden sisällöt avataan aina pari viikkoa ennen tulevaa työpajaa, ja avaudut­tuaan ne ovat julki ainakin kesään asti.

Kaikki valmen­nukset on suunni­teltu opettajan työtä ajatellen, mutta osioihin on erittäin terve­tullut myös muu Karelian henki­löstö. Kuka tahansa voi osallistua itseään kiinnos­taviin osioihin, eikä yhteen osioon osallis­tu­minen vaadi jonkin toisen aiempaa osallis­tu­mista. Tärkeintä on, että voimme jakaa toisil­lemme oppia ja kokemuksia lisäten yhdessä pedago­gista osaamis­tamme.

Aikataulut

Pedago­gisen osaamisen valmen­nukset järjes­tetään digitaa­li­sessa oppimi­sym­pä­ris­tössä siten, että kuhunkin osioon liittyy myös työpaja, joka järjes­tetään lähtö­koh­tai­sesti läsnä­olo­ti­lai­suutena. Kalen­te­ri­mer­kinnät on lisätty tämän sivun loppuun.

to 9.2.      klo 8.30–10     Oppimis­muo­toilun hyödyn­tä­minen koulu­tuksen suunnit­te­lussa

ti 21.2.     klo 8.30–9        Työelä­mäyh­teistyön uudet muodot, etkot Howspace-livessä

to 23.2.    klo 8.30–9.30 Työelä­mäyh­teistyön uudet muodot, työpaja

to 16.3.    klo 8.30–10     AR opetuk­sessa

to 30.3.    klo 8.30–10     Video­tuo­tannon uudet mahdol­li­suudet

to 13.4.    klo 8.30–10     Podcastit

to 27.4.    klo 8.30–10     VR-sisällön hyödyn­tä­minen koulu­tuk­sessa

to 4.5.      klo 8.30–10     Skenaa­rio­työkalu Thinglin­kissä

to 16.5.    klo 8.30–10     Verkossa tapah­tuvan oppimisen fasili­tointi

to 25.5.    klo 8.30­–10      Karelian pedago­giikan yhteiset periaatteet

Karelian henki­lö­kunnan jäsenenä voit ilmoit­tautua pedago­giseen valmen­nukseen osoit­teessa https://pedagoginen-valmennus.in.howspace.com. Rekis­te­röi­tyessä sinulta vaaditaan @karelia.fi-loppuinen sähkö­pos­tio­soite.

Lisätietoja: https://pedagoginen-valmennus.in.howspace.com  (rekis­te­röidy ensin)

Tarkemmat tiedot teemojen sisäl­löistä päivi­tetään Howspaceen tammikuun 2023 aikana.

Digiaa­mu­kahvit

Valmen­nus­ko­ko­nai­suuteen kytkey­tyvät myös Digiaa­mu­kahvit, ovat Tulevai­suuden työn ja Digivision järjes­tämiä keskus­te­lu­tuo­kioita. Digiaa­mu­kah­veilla käydään läpi ajankoh­taisia Karelian pedago­giikan kehit­tä­miseen liittyviä asioita. Voit tulla vapaasti mukaan kuulolle kyselemään ja keskus­te­lemaan teemasta. Tilai­suuksien sisältöä täsmen­netään lähempänä tapah­tumaa Intra­ne­tissä Peda-akatemian sivulla ja pedago­gisen valmen­nuksen Howspacessa.

Tilai­suuksiin voit osallistua Teams-linkkien kautta. Löydät teams-linkit Intra­netin kalen­te­rista ja pedago­gisen valmen­nuksen Howspacesta Digiaa­mu­kahvien sivulta lisät­tävien kalen­te­ri­mer­kin­töjen kautta. Kalen­te­ri­mer­kinnät on lisätty myös tämän sivun loppuun.

to 19.1. klo 8.30–9.00 — Digipe­da­go­giikka ja opettajien pedago­ginen valmennus
Ensim­mäisen digiaa­mu­kahvien aiheena on digipe­da­go­giikka ja keväällä Kareliassa toteu­tettava pedago­ginen valmennus. Tilai­suuden fasili­toivat Minna Rokkila ja Anna-Riitta Mikkonen.

to 16.2. klo 8.30–9.00 — Digivision pilotti Kareliassa
Toisten digiaa­mu­kahvien aiheena on Digivision pilotti Kareliassa. Kahveilla puhutaan Karelian osallis­tu­mi­sesta Digivision pilot­ti­vai­heeseen. Tilai­suuden fasilitoi Mervi Lätti.

to 23.3. klo 8.30–9.00 — Oppimi­sym­pä­ris­töjen hyödyn­tä­minen Kareliassa
Maaliskuun digiaa­mu­kah­veilla käydään läpi esimerkkejä uusien oppimi­sym­pä­ris­töjen hyödyn­tä­mi­sestä Kareliassa.

to 6.4. klo 8.30–9.00 — Opiskelun ja oppimisen järjes­telmät & verkko­ym­pä­ristöt
Näillä digiaa­mu­kah­veilla keskus­tellaan Kareliassa opiskeluun ja oppimiseen liitty­vistä järjes­tel­mistä ja verkko­ym­pä­ris­töistä. Tilai­suu­dessa esitellään kokonai­suutta sekä järjes­telmien ja ympäris­töjen suhteita toisiinsa. Tilai­suuden fasili­toivat Mervi Lätti ja Minna Rokkila.

to 11.5. klo 8.30–9.00 — Oppimi­sym­pä­ris­töjen hyödyn­tä­minen Kareliassa
Kevään viimei­sillä digiaa­mu­kah­veilla keskus­tellaan lisää Karelian uusien oppimi­sym­pä­ris­töjen hyödyn­tä­mi­sestä.

Pedago­gical skills training and digital morning coffee meetings

Karelia’s teachers were asked about the use of educa­tional techno­logies and the needs for developing digital pedago­gical skills in a survey last spring. From the answers it was possible to highlight three things:

1. Sharing experiences with peers is important when adopting new technology to support teaching.

2. Pedago­gical utilization of digital tools supports student learning.

3. Teachers themselves are active in increasing their knowledge of digital tools.

In addition to these, in recent years Karelia has become more familiar with lots of new tools, learning environ­ments, facilities and methods. All this has encou­raged to organize pedago­gical skills training in Karelia.

In spring 2023, there is a 9‑part training organized by the “Tulevai­suuden työ” project. It will cover various themes related to the digitization of teaching emerging from the afore­men­tioned survey.

How the training will be organized?

To participate the training, you have to register to the Howspace-site of the training. The training is carried out during spring months and usually on Thursday mornings in face-to-face workshops. Events usually last 1.5 hours. Before the workshops you should work on the Howspace platform. It is important, because in the workshops we assume that the partici­pants have familia­rized themselves with the content and joined discus­sions in Howspace before the workshop. In some cases the work done in Howspace could be more important than the workshops.

Partici­pation in this training is voluntary. The experts in each topics are Karelia staff. Some of them are developer teachers (kehit­tä­jä­opet­tajat) of the Tulevai­suuden työ ‑project and some are other teachers, who are already familiar with the topic.

The content of the upcoming sections are always opened a couple of weeks before the upcoming workshop. Once they are open, they are public to regis­tered users at least until the summer.

All the trainings are designed with the teacher’s work in mind, but other Karelia personnel are also very welcome to join. Anyone can participate in the sections that interest them, and partici­pation in one section does not require partici­pation in any other section. The most important thing is that we can share our experiences with each other, increasing our pedago­gical expertise together.

Schedules

Trainings are organized in a digital learning environment in such a way that each section is also accom­panied by a workshop, which is organized as an atten­dance event.

Thu 9.2.    at 8:30–10       Using learning design in planning education

Tue 21.2.    at 8:30–9       New forms of working life coope­ration, pre-discussion in Howspace live

Thu 23.2.   at 8:30–9:30  New forms of working life coope­ration, workshop

Thu 16.3.    at 8:30–10      AR in teaching

Thu 30.3.   at 8:30–10      New possi­bi­lities in video production at Karelia

Thu 13.4.    at 8:30–10      Podcasts

Thu 27.4.   at 8:30–10      Using VR content in training

Thu 4.5.     at 8:30–10      Scenario tool in Thinglink

Thu 16.5.    at 8:30–10      Facili­tation of online learning

Thu 25.5.   at 8:30–10      Common principles of Karelia pedagogy

As a Karelia staff member, you can register for pedago­gical training at https://pedagoginen-valmennus.in.howspace.com. When regis­tering, you are required to have an email address ending with “@karelia.fi”.

More infor­mation: https://pedagoginen-valmennus.in.howspace.com  (register first)

More detailed infor­mation about the contents of the themes will be updated in Howspace-platform during January 2023.

Digital morning coffee meetings

Digital morning coffee meetings are also connected to the training package. They are discussion sessions organized by Tulevai­suuden työ- and Digivisio 2030-projects. At digital morning coffee meetings we discuss current issues related to the development of Karelia’s pedagogy. You are free to come to the meetings to ask questions and discuss the theme. The content of the events will be specified closer to the event in Intranet on the Peda-akatemia-site and on the Howspace-platform of the pedago­gical training.

You can participate in the events via Teams links. You can find the teams links on the intranet calendar. The calendar-files can be also added via the pedago­gical training Howspace-platform (Digiaa­mu­kahvit » Yleistä ‑site in top menu).

Schedule:

Thu 19.1. at 8:30–9:00 — Digital pedagogy and pedago­gical training of teachers
The topic of the first meeting is digital pedagogy and how the pedago­gical training will be imple­mented in Karelia in the spring. The event will be facili­tated by Minna Rokkila and Anna-Riitta Mikkonen.

Thu 16.2. at 8:30–9:00 — Digivisio pilot in Karelia
The subject of second digital morning coffee meeting is the Digivisio pilot in Karelia. We chat about Karelia’s partici­pation in Digivi­sio’s pilot phase. The event will be facili­tated by Mervi Lätti.

Thu 23.3. at 8:30–9:00 — Utilization of learning environ­ments in Karelia 1
In March we discuss examples of the use of new learning environ­ments in Karelia.

Thu 6.4. at 8.30–9.00 – Study and learning systems & online environ­ments
What kind of learning-related systems and online environ­ments (Moodle, Peppi, Howspace, Eduplan etc…) we have in Karelia and how they are related to each other? The event will be facili­tated by Mervi Lätti and Minna Rokkila.

Thu 11.5. at 8:30–9:00 — Utilization of learning environ­ments in Karelia 2

In May we go through more examples of the use of new learning environ­ments in Karelia.

Kalen­te­ri­mer­kinnät

Voit lisätä tilai­suudet kalen­te­riisi alla olevista linkeistä.

Pedago­gisen valmen­nuksen työpajat:

Digiaa­mu­kahvit