Blogi

  • Video: Oppimisen tulevaisuuden trendit Karelia 30 -areenassa

    Tulevaisuuden työn asiantuntijat vierailivat maaliskuussa Karelia 30 -areenan avausjaksossa. Mikko Hyttinen, Minna Rokkila sekä hankkeessa maaliskuun alussa aloittanut Risto Salminen tekivät katsauksen Tulevaisuuden työ -hankkeen toimiin ja kertoivat kokemustensa perusteella näkemyksiään oppimisen tulevaisuuden trendeistä.

    Katso koko jakso alta.

    https://www.youtube.com/embed/noENcfvJblU
  • Podcast-pedagogiikalla monipuolisuutta ja vaihtelua opetukseen ja oppimiseen

    Podcastit ovat ääniohjelmia, joita julkaistaan internetissä. Podcasteissa keskustellaan erilaisista aiheista, kuten perinteisissä radio-ohjelmissa. Yleensä keskusteltavat aiheet ovat ajankohtaisia ja niihin liittyy usein tarinallisuus. Erilaiset tarinat herättävät kuuntelijoiden mielenkiinnon ja saavat heidät kuuntelemaan podcastia ja sitoutumaan sen sisältöön.

    Podcastit voivat olla yhden henkilön pitämiä lähetyksiä tai monesti niissä on mukana useampi henkilö, joista yksi toimii keskustelun vetäjänä ja muut tuovat esille mielipiteitään käsiteltävästä aiheesta. Livepodcasteissa lähetystä kuunnellaan reaaliajassa samaan aikaan kun sitä tehdään. Tällainen livelähetys voi olla seurattavissa esimerkiksi verkkosivulla tai Youtubessa. Podcast voi olla myös tallenne, jolloin keskustelu on nauhoitettu etukäteen ja jaettu myöhemmin kuunneltavaksi. Myös livepodcastien nauhoittaminen ja jakaminen on tavallista.

    Videoilla ja tarinoilla lisää mielenkiintoa sisältöön

    Podcastista saa monipuolisemman, jos siihen lisää myös videokuvaa. Kuuntelijat näkevät keskustelijat ja koko keskustelutilanteen, sekä siihen liittyvän ympäristön. Videoihin pystytään lisäämään mukaan myös asiaa havainnollistavia visuaalisia elementtejä. Videon taustalla voi esittää esimerkiksi asiaa havainnollistavia kuvia tai diaesityksiä. Videolta on nähtävissä myös podcastiin osallistuvien henkilöiden reaktiot sekä ilmeet ja eleet.

    Tarinallistaminen koukuttaa ja sitouttaa kuuntelijoita. Kuten sadut ja kirjat tempaavat mukaansa mielenkiintoisilla ja jännittävillä juonenkäänteillä, myös podcasteissa kuuntelijoiden mielenkiintoa herätetään tarinoilla. Opetuksessa parhaiten mieleen jäävät aina opettajien kertomat tarinat ja esimerkkitapaukset opiskeltaviin aiheisiin liittyen. Mieleenpainuvimpia ovatkin olleet aina niiden opettajien luennot, jotka ovat olleet innostavia tarinankertojia ja osanneet kuvittaa ja sanoittaa luentoaan. Nämä tarinat ja esimerkit muistuvat mieleen vielä opiskelun jälkeenkin, jolloin myös käsitelty asia palautuu mieleen.

    Podcasteissa huomiota tulee kiinnittää äänen käyttöön. Vaihtelevalla äänenkäytöllä saa tekstiä elävöitettyä. Monotonista käsikirjoituksen lukemista kannattaa välttää. Äänenkäyttöä podcasteissa kannattaakin harjoitella niin, että siitä tulee luontevaa ja sujuvaa. Tällöin podcastin kuunteleminen on myös kuuntelijalle mieluisampaa ja kuulijaystävällisempää.

    Podcast-pedagogiikkaa ja pedacasteja

    Podcasteja kuunnellaan ja kuuntelemalla opitaan. Podcastien käyttäminen opetuksessa soveltuukin hyvin sellaisille oppijoille, jotka oppivat parhaiten kuuntelemalla. Podcastit monipuolistavat ja tuovat vaihtelua opetukseen ja oppimiseen muiden kurssilla käytettävien pedagogisten ratkaisujen lisäksi. Jos podcasteja käytetään opetuksessa, voidaan yleisesti puhua podcast-pedagogiikasta. Tällöin oppimisen kohteena olevaa asiaa käsitellään podcasteissa ja opiskelijat oppivat tarvittavan asian podcastien sisällöstä.

    Podcasteja voidaan käyttää myös tukena erilaisissa pedagogsissa malleissa, kuten käänteisessä opetuksessa (flipped classroom). Tällöin opiskelijat kuuntelevat opetukseen liittyvät podcastit etukäteen ja opettajan kanssa syvennetään aihetta lisää oppitunneilla. Podcasteissa voidaan käsitellä myös opettamista ja oppimista käsitteleviä aiheita. Näissä pedacasteissa keskitytään pedagogiikkaan ja opetukseen liittyviin kysymyksiin esimerkiksi podcastien hyödyntämiseen opetuksessa.

    Erilaisia tapoja hyödyntää podcasteja opetuksessa

    Opetuksessa podcasteja voidaan hyödyntää monella eri tavalla ja jokainen voi miettiä omaan opintojaksoonsa ja aiheeseensa sopivan tavan. Podcast voi toimia kurssilla esimerkiksi mielenkiinnon ja motivaation herättäjänä opiskelijoille. Podcasteja voidaan käyttää aiheen esittelyyn, asian syventämiseen, palautteen antamiseen, asioiden yhteenvetoon tai vaikka lisäaineistona opintojaksolla. Podcastit voivat parhaimmillaan motivoida opiskelijoita ja innostaa heitä oppimaan aiheesta lisää.

    Aiheen syventämiseen esimerkiksi asiantuntijoiden haastattelut ovat oiva keino tuoda lisää syvyyttä. Opiskelijat voivat kuunnella podcastin ja tehdä siitä muistiinpanoja sekä siihen perustuvia oppimistehtäviä. Podcasteissa olevia keskusteluita voidaan jatkaa yhdessä opettajan kanssa oppitunneilla.

    Podcasteilla saadaan opintojaksoille tuotua helposti työelämänäkökulmaa. Esimerkiksi haastattelemalla podcastissa työelämässä toimivia alan asiantuntijoita, jotka kertovat omista kokemuksistaan opiskeltavasta aiheesta sekä sen soveltamisesta omassa työssään. Podcastejä voidaan hyödyntää opintojaksojen lisäksi myös työelämälle tarjottavissa pienemmissä mikro-oppimiskokonaisuuksissa.

    Neljä esimerkkiä podcastien hyödyntämisestä

    Seuraavana on esitetty neljä esimerkkiä podcastien pedagogisesta hyödyntämisestä opetuksessa lähtien liikkeille yksinkertaisimmasta tavasta. Kaikkia alla olevia esimerkkejä voidaan monipuolistaa ottamalla niihin mukaan myös videokuva.

    Esimerkki 1: Luennon nauhoittaminen ja tarinallistaminen

    Yksinkertaisimmillaan podcastina voi toimia opettajan laatima ääninauhoite omista luennoistaan. Tällöin opettaja laatii omat luentonsa helposti kuunneltavaan ja sopivan mittaisiin nauhoitettuihin äänitallenteisiin. Nämä tallenteet voidaan sitten jakaa opiskelijoille eri ympäristöissä, kuten Moodlessa tai Youtubessa. Luentojen tallentamisessa kannattaa kiinnittää huomiota sisällön kertomiseen, tarinallistamiseen sekä kuvittamiseen erilaisin mielenkiintoisin esimerkein. Kaikista kurssin luennoista saa nauhoitettua podcast sarjan.

    Esimerkki 2: Asiantuntijahaastattelu

    Jos podcastilla halutaan syventää kurssilla tai luennolla käsiteltyä aihetta, voidaan podcastina nauhoittaa asiantuntijahaastattelu. Opettaja voi haastatella tai keskustella kurssin aiheeseen liittyen asiantuntijaa ja tarjota podcastia opiskelijoille syventämään ja monipuolistamaan kurssimateriaalia. Tällä tavoin saadaan helposti integroitua työelämänäkökulmaa opintojaksoille. Opiskelijoille voidaan antaa tehtäväksi kuunnella podcastit ja tehdä niihin liittyen esimerkiksi oppimistehtäviä. Podcastiin voi ottaa myös useamman asiantuntijan, jolloin keskusteluista saa vielä monipuolisemman.

    Esimerkki 3: Yhteistoiminnallinen podcast

    Opiskelijoiden sitouttaminen mukaan podcastiin ja asian keskusteluun yhdessä asiantuntijan kanssa. Otetaan opiskelijat mukaan podcastiin keskustelemaan opettajan ja asiantuntijan kanssa. Opiskelijoille annetaan tehtäväksi perehtyä aiheeseen sekä toimia mukana keskustelussa asiantuntijan tai työelämän edustajan kanssa. Opettaja voi olla mukana keskusteluissa, toimia podcastin juontajan tai toimia molemmissa rooleissa. Tämä podcastien käyttötapa aktivoi opiskelijoita passiivisen kuuntelun sijasta, sekä tukee yhteistoiminnallisen oppimisen muotoa.

    Esimerkki 4: Podcastit tehtävänä opiskelijoille

    Lisää haastavuutta podcastien käyttöön voidaan lisätä sillä, että annetaan podcastien tekeminen opiskelijoille oppimistehtäväksi. Opiskelijat suunnittelevat ja toteuttavat podcastin annetusta aiheesta. Opiskelijat tutustuvat aiheeseen, etsivät haastateltavan tai keskusteluun osallistuvat henkilöt, opettelevat teknologian käytön, sekä toteuttavat podcastin ja julkaisevat sen. Opiskelijoiden rooli on toimia haastattelijan lisäksi asiantuntijana mukana keskustelussa. Tämä tuo lisää vaatimusta ja vastuuta oppimiseen sekä vaatii aiheisiin paneutumista ennakolta.

    Oppimistehtävinä tehdyistä podcasteista voidaan käydä lisää keskustelua opettajan johdolla oppitunneilla ja opiskelijat voivat oppia myös toistensa tekemistä podcasteista. Aiheen lisäksi opiskelijat oppivat teknologian käytön, mikä puolestaan voi tuoda uutta mielenkiintoa ja motivaatiota opiskeluun.

    Podcasteilla jaetaan hankkeissa syntynyttä osaamista

    Podcastit ovat hyvä keino myös hankkeissa syntyneen osaamisen jakamiseen suuremmalle yleisölle. Esimerkiksi Digi2Market hankkeessa nauhoitettiin Kareliassa 4 podcastia eri aihealueisiin liittyen. Näistä 2 liittyi keskeisesti myös Tulevaisuuden työ hankkeessa tehtävään kehittämistyöhön. Ensimmäisessä näistä käsiteltiin oppimista teknologioiden avulla ja toisessa ajatuksia XR teknologioista ja tulevaisuudesta.

    Nämä nauhoitetut podcastit voidaan julkaista eri kanavissa, jolloin ne tavoittavat suuremman yleisön. Podcastit tuovat hankkeissa vaihtelua perinteisiin kirjoitettuihin julkaisuihin nähden. Podcasteja voidaan hyödyntää myös osana kirjoitettua julkaisua, jolloin julkaisusta saadaan monipuolisempi.

    Podcast-laitteita hankittu opetuksen käyttöön

    Tulevaisuuden työ hankkeessa on hankittu helppokäyttöiset podcast laitteet opettajien käyttöön. Näillä helposti siirrettävillä ja kannettavilla laitteilla saadaan podcasteja tehtyä eri paikoissa ja oppimisympäristöissä niin oppilaitoksissa kuin työpaikoilla. Näitä laitteita voivat hyödyntää myös opiskelijat opiskeluprojekteissaan.

    Mihin sopii ja mitä tekeminen vaatii?

    Podcastit sopivat kaikille opintojaksoille ja kaikkiin aiheisiin. Hyvä kuitenkin miettiä ja suunnitella podcastien pedagoginen käyttötarkoitus ennen tekemistä. Toimiiko se esimerkiksi lisämateriaalina, asian syventämisessä, johdantona aiheeseen vai oppimistehtävänä. Mietittävä on myös, miten podcast tukee opintojakson osaamistavoitteiden saavuttamista?

    Podcastien tekeminen vaatii jonkin verran teknistä osaamista. Podcast-laitteisto pitää laittaa esimerkiksi käyttövalmiiksi siinä paikassa, jossa podcast nauhoitetaan. Lisäksi pitää opetella laitteiden käyttäminen. Laitteiston käyttöä kannattaa harjoitella ennen varsinaisen podcastin nauhoitusta.

    Mikko Hyttinen, lehtori
    Karelia-ammattikorkeakoulu

  • CCA-menetelmä yksinkertaistaa monimutkaisten ongelmien ratkaisuprosessia

    Korkeakoulutetuilta edellytetään osaamista toimia kiihtyvien taloudellisten ja teknologisten muutosten kompleksisessa maailmassa. CCA on ongelmanratkaisumenetelmä, joka auttaa jäsentämään tällaisia uusia ongelmia, ja kehittämään niihin ratkaisuja ilman, että kaikki tieto on yhden asiantuntijan päässä.

    Heikki Immonen, Karelia-ammattikorkeakoulu 11.1.2021

    CCA-pähkinänkuoressa

    CCA, eli cross-consistency assessment on brittiläisen Tom Ritcheyn kehittämä menetelmä, missä vertaillaan erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen keskinäistä yhteensopivuutta. Menetelmän avulla voidaan merkittävästi pienentää erilaisten vaihtoehtojen vertailuun ja analyysiin käytettävää aikaa kompleksisissa ongelmanratkaisutilanteissa. Kun CCA-menetelmää on kerran käytetty joukolle ratkaisuvaihtoehtoja ja ongelmaskenaarioita, voidaan tulevissa analyyseissa keskittyä vain keskenään yhteensopiviin vaihtoehtoihin.

    CCA kehittyi täydentämään morfologisen analyysin menetelmää

    CCA kuuluu menetelmänä yleisen morfologisen analyysin (general morphological analysis, GMA) menetelmäkokonaisuuteen. GMA:n kehittäjänä pidetään edesmennyttä sveitsiläistä tähtitieteilijää Fritz Zwickyä. GMA:n perusajatus on pilkkoa monimutkainen ongelma pienempiin osasiin ja tarkastella jokaisen osaongelman eri arvoja erikseen ja sitten yhdessä. Tämän tarkastelun ansiosta koko ongelman mahdollisten ratkaisujen määrä kasvaa tähtitieteelliseksi.

    Useita vuosikymmeniä Zwickyä myöhemmin, erityisesti Ruotsissa uraa tehnyt Tom Ritchey laajensi GMA:ta CCA:n avulla. CCA:n avulla tähtitieteellisten ratkaisukombinaatioiden määrää voidaan karsia, poistamalla analyysistä ne ratkaisukombinaatiot, joissa on keskenään yhteensopimattomia osaratkaisuja.

    Ritchey on hyödyntänyt CCA:ta ja GMA:ta mm. riskianalyysissä erilaisiin kansallisiin turvallisuusstrategioihin liittyen.

    CCA:n sovellusalueet

    CCA toimii hyvin työkaluna tilanteissa, joissa ratkaistava ongelma voidaan pilkkoa moneen osaongelmaan ja jokaiselle osaongelmalle on löydettävissä monenlaisia erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Yksinkertainen esimerkki tästä on perheloman suunnittelu, jossa ongelma voidaan pilkkoa vaikkapa neljään osaongelmaan:

    -Minne matkustetaan?
    -Missä yövytään?
    -Mitä tehdään?
    -Millainen on lomaviikon sää?

    Muita vastaavia esimerkkejä ovat esimerkiksi erilaisten monimutkaisten tuotteiden kuten autojen tai talojen tai palveluiden suunnitteluhaasteet.

    Alkavan yrittäjän rahoitusvaihtoehdot ovat yksi arkinen esimerkki kompleksisesta ongelmanratkaisutilanteesta. Erilaiset rahoitusvaihtoehdot voivat sulkea toisiaan pois, ja jokaisella vaihtoehdolla on omia rajoituksia ja vaatimuksia mm. suhteessa hakijayrityksen ikään ja liikevaihtoon. Tämän vuoksi oikean ratkaisun valinta edellyttää CCA:n kaltaista analyysiä, missä karsitaan pois keskenään yhteensopimattomat vaihtoehdot, ja voidaan keskittyä vain todellisuudessa mahdollisiin rahoitusvaihtoehtoihin.

    CCA:n työvaiheet

    CCA:n käyttö osana GMA:ta voidaan jakaa neljään päävaiheeseen:

    1. Ongelman pilkkominen osiin
    2. Vaihtoehtojen lisääminen jokaisen osaongelman alle.
    3. Vaihtoehtojen keskinäisen yhteensopivuuden analyysi

    Vaihe 1: Ongelman pilkkominen osiin Vaiheessa yksi iso monimutkainen ongelma pilkotaan järkeviin osaongelmiin. Perhelomaesimerkissä ongelma pilkottiin neljään osaan, jotka on esitelty kuvassa 1. ”Sää” on yksi osaongelma, koska lomasää vaikuttaa merkittävästi lomakokemukseen.

    Kuva 1. Osaongelmiin pilkottu perheloman suunnitteluongelma

    Vaihe 2: Vaihtoehtojen lisääminen jokaisen osaongelman alle Seuraavaksi jokaisen osaongelman alle lisätään erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Kuvassa 2. on esitetty morfologinen taulu, johon on lisätty erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Ratkaisuvaihtoehtojen määrää ei ole rajattu.

    Kuva 2. Ratkaisuvaihtoehtojen lisääminen.

    Vaihe 3: Vaihtoehtojen keskinäisen yhteensopivuuden analyysi

    Prosessin tässä vaiheessa käydään läpi jokaisen osaongelmaparin ratkaisuvaihtoehtojen keskinäinen yhteensopivuus, eli varsinainen CCA-vaihe. Esimerkiksi ratkaisuvaihtoehto ”Lahti” on yhteensopiva ratkaisuvaihtoehtojen ”Teltta”, ”Hotelli” ja ”Hostelli” kanssa, mutta ei ”Purjevene”, koska Lahdesta ei löydy (oletettavasti) purjevemajoitusta. Muita yhteensopimattomia ratkaisuvaihtoehtoja Lahden kanssa on esimerkiksi ”Huvipuisto”, koska Lahdesta ei löydy huvipuistoa.

    Vaihe 4: Kokonaisten ratkaisuvaihtoehtojen muodostaminen käyttäen vain keskenään yhteensopivia osaratkaisukombinaatioita Viimeisessä vaiheessa analysoitua ongelma- ja ratkaisuvaihtoehtokokonaisuutta käytetään sellaisten ratkaisukokonaisuuksien muodostamiseen, jotka ovat keskenään yhteensopivia. Esimerkiksi, jos perheloman suunnittelija päättää, että matkakohteeksi valitaan Lahti, pienenee muiden ratkaisuvaihtoehtojen määrä tämän valinnan perusteella. Kuvassa 3. on esitetty mahdolliset ratkaisuvaihtoehdot, tilanteessa, jossa perheloman suunnittelija on kiinnittänyt yhden ratkaisuvaihtoehdon ”Lahti”.

    Kuva 3. Supistunut ratkaisuvaihtoehtojen määrä.

    Jos perheloman suunnittelija tekee toisen valinnan päättämällä, että aktiviteetiksi valitaan retkeily (ml. päiväretket) rajautuu yhteensopivien ratkaisuvaihtoehtojen määrä entisestään, koska retkeily ei ole yhteensopiva sadesään kanssa. Katso kuva 4.

    Kuva 4. Edelleen supistettu ratkaisuvaihtoehtojen määrä.

    CCA asiantuntijan työkaluna

    CCA on menetelmänä alihyödynnetty monilla aloilla. Erityisesti digitaalisten työkalujen avulla CCA:sta voi kehittyä tärkeä työkalu A. monimutkaisten ongelmien analyysissä, ja B. hajallaan eri puolilla olevan tiedon yhteen saattamiseen.

    Tämä artikkelin kirjoittajan tarkoituksena on soveltaa digitaalista CCA:ta erityisesti yrittäjyyskasvatuksessa ja alkavan yrittäjän tukipalveluverkoston kehittämisessä. CCA:n avulla monen eri rahoittajan ja yritysneuvojan ja yrittäjyyden opettajan tiedot voidaan tuodaan yhteisen analyysin piiriin.

    Lähteet

    Ritchey, T. (n.a.). Fritz Zwicky, Developed General Morphological Analysis, https://www.swemorph.com/zwicky.html

    Ritchey, T. (2015). Principles of cross-consistency assessment in general morphological modelling. Acta Morphologica Generalis, 4(2). Saatavilla: https://www.swemorph.com/pdf/amg-4-2-2015.pdf

  • Työpaja VR teknologioista opetussuunnitelmavastaaville

    Tulevaisuuden työ hankkeessa kehitetään uusia oppimisympäristöjä ja niihin liittyvää pedagogiikkaa. Jos oppimisympäristöjä ei oteta käyttöön, ei niiden kehittämisestä ole juuri hyötyä. Hankkeessa tavoitteena on jalkauttaa osaamista uusista oppimisympäristöistä, teknologioista ja pedagogiikasta Karelian opettajille kehittäjäopetta- sekä opettajalta opettajalle mallin mukaisesti. Tarkoituksena on saada uudet teknologiset ratkaisut sekä kehitetyt Lab ympäristöt opettajien käyttöön.

    Karelia-ammattikorkeakoulussa ollaan parasta aikaa kehittämässä opetussuunnitelmia.  Tulevaisuuden työ hankkeen tavoitteena on, että hankkeessa kehitettävät uudet oppimisympäristöt, teknologiat sekä pedagogiikka huomioidaan myös opetussuunnitelmien kehitystyössä.

    XR teknologiat

    XR teknologioilla tarkoitetaan kattokäsitteenä yhteisesti VR (virtuaalitodellisuus), AR (lisätty todellisuus) ja MR (yhdistetty todellisuus) teknologioita. Näillä teknologioilla voidaan esimerkiksi simuloida todellisia työelämän oppimistilanteita ja luoda katsojille todentuntuisia oppimiskokemuksia erilaisista ilmiöistä.

    Työpaja

    Tulevaisuuden työ hankkeen toimijat järjestivät opetussuunnitelmien kehittämisestä vastaaville henkilöille työpajoja hankkeen uusista oppimisympäristöistä ja teknologioista. Yksi työpaja käsitteli XR teknologioita ja kuinka niitä voisi hyödyntää opetuksessa. Työpajassa keskityttiin erityisesti virtuaaliteknologiaan (VR).

    Työpajan tarkoituksena oli tarjota opetussuunnitelmien kehittämisestä vastaaville tietoa ja ideoita eri mahdollisuuksista, miten VR teknologiaa on hyödynnetty opetuksessa sekä työelämässä tällä hetkellä. Työpajassa esiteltiin osallistujille yleisesti mitä XR teknologiat ovat, miten niitä on hyödynnetty opetuksessa sekä työelämässä. Lopuksi testattiin VR laseja erilaisten sisältöjen avulla.

    Työpajassa käytetyt VR lasit.
    Hard Skills ja Soft Skills

    Työpajassa VR teknologiaa lähestyttiin erityisesti Hard skills ja Soft Skills jaottelun kautta. Hard skills eli teknisten taitojen opiskelua VR teknologian avulla havainnollistettiin Voimatelin ja Ponssen virtuaalisista harjoituksista laadituilla videoilla (mastoon kiipeämisharjoitus ja virtuaalinen poistumisharjoitus). Soft Skills eli pehmeiden taitojen (esimerkiksi vuorovaikutus, kokemuksellisuus, kohtaaminen, jne.) opiskelua havainnollistettiin esimerkiksi asiakaspalveluun liittyvillä tilanteilla. (Kela-asointi  ja Vanhempien alkoholinkäyttö lapsen silmin)

    Virtuaalimaailmat

    Työpajassa keskusteltiin myös virtuaalimaailmojen, kuten AltSpace käytöstä ja merkityksestä opetuksessa. Virtuaalimaailmoihin voidaan osallistua VR lasien avulla, jolloin kokemuksesta saadaan vaikuttavampi kuin pelkän tietokoneen ja näytön kautta osallistumisella. Virtuaalimaailmoja voidaan hyödyntää esimerkiksi kokousten tai opetusten pitämiseen. Tulevaisuudessa myös metaversen rooli sosiaalisessa kanssakäymisessä, oppimisessa ja opetuksessa tulee kasvamaan.

    Mihin sisältöihin VR teknologia soveltuu

    Tiivistetysti työpajasta VR teknologian käyttöä kannattaa miettiä mihin sisältöihin se sopii. VR teknologia sopii esimerkiksi vaarallisten ja haasteellisten tilanteiden kokemiseen ja harjoitteluun autenttisessa ympäristössä. VR teknologian avulla päästään paikkoihin, joihin ei normaalisti tai helposti päästä. Esimerkkejä tällaisista ovat muun muassa tulipalot, pelastustoiminta ja yrityskierrokset toisissa maissa.

    VR teknologian käyttö soveltuu myös kalliiden ja paljon resursseja vaativien tilanteiden harjoitteluun simulaatioiden avulla. Tällaisia ovat esimerkiksi lentosimulaatiot ja tuotantotilojen alasajot vaaratilanteissa. VR teknologia soveltuu hyvin myös vuorovaikutustilanteiden simulointiin asiakaspalvelussa, asiakas- ja potilastyössä sekä ihmisten kohtaamisiin liittyvissä harjoituksissa. Esimerkiksi erilaisten asiakastilanteiden harjoittelu kaupan asiakaspalvelussa, rekrytoinnin harjoittelu tai haastavan asiakkaan kohtaaminen.

    Pohdittavaksi osallistujille jäi miten VR teknologiaa voisi hyödyntää oman alan opetuksessa ja miten teknologiat tulisi huomioida opetussuunnitelmien kehittämisessä?

    Mikko Hyttinen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
    Tommi Kinnunen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu

  • Kehittämistyöpajassa kartoitettiin XRlab toiminnan vaatimuksia

    XR teknologioiden hyödyntäminen opetuksessa on viime aikoina lisääntynyt paljon. Tulevaisuuden työ hankkeessa on tarkoituksena kehittää ja rakentaa uusia oppimisympäristöjä Karelian kampuksille. Tätä varten hankkeessa kartoitetaan uusia sekä olemassa olevia opetusteknologioita. XR teknologioiden osalta hankkeessa ollaan kehittämässä XRlab -tiloja molemmille kampuksille vastaamaan teknologioiden lisääntyvään käyttöön niin opetuksessa kuin työelämässäkin.

    XR teknologioita ovat virtuaaliteknologiat (VR), lisätyn todellisuuden teknologiat (AR) ja yhdistetyn todellisuuden (MR) teknologiat. Työelämässä XR teknologiat ovat yleistyneet erityisesti markkinointikäytössä sekä sellaisten asioiden simuloinnissa, jotka ovat reaalimaailmassa hankalia tai kalliita toteuttaa.

    Kehittämistyöpaja yhteissuunnittelutilassa

    XRlabin toiminnan kartoittamiseksi sekä vaatimusten määrittämiseksi hankkeessa järjestettiin kehittämistyöpaja. Työpaja järjestettiin samalla konseptilla kuin aikaisemmassa blogijulkaisussa esitelty BusinessLab työpaja. XRlab kehittämistyöpajaan kutsuttiin samaan tapaan Karelian opettajia, TKI henkilöstöä sekä työelämän edustajia. Työpajalle asetettuna haasteena oli selvittää: Millaista on XRlabin toiminta tulevaisuudessa työelämäyhteistyössä?

    Yhteisen aloituksen jälkeen työpajassa työskenneltiin pienryhmissä haasteen parissa. Haasteessa oli tarkoitus etsiä ratkaisuja erityisesti seuraaviin asioihin: 1) Millaista toimintaa ja yhteistyötä lab tiloissa tehdään tulevaisuudessa ja miksi? 2) Mitä teknologioita toimintaan tarvitaan? 3) Millainen fyysisen tilan pitäisi olla?

    XRlab työpaja järjestettiin tikkarinne kampukselle valmistuneessa uudessa yhteissuunnittelutilassa. Työpajaan oli mahdollista osallistua myös etäyhteyden välityksellä.

    XRlab kehittämistyöpaja tikkarinne kampuksella uudessa yhteissuunnittelutilassa.
    Teknologian käytöllä oltava lisäarvoa

    XR teknologian osalta on erityisen tärkeää suunnitella mihin sitä käytetään ja mitä lisäarvoa se tuo aiottuun toimintaan. Mitä lisää se tuo opetukseen tai TKI toimintaan? Teknologiaa ei pitäisi käyttää pelkästään sen vuoksi, että se on uusi ja hieno teknologia. Tilojen suunnittelua pitäisi lähteä työstämään käytön kautta. Mitä toimintaa tilassa on ja miten sitä käytetään? Esille työpajassa nousi, että VR teknologiaa on hyödynnetty jo aikaisemminkin Karelian hankkeissa.

    Ennen XRlabin toteuttamista ja laitehankintoja tulee pohtia, onko laitteita välttämätöntä ostaa vai voisiko niitä lainata. Laitteiden ja tilojen vuokraaminen myös muille kouluille tulisi olla mahdollista, eikä kaikkien koulujen kannata tehdä päällekkäistä kehittämistyötä. Täytyy varmistaa, voidaanko tehdä yhteistyötä muiden oppilaitosten ja yritysten kanssa XR laitteiden ja tilojen osalta.

    Teknologian käytön monialainen koulutustarve tiedostettiin sekä osaamistarve teknologioiden käyttöön. Monialaisuus tulisi ottaa huomioon. Esimerkiksi eri koulutusvastuu toimisi sisältöjen toteuttajana ja toinen sisällön suunnittelijana. Substanssi osaaminen sisältöön tulisi esimerkiksi sosiaalialan koulutusvastuusta ja toteutus tietojenkäsittelyn koulutuksesta. 

    Monialainen yhteiskäyttö

    Tilan tulisi mahdollistaa yhteiskäyttö eri organisaatioiden, opettajien ja opiskelijoiden kesken. XRlabin tulisi mahdollistaa eri alojen opiskelijoiden yhteistyö sekä opinnäytetöiden tekeminen teknologioihin liittyen (monialainen yhteistyö). Haasteena esille nousi eri koulutusten omat aikatalut ja opetuskurssien opetusajankohdat. Toiminnassa tulisi huomioda yhteys opetussuunnitelmiin.

    VR sisältöjen tuottaminen ja tarkastelu

    XRlabissa tulisi olla mahdollista tuottaa VR sisältöjä sekä tarkastella tehtyjä tuotoksia yhdessä yrityksen edustajien ja opettajien kanssa. Tilan tulisi palvella myös erilaisia pedagogisia ratkaisuita, kuten pienryhmätyöskentelyä. Lattiassa voisi olla tilojen eriyttämiseen liittyen tarraohjeistus.

    Labin pitäisi tukea opiskelijayrittäjyyttä ja mahdollistaa erilaisten kokeiluiden tekeminen. Lisäksi toimintana tilassa nähtiin tarve hologrammien tallennukselle ja telepresens kokeiluille sekä erilaisille tuotantomahdollisuuksille, kuten uutistuotannolle ja esittelyille.

    Teknologisia tarpeita

    Tiloissa tulisi olla tietokoneita, AR ja VR-lasit sekä syvyyskameroita. VR kokousalustat ja virtuaalimaailmat etäkokousten järkestämiseen. AR ja VR sisältöjen tuottamiseen tarvittavat ohhjelmistot. Esitysteknologiat (näytöt, tykit, tietokoneet, kaiuttimet). 5G-teknologian hyödyntäminen laitteiden tietoliikenteessä. Tilan tulisi olla viihtyisä (sohvat ja kalusteet) sekä riittävän iso ja avoin usealle osallistujalle.

    Labissa esitettävälle VR sisällölle ja sovelluksille tulisi olla tallennuspaikka, josta sisältö on helposti ja nopeasti saataville, esitettävissä sekä jaettavissa. Esille nousivat myös säilytystilojen ja tietoturvan huomioiminen sekä laitteiden huollon ja päivitysten varmistaminen.

    Teknologioiden hallinta voi vaatia koulutusta. Tämän takia erityisen tärkeää on huolehtia, että teknologioiden ja tilan käyttöön on tarjolla ohjausta ja tukea. Uuden tilan ja teknologian osalta nähtiin tarve myös uuden pedagogiikan kehittämiselle, etteivät tilat ja teknologiat jää käyttämättä.

    Kokemuksia työpajasta

    Työpaja onnistui varsin hyvin ja siitä saatiin hyvää tietoa tilassa tapahtuvasta toiminnasta sekä teknologisista vaatimuksista. Työpajassa saatiin samalla testattua juuri valmistunut yhteissuunnittelutila sekä sen teknologiset ratkaisut. Etäyhteys oli toimiva, kosketusnäyttö toi lisäarvoa työpajan esittelyssä sekä sähköinen fläppitaulu auttoi pienryhmätyöskentelyssä ajatusten kokoamisessa ja raportoinnissa. XRlab kehittämistä ja teknologisten ratkaisujen kartoitusta jatketaan vielä ennen varsinaista toteuttamista. XRlabista on tarkoitus rakentaa sellainen, että se palvelee parhaiten siellä tehtävää opetusta sekä yhteistyötä eri toimijoiden välillä.

    Mikko Hyttinen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
    Päivi Sihvo, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu

  • BusinessLab toiminnan suunnittelua työelämäyhteistyössä

    Tulevaisuuden työ hankkeessa kehitetään uusia oppimisympäristöjä vastaamaan työelämän muuttuviin vaatimuksiin. Hankkeessa on tarkoituksena toteuttaa erilaisia lab -tiloja vastaamaan näihin vaatimuksiin. Yhtenä lab kokonaisuutena Wärtsilä kampukselle rakennetaan BusinessLab oppimisympäristö.

    BusinessLabin on tarkoitus palvella erityisesti työelämäyhteistyössä tehtävää opetus- ja kehittämistoimintaa Karelian Wärtsilä kampuksella. BusinessLabissa voidaan esimerkiksi simuloida myyntitapahtumia liiketalouden koulutuksessa tai asiakaspalvelutoimintaa matkailun koulutuksessa.

    Kehittämistyöpaja

    BusinessLab kokonaisuuden kehittämiseksi hankkeessa järjestettiin kehittämistyöpaja, johon kutsuttiin Karelian opettajia, TKI henkilöstöä sekä työelämän edustajia suunnittelemaan ja keskustelemaan Labissa tapahtuvasta toiminnasta. Toimintaa lähdettiin selvittämään työpajalle asetetun haasteen kautta. Haasteena oli: Millaista on BusinessLabin toiminta tulevaisuudessa työelämäyhteistyössä? Haaste jaettiin vielä kolmeen pääteemaan, joihin vastauksia lähdettiin pohtimaan pienryhmätyöskentelyn avulla. Nämä teemat olivat:

    1) Millaista toimintaa ja yhteistyötä lab tiloissa tehdään tulevaisuudessa ja miksi?
    2) Mitä teknologioita toimintaan tarvitaan?
    3) Millainen fyysisen tilan pitäisi olla?

    Työpajan lopuksi pienryhmät esittelivät tuotoksena ja ideoista keskusteltiin yhdessä hanketoimijoiden kanssa. BusinessLab työpaja järjestettiin tilassa, johon labin on tarkoitus valmistua, jotta tuleva tila pystyttiin hahmottamaan työskentelyssä. Työpajaan pystyi osallistumaan myös Teams -yhteyden kautta.

    BusinessLab kehittämistyöpaja Wärtsilä kampuksella.
    Pedagogiset ratkaisut ja monialaisuus

    BusinessLab toiminnan osalta esille tuli laajasti erilaisia ideoita. Tilan pitäisi toimia erityisesti ryhmätyötilana ja mahdollistaa pienryhmätyöskentely. Tilan pitäisi mahdollistaa erilaisten tilanteiden simuloinnit, kuten asiakaspalvelutilanteiden harjoittelu. BusinessLabissa tulisi voida hyödyntää erilaisia pedagogisia ratkaisuja, kuten käänteitä opetusta (flipped learning). Pedagogiikan osalta esille nousi myös dialogien järjestäminen sekä opettajien yhteiskehittämisen mahdollistaminen. Monialaisuus ja ammatillisuus koettiin tärkeäksi ja sen huomioiminen pedagogisissa rakaisuissa.

    Työelämäyhteistyö ja koulutukset

    BusinessLabin tulisi mahdollistaa yritysyhteistyön tekeminen opiskelijoiden, opettajien ja työelämän edustajien kanssa. Tilasssa tulisi voida järjestää koulutusta ja erilaisia workshoppeja. Yhtenä ideana esille nousi verkkokaupan perustaminen. BusinessLabissa voisi toimia oikea verkkokauppa, johon kuuluisi verkkokaupan, myynnin, varaston ja analytiikan hoitamista.

    Teknologiat

    Teknologioiden osalta tilassa tarvittaisiin tietokoneita, näyttöjä, mobiililaitteita ja webkameroita. XR teknologiat tulisi voida kytkeä osaksi tilan käyttöä. Tilassa tulisi olla vahva langatonverkko, jotta eri teknologisia laitteita voisi käyttää ilman viivettä tai muita teknisiä ongelmia.

    Näyttöjä tulisi olla useampi, jotka mahdollistaisivat tuotosten esittämisen tai suunnittelun ryhmissä. Lisäksi toiveena oli VR lasit, konferenssimikrofonit ja 360 kamera. Kannettavien tietokoneiden langaton käyttö ja yhdistäminen tilan teknologioihin nähtiin tärkeänä.

    Esille tulleita ohjelmistotarpeita olivat muun muassa markkinoinnin automaatio-ohjelmisto chatbot ohjelmisto, verkkokauppaohjelmisto, toiminnanohjausjärjestelmä sekä projektinhallintaohjelmisto.

    Ryhmätyöskentelyä Miro -alustalla.
    Tilan jakaminen ja pelisäännöt

    Tila pitäisi pystyä jakamaan, jotta se palvelisi opetusta, koulutusta ja demokäyttöä. Tilassa tulisi olla pimennys mahdollisuus, viherkasveja sekä korkeakoulua edustavat kalusteet. Tilan tulisi tarjota ”Vau efekti” sisään tullessa.

    Tärkeäksi koettiin, että tilan käyttöön laaditaan pelisäännöt, jolloin tiedetään kuka tilaa käyttää ja milloin. Tekniikan hoitamiseen olisi hyvä olla oma henkilö ja tuki saataville sekä opettajille tulisi tarjota koulutusta teknologioiden käyttämiseen.

    Kokemuksia työpajasta

    BusinessLab kehittämistyöpajan järjestäminen onnistui hyvin ja pajasta saatiin arvokasta tietoa BusinessLab tilan kehittämistyöhön. Harmillisesti työelämän edustus työpajassa jäi varsin vähäiseksi perumisten takia. Vaikka paja suunniteltiin alun perin lähitapahtumaksi, onnistui osallistuminen ja ryhmätyöskentely hyvin myös verkon kautta. BusinessLab kehittämistä jatketaan eteenpäin ja tästä työpajasta saatiin hyvin tietoa Labbiin liittyvästä toiminasta sekä teknologisista ja pedagogisista tarpeista. Tarkoituksena on saada BusinessLabista sellainen, että se vastaa tulevaisuuden oppimistarpeisiin sekä työelämäyhteistyön järjestämiseen.

    Mikko Hyttinen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
    Päivi Sihvo, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu

  • ITK konferenssista uusia teknologisia ja pedagogisia näkökulmia oppimisympäristöjen kehittämiseen

    Oppimisympäristöihin liittyvässä kehittämistyössä olennaista on tiedon hankkiminen olemassa olevista ja tulevista opetusteknologisista ratkaisuista. Tämä tarkoittaa käytännössä tiedon hankintaa itsenäisesti tutkimalla tai sitten bechmarkaamalla muita kouluja ja organisaatioita. Erittäin hyvä mahdollisuus tiedon hankintaan ja myös päivittämiseen ovat myös aiheisiin liittyvät konferenssit, seminaarit, webinaarit ja bodcastit.

    Tulevaisuuden työ hankkeen toimijat kävivät hankkimassa osaamista ja bencmarkaamassa olemassa olevaa ja tällä hetkellä ajankohtaista opetusteknologiaa ITK konferenssissa Hämeenlinnassa. Laite-esittelyiden lisäksi seminaarissa kuultiin paljon kokemuksia opetusteknologioiden käytöstä opetuksessa eri koulutusasteilla.

    Ajankohtaiset opetusteknologiat

    Ajankohtaista tällä hetkellä opetukseen liittyvän teknologian osalta ovat muun muassa tekoäly, robotiikka, XR teknologiat, etäopetuksen mahdollistavat kamerateknologiat sekä oppimisanalytiikka. Mikä on metaversen rooli opetuksessa alkaa olla myös tällä hetkellä jo ajankohtainen kysymys.

    Etäopetuksen mahdollistavat teknologiat

    Teknologioiden laite-esittelyissä olivat paljon läsnä erityisesti etäopetukseen liittyvät teknologiat. COVID-19 pandemiasta johtuen erilaiset etäopetuksen mahdollistavat kamerat ja kaiuttimet ovat tulleet markkinoille nyt entistä laajemmin. 4k kuvanlaatu on jo arkipäivää kameroissa ja puhelimissa. Opiskelijat käyttävät älypuhelimia opiskelussa ja opetusta välitetään verkkoon luokista sekä erilaisista etäopetuksen tiloista. Yksi mahdollisuus etäopetuksen ja oppimiskokemuksen laajentamiseen on myös 360 videokuvan hyödyntäminen opetuksessa ja opetusmateriaaleissa.

    Opetuksessa teknologioiden helppokäyttöisyys on oleellista. Langattomat ja luokkaan integroitavat teknologiat helpottavat opettajan toimintaa. Esimerkiksi opettajan oman kannettavan tietokoneen yhdistäminen luokan järjestelmiin langattomasti helpottaa opettajan toimintaa. Tällöin aikaa ei mene luokan tietokoneille kirjautumiseen, päästään eroon ylimääräisistä johdoista eikä erillisiä tietokoneita välttämättä tarvita luokissa.

    XR teknologiat

    XR teknologiat, kuten virtuaaliteknologiat (VR) ja lisätyn todellisuuden teknologiat (AR) sekä näiden soveltaminen opetuskäytössä on yleistynyt eri kouluasteilla. VR ja AR teknologiaan liittyviä sisältöjä tulee saataville koko ajan enemmän. Näihin teknologioihin liittyviä sisältöjä toteuttavat koulut itsenäisesti opettajien ja opiskelijoiden kanssa. Lisäksi sisältöjä toteuttavat monet alalla toimivat yritykset ja organisaatiot. Myös hankkeissa toteutetaan monesti opetukseen liittyvää virtuaalista sisältöä opettajien ja opiskelijoiden käyttöön.

    Virtuaalimaailmoja on hyödynnetty opetuksessa jo pitkään ja esimerkiksi Second life on ollut käytössä vuodesta 2003. Nykyään virtuaalimaailmoissa, kuten AltSpacessa järjestettävään opetukseen päästään mukaan myös virtuaalilaseilla. Tällöin kokemus virtuaalimaailmasta ja opetuksesta on entistä vaikuttavampi ja todentuntuisempi. Virtuaalimaailmoja voidaan hyödyntää erityisesti etäopetuksessa, seminaareissa, tilaisuuksien järjestämisessä tai etäkokouksissa.

    Lisätyssä todellisuudessa (AR) oikeaan maailmaan lisätään tietokoneella keinotekoisesti tuotettuja elementtejä. AR teknologiaan on saatavilla eri valmistajien laseja, joilla lisätyn todellisuuden elementtejä voidaan tarkastella ja toimia niiden kanssa vuorovaikutuksessa. Lasit saattavat kuitenkin olla vielä varsin kalliit jokaisen opiskelijan hankittavaksi. AR sovelluksia voidaan tarkastella myös matkapuhelimilla, jolloin puhutaan mobiiliAR teknologiasta. Kaikilla opiskelijoilla on älypuhelimet, jolloin AR teknologiaa on varsin helppo integroida opetukseen. WebAR teknologia helpottaa AR teknologian opetuskäyttöä entisestään, koska sitä käytettäessä ei tarvitse puhelimeen ladata erillistä sovellusta AR sisällön tarkasteluun. Lisättyä todellisuutta voidaan rakentaa myös hiekkalaatikkoon ja lisätä opeteltavan asian käsittelyyn myös pelillisyyttä.

    Oppimisanalytiikka

    Oppimisanalytiikka puhuttaa laajasti eri kouluasteita. Oppiamisanalytiikasta saattaa kaikilla olla erilaisia käsityksiä siitä, mitä se ylipäätään tarkoittaa. Oppimisanalytiikassa olennaista kuitenkin on oppimiseen liittyvän datan kerääminen, sen visualisointi ja tulkitseminen. Datan analysoiminen ja sen esittäminen oppijalle auttaa oppijaa suunnittelemaan omaa opiskeluaan eteenpäin. Oppija saa tietoa esimerkiksi siitä missä on ollut vaikeuksia, mihin tehtävään on käytetty paljon aikaa tai mikä on ollut helppoa. Oppimisanalytiikka auttaa myös opettajaa suuntaamaan opetustaan enemmän sinne missä on oppimisen kannalta haasteita. Tämä auttaa opettajaa myös oppimistehtävien suunnittelussa. Oppimisanalytiikkaa on integroitu valmiiksi oppimisalustoihin ja esimerkiksi Teamssissä on valmiina analytiikkatyökaluja ja sovelluksia, joilla opiskelijan toimintaa pääsee tarkastelemaan.

    Oppimateriaalin tallennusstudiot

    COVID-19 pandemian aikana oppimateriaalien tärkeys on korostunut entisestään. Opiskelijat suorittavat kursseja paljon itsenäisesti verkossa opiskellen ja opettajille on tullut tarve laatia laadukkaita oppimateriaalija verkko-opiskeluun. Luentotallenteita saadaan nauhoitettua, editoitua ja jaettua opiskelijoille erilaisten teknologisten ratkaisujen avulla. Nauhoitetut videoluennot ovat opiskelijoiden katsottavissa ajasta ja paikasta riippumatta. Paremmista studioista löytyy esimerkiksi useampia näyttöjä työskentelyyn, laadukkaat mikrofonit, piirtoalusta ja greenscreen virtuaalisten taustojen lisäämiseen nauhoitteisiin. Myös studion äänieristyksellä on merkitystä ja siihen voidaan vaikuttaa esimerkiksi erilaisten verhojen avulla. Alla kuva Jyväskylän ammattikorkeakoulun tallennusstudiosta.

    Tulevaisuuden työ hankkeen kehittämistyössä rakennetaan XRlab tiloja molemmille kampuksille. Näissä tiloissa opettajat ja opiskelijat pääsevät käyttämään ja hyödyntämään esimerkiksi VR teknologiaa opetuksessa ja opiskeluun liittyvissä projekteissaan. Oppimateriaalin tallennusstudioita rakennetaan opettajille laadukkaiden opetusvideoiden tuottamiseen opintojaksoille. Etäopetuksen tueksi hankkeessa valmistuu MLC (Multilocation classroom) teknologialla varustetut luokkahuoneet molemmille kampuksille.

    Mikko Hyttinen, lehtori
    Karelia-ammattikorkeakoulu

  • Työelämäyhteistyötä ja haasteiden ratkaisua Siun soten kanssa verkkotyöpajassa

    Tulevaisuuden työ hankkeessa on tarkoituksena kehittää uusia oppimisympäristöjä ja työelämäyhteistyötä tukevaa pedagogiikkaa. Hankkeen avustuksella järjestettiin 17.9.2021 yhteistyötyöpaja Siun soten Tulevaisuuden sote-keskushanke ja Karelia-ammattikorkeakoulun kanssa. Työpajan tarkoituksena oli pohtia ja etsiä ratkaisuja tulevaisuuden sote-haasteisiin asiantuntija-alustusten pohjalta. Tulevaisuuden työ hankkeen osalta tarkoituksena oli toimia tilaisuuden fasilitaattorina ja etsiä uusia malleja sekä ratkaisuita työelämäyhteistyön järjestämiseksi.

    Työpaja yhteissuunnitteluprosessina

    Suunnittelussa työpajalle asetettiin tavoitteeksi saada aikaan aktiivista keskustelua toimijoiden välillä, ratkaista haasteita etukäteen annettuihin aiheisiin sekä esittää näihin haasteisiin konkreettisia ratkaisutoimenpiteitä. Lisäksi tavoitteena oli varmistaa, että suunnitelluissa pienryhmissä osallistuminen on aktiivista ja ryhmien esittämät ratkaisut saadaan dokumentoitua myöhempää käyttöä, yhteistä keskustelua sekä mahdollisia toimenpiteitä varten.

    Kuvio 1. Työpajan yhteissuunnitteluprosessi.

    Työpajan suunnittelu tapahtui Siun soten Tulevaisuuden sote-keskushankkeesta ja Karelia-ammattikorkeakoulusta nimettyjen henkilöiden yhteissuunnitteluna yhteisissä suunnitelupalaverissa ennen varsinaista työpajaa. Näissä palavereissa kartoitettiin työpajan sisältöä sekä sen järjestämistä. Työelämänedustajat pääsivät tällä tavoin vaikuttamaan työpajojen järjestämiseen ja ideointiin jo suunnitteluvaiheesta lähtien. Suunnittelussa käytiin läpi myös työpajojen fasilitointiin liittyvät asiat sekä mietittiin etukäteen työpajassa käytettävät teknologiset ratkaisut ja mihin tarpeeseen ne vastaavat. Lisäksi tehtiin tarvittavat toimenpiteet, kuten Teams kanavien perustaminen, pienryhmien ohjeistuksien laatiminen ja Jamboard alustan perustaminen.

    Työpaja verkossa Teams ympäristössä

    Yhteinen työpaja oli tarkoitus toteuttaa verkossa, joten toteutuksessa päädyttiin hyödyntämään Teams alustaa yhteisen toiminnan sekä pienryhmien toiminnan organisoimiseksi. Työpaja jaettiin neljään kokonaisuuteen, joita olivat 1. yhteinen aloitus, 2. teemakohtaiset alustukset, 3. fasilitoitu pienryhmätyöskentely sekä 4. yhteinen pienryhmätyöskentelyn tuotosten purku.

    Kuvio 2. Työpajan kulku.

    Yhteisessä aloituksessa käytiin läpi työpajan tavoitteet, toiminta työpajassa sekä esiteltiin työpajassa hyödynnettävät teknologiat. Varsinaiseen työskentelyyn lähdettiin yhteisillä asiantuntija-alustuksilla eri pienryhmissä käsiteltävistä aiheista. Alustusten jälkeen jakauduttiin kuuteen (6) eri aihetta käsittelevään pienryhmään. Työpajaan osallistujat saivat itse valita pienryhmän oman mielenkiintonsa mukaan.

    Pienryhmien teemat, joiden alla työstettiin siihen liittyvää haastetta:

    1. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen – Pohjois-Karjalan maakunnan asukkaiden keskeiset hyvinvoinnin vajeet
    2. Siun soten ensi askeleet ennaltaehkäisevässä mielenterveys- ja päihdetyössä
    3. Sote henkilöstön rooli asiakkaiden digiosaamisen tsemppaajana
    4. Ikääntyminen haaste vai mahdollisuus
    5. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut, perhekeskustoiminta
    6. Sote-integraation mahdollistuminen sote keskuksissa
    Fasilitoitua työskentelyä työpajassa

    Fasilitoitua työskentelyä varten jokaiselle pienryhmälle perustettiin oma Teams kanava. Aktiivisesta keskustelusta ja aikataulussa pysymisestä pienryhmissä vastasi erikseen nimetyt fasilitaattorit. Fasilitaattoreiden tehtävänä oli pitää yllä keskustelua aiheesta sekä ohjata sitä työpajan tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi tehtävänä oli varmistaa, että työskentelystä saatiin laadittua tehtävän mukainen dokumentaatio.

    Pienryhmien tuotosten dokumentoimiseksi hyödynnettiin Googlen Jamboard alustaa, joka on käytettävyydeltään yksinkertainen sekä mahdollistaa yhteistoiminnallisen työskentelyn. Jamboardiin laadittiin etukäteen jokaiselle pienryhmälle oma sivu, jolle ryhmä työsti omat ajatuksensa haasteiden ratkaisusta. Jamboard alusta mahdollisti myös toisten pienryhmien tuotosten seuraamisen ja vertaisoppimisen näiden tuotoksista.

    Pienryhmätyöskentelyn jälkeen ajatukset jaettiin koko ryhmälle esittämällä tuotokset yhteisesti kaikille osallistujille. Aikaa oli myös kysymyksille ja tuotosten kommentoinnille. Toiminnan arvioimiseksi ja kehittämiseksi työpajaan osallistuvilta kysyttiin työpajan jälkeen palautetta verkkolomakkeella erityisesti työpajasta, sen järjestelyistä ja teknologisten ratkaisujen toimivuudesta.

    Kokemukset pajasta ja suunnittelusta

    Kokonaisuutena yhteistyöpaja Siun soten Tulevaisuuden sote-keskushankkeen ja Karelia-ammattikorkeakoulun kanssa onnistui erittäin hyvin. Työpajassa asioita lähdettiin lähestymään kehittämisen sekä haasteiden ja niiden ratkaisemisen näkökulmasta. Haasteiden ratkaisemiksi etsittiin konkreettisia toimia ja ideoita. Työpajaan osallistui Siun sotesta ja Kareliasta yhteensä 30 henkilöä. Työpaja antoi mahdollisuuden eri toimijoille tuoda esille omat näkemyksensä ja haasteensa sekä konstruoida yhdessä näihin ratkaisuja.

    Toiminnan arvioimiseksi Tulevaisuuden työn -hanketyöntekijät havainnoivat työskentelyä työpajoissa. Lisäksi työpajaan osallistuneille lähetettiin lopuksi kysely, jolla saatiin selville, mikä oli toimivaan ja missä kehitettävää. Näitä kokemuksia käytetään hyväksi seuraavassa järjestettävässä yhteisessä työpajassa helmikuussa 2022.

    Verkossa järjestettynä työskentely oli toimivaa ja yhteistoiminallista sekä keskustelut pienryhmissä rakentavia. Palautteiden mukaan työpaja koettiin tarpeelliseksi ja hyödylliseksi. Myös työpajassa käytetty teknologia tuki työpajan toteuttamista hyvin. Työpajassa saatiin esille erilaisia näkökulmia monipuolisesti. Myös yhteistyökuvioita samasta asiasta kiinnostuneiden osallistujien kanssa syntyi. Siun soten asiantuntijoiden ja Karelia-ammattikorkeakoulun opettajien ja asiantuntijoiden välistä yhteistyötä toivottiin enemmän ja siksi työpajalle toivottiin jatkoa. Muutamat osallistujat kommentoivat tähän liittyen muun muassa ”Miten paljon yhteistä olisi, mutta miten vähän teemme yhteistyötä loppupeleissä” ja ”Meillä on valtavasti kosketuspintaa, yhteisiä tavoitteita ja mahdollisuuksia – hyödynnetään niitä”.

    Mikko Hyttinen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
    Päivi Sihvo, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu

  • Oppimisympäristöjen turvallisuusnäkökulmia
    Turvallinen opiskeluympäristö

    Ammattikorkeakoululain 31 §:ssä on säädetty opiskelijan oikeudesta turvalliseen opiskeluympäristöön. Oppimisympäristöjen tulee olla turvallisia, mutta toisaalta niiden tulee myös mahdollistaa ammattikorkeakoululain 9 §:ssä säädetyn julkisen opetuksen antaminen. Säännöksen mukaan opetus on lähtökohtaisesti julkista ja pääsyä opetusta seuramaan voidaan rajoittaa vain perustellusta syystä. Ammattikorkeakoulut voivat järjestyssäännöillä edistää järjestystä ja opiskelun esteetöntä sujumista sekä turvallisuutta ja opiskelun viihtyisyyttä. Järjestyssäännöillä voidaan antaa määräyksiä esimerkiksi liikkumisesta ja oleskelusta ammattikorkeakoulun tiloissa. Opiskelijoiden näkökulmasta oppimisympäristöjen viihtyvyys on turvallisuuden lisäksi keskeinen asia.

    Työturvallisuuslain (738/2002) tavoitteena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi. Työturvallisuuslain säännöksiä sovelletaan työturvallisuuslain 4.1,1 §:n mukaisesti myös opiskelijoiden työhön koulutuksen yhteydessä. Tällä tarkoitetaan laajasti esimerkiksi työharjoittelua, työhön rinnastettavaa käytännön opetusta, työssä oppimisjaksoa tai työelämään tutustumista, jotka tapahtuvat oppilaitoksessa tai työpaikalla (HE 59/2002 vp, s. 26). Työturvallisuuslaissa on säädöksiä yleisistä turvallisuutta edistävistä tavoitteista ja työnantajaa ja työntekijää koskevista velvollisuuksista. Lisäksi laissa on tarkempia ja yksityiskohtaisia työtä ja työolosuhteita koskevia säännöksiä esimerkiksi työpisteen ergonomiasta ja työpaikan järjestyksestä ja siisteydestä. Nämä säännökset osaltaan koskettavat myös koulujen tiloissa sijaitsevia oppimisympäristöjä.

    Tarkoitukseen sopivat menetelmät ja teknologiat

    Työturvallisuuslain 12 §:n mukaan työympäristön työtiloja, työmenetelmiä ja työssä käytettävien työvälineiden käyttöä suunnitellessa tulee ottaa huomioon niiden vaikutukset työntekijöiden turvallisuuteen. Lisäksi on huomioitava, että ne ovat aiottuun tarkoitukseen soveltuvia. Työssä saadaan käyttää 41 §:n mukaisesti vain säännösten mukaisia ja kyseiseen työhön ja työolosuhteisiin sopivia ja tarkoituksenmukaisia työvälineitä ja laitteita. Työvälineitä on käytettävä ja hoidettava asianmukaisesti. Oppimisympäristöissä käytettävien teknologioiden tulee olla turvallisia käyttää ja niiden tulee soveltua suunniteltuun ympäristössä tapahtuvaan opetukseen. Välineitä tulee huoltaa ja puhdistaa asianmukaisesti.

    Perehdyttäminen oppimisympäristöihin

    Työnantajan velvollisuutena on työturvallisuuslain 14 §:n mukaan perehdyttää työntekijä työhönsä. Työntekijä tulee perehdyttää riittävästi työhön, työpaikan olosuhteisiin, työmenetelmiin ja työvälineisiin. Perehdytystä annetaan erityisesti ennen uuden tehtävän aloittamista, työtehtävien muuttuessa sekä ennen uusien työvälineiden ja -menetelmien käyttöön ottamista. Opettajille tulisikin tarjota ohjausta ja koulutusta opetusteknologioiden sekä pedagogisten menetelmien käyttöön uusia oppimisympäristöjä käyttöön otettaessa.

    Tulevaisuuden työ -hankkeessa perehdyttämiseen vastataan erityisesti kehittäjäopettaja sekä opettajalta opettajalle -mallilla, jossa opettajat jakavat uusiin oppimisympäristöihin liittyvää pedagogista ja teknologista osaamistaan toisille opettajille. Oppimisympäristöt saattavat sijaita myös yritysten ja organisaatioiden tiloissa, jolloin myös työelämän ympäristöihin, olosuhteisiin ja teknologioihin tulisi saada asianmukainen perehdytys.

    Oppimisympäristöjen tietoturva ja tietosuoja

    Oppimisympäristöjen turvallisuuteen liittyvät osaltaan myös tietoturva ja tietosuoja -asioiden huomioiminen ja toteuttaminen lain mukaisesti. Tietosuojalla tarkoitetaan erityisesti henkilötietojen suojaa. Tietoturvalla tarkoitetaan puolestaan tietoyhteiskuntakaaren (917/2014) 3 §:n 28 kohdan mukaisesti hallinnollisia ja teknisiä toimia, joilla varmistetaan, että tiedot ovat vain niiden käyttöön oikeutettujen saatavilla, tietoja eivät voi muuttaa muut kuin siihen oikeutetut, sekä tiedot ja tietojärjestelmät ovat niiden käyttöön oikeutettujen hyödynnettävissä. Tämä tarkoittaa erityisesti tietojen luottamuksellisuuden, eheyden ja saatavuuden varmistamista. Tietoturvatoimenpiteitä ovat esimerkiksi asianmukaisen lukituksen huomioiminen tiloissa, tietojärjestelmien ja viestien salauksesta huolehtiminen sekä käyttäjien todennuksesta, palomuurista ja virustorjunnasta huolehtiminen.

    Henkilötietojen suoja

    Henkilötietojen suojaa säätelee erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston antama yleinen tietosuoja-asetus ja asetusta täydennetään kansallisesti tietosuojalailla (1050/2018). Tietosuoja-asetuksessa on säädetty henkilötietojen käsittelyn yleisistä periaatteista ja vaatimuksista. Esimerkiksi asetuksen 5 artiklan mukaisesti henkilötietoja on käsiteltävä lainmukaisesti, asianmukaisesti ja läpinäkyvästi. Käsittelyn lainmukaisuus tarkoittaa esimerkiksi sitä, että henkilö on antanut suostumuksensa henkilötietojen käsittelyyn.

    Informoinnin tulee olla läpinäkyvää, kun käsitellään henkilötietoja. Rekisteröidyllä on esimerkiksi oikeus saada tieto, että hänen henkilötietoja käsitellään ja oikeus saada pääsy häntä koskeviin henkilötietoihin. Rekisteröidyllä on asetuksen 17 artiklan mukaisesti oikeus pyytää tietojensa poistamista. Lisäksi rekisteröidyllä on oikeus olla joutumatta päätöksen kohteeksi, joka perustuu automaattiseen tietojen käsittelyyn, kuten profilointiin.

    Oppimisympäristöissä käytetään paljon erilaisia tietojärjestelmiä, ohjelmistoja, sosiaalisen median välineitä ja erilaisia opetusteknologioita. Lisäksi opetuksesta tehdään nauhoitteita, jaetaan niitä verkossa ja pidetään esimerkiksi ohjausta verkon välityksellä.  Onkin erityisen tärkeää, että oppimisympäristöissä on huomioitu tietosuojaan liittyvät vaatimukset, eikä opiskelijoiden henkilötietoihin pääse käsiksi sellaiset henkilöt, joille ne eivät kuulu. Yksityisyyden suoja on Suomen perustuslain (731/1999) 10 §:ssä jokaiselle turvattu oikeus.

    Oppimisympäristöissä käytetään lisäksi yhä enemmän uusia teknologioita, kuten tekoälyä ja oppimisanalytiikkaa. Opiskelijoita koskevassa automatisoidussa päätöksenteossa tulee huomioida henkilötietojen käsittelyyn liittyvät säännökset. Teknologioiden toiminnan turvallisuus tulee varmistaa henkilötietojen käsittelyn osalta ja loppujen lopuksi rekisterinpitäjällä on aina osoitusvelvollisuus siitä, että henkilötietojen käsittely on lainmukaisesti hoidettu.

    Mikko Hyttinen, lehtori
    Karelia-ammattikorkeakoulu

  • Oppimisympäristöihin liittyviä oikeudellisia näkökulmia ammattikorkeakoulussa
    Oppimisympäristöt ja opetuksen vapaus

    Ammattikorkeakoulujen toimintaa säätelee keskeisesti ammattikorkeakoululaki (932/2014) sekä valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista (1129/2014). Ammattikorkeakoulujen oppimisympäristöjä ei ole tarkemmin määritelty ammattikorkeakouluja koskevassa lainsäädännössä. Myöskään lakia koskevissa esitöissä ei ole otettu kantaa siihen, millaisia oppimisympäristöjen ammattikorkeakoulussa tulisi olla tai minkälaista opetusteknologiaa niiden tulisi sisältää.

    Oppimisympäristöt voidaan yleisesti ymmärtää varsin laajasti. Nimensä mukaisesti oppimisympäristöt ovat erilaisia ympäristöjä, joissa oppiminen tapahtuu tai mahdollistuu. Oppimisympäristöt voivat olla fyysisiä tai virtuaalisia tiloja, kuten luokkahuoneita tai verkkoympäristöjä. Oppimisympäristöt voivat sijaita koulun rakennuksissa, sähköisesti koulun verkossa tai työpaikoilla. Esimerkiksi koulutukseen liittyvät harjoittelut tehdään työpaikoilla ja tällöin työpaikat toimivat opiskelijoiden oppimisympäristöinä. Päätarkoituksena oppimisympäristöillä on oppimisen mahdollistaminen.

    Ammattikorkeakoululain 5 §:n mukaan ammattikorkeakoulut ovat osakeyhtiömuotoisia oikeushenkilöitä. Ammattikorkeakoulut voivat tällöin varsin itsenäisesti päättää toiminnastaan ja oppimisympäristöistään. Vapautta oppimisympäristöjen käyttöön ja soveltamiseen opetuksessa lisää lain 9 §:ssä on säädetty opetuksen vapaus. Opettajat voivat tällöin varsin vapaasti päättää, miten he erilaisia ympäristöjä käyttävät ja mitkä niistä parhaiten palvelevat oppimista ja opetusta. Tällöin on täysin mahdollista käyttää luokkahuonetta ja liitutaulua opetukseen siinä missä virtuaaliteknologialla toteutettua opetusta avattarien välityksellä virtuaalimaailmassa. Oppimisympäristöjen tulisi palvella mahdollisimman laajasti opetuksen erilaisia pedagogisia ratkaisuja sekä tukea erilaisia oppimisen muotoja.

    Ammattikorkeakoulun tehtävät, tavoitteet ja työelämäyhteistyö oppimisympäristöjen taustalla

    Ammattikorkeakoululain (932/2014) 4 §:ssä on säädetty ammattikorkeakoulun tehtävistä. Säännöksen 1 momentin mukaan ammattikorkeakoulun tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta. Korkeakouluopetusta annetaan ammatillisiin asiantuntijatehtäviin. Lisäksi ammattikorkeakoulun tehtävänä on tukea opiskelijan ammatillista kasvua.

    Ammattikorkeakouluasetuksen (1129/2014) 4 §:ssä on puolestaan säädetty tarkemmin tutkintoon johtavien opintojen yleisistä tavoitteista. Asetuksen 4 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan opintojen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on laaja-alaiset käytännölliset perustiedot ja -taidot sekä teoreettiset perusteet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijatehtävissä. Ylemmän ammattikorkeakoulun (YAMK) opintojen tavoitteet ovat asetuksen 5,1.1 §:n mukaisesti vaativammat ja opiskelijalta edellytetään laajojen ja syvällisten tietojen sekä tarvittavien teoreettisten tietojen saavuttamista. Opinnot tähtäävät siihen, että opiskelijan on mahdollista toimia työelämän kehittäjänä vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä.

    Lakia koskevan hallituksen esityksen (HE 26/2014 vp) mukaan ammattikorkeakoulujen koulutustehtävän lähtökohtana on erityisesti käytäntöön painottuva korkeakouluopetus ja koulutuksessa tulisi ensisijaisesti huomioida työelämän kehittämisen vaatimukset (HE 26/2014 vp, s. 26). Ammattikorkeakoulujen tulee lisäksi tehtäviä suorittaessaan olla ammattikorkeakoululain 6 §:n mukaisesti yhteistyössä elinkeino- ja työelämän kanssa sekä tehdä yhteistyötä suomalaisten ja ulkomaisten korkeakoulujen kanssa.

    Ammattikorkeakouluille laissa säädetyt tehtävät, opinnoille asetetut tavoitteet sekä yhteistyön vaatimus elinkeinoelämän ja toisten korkeakoulujen kanssa asettavat osaltaan vaatimuksia myös oppimisympäristöille ja niiden suunnittelulle. Oppimisympäristöjen tulisi olla sellaisia, että ne parhaiten mahdollistavat ammattikorkeakouluille laissa säädettyjen tehtävien ja opinnoille asetettujen tavoitteiden toteuttamisen.

    Oppimisympäristöjen tulisi huomioida erilaisiin lähtökohtiin perustuva opetus sekä tukea työelämän vaatimuksiin annettavaa korkeakouluopetusta. Oppimisympäristöjen tulee tällöin mahdollistaa niin teoriaopetus kuin käytännönopetus. Laadukkailla oppimisympäristöillä voidaan tukea opiskelijoiden ammatillista kasvua opetuksen ja ohjauksen lisäksi, sekä mahdollistaa opiskelijalle merkityksellisiä oppimiskokemuksia. Oppimisympäristöissä olevilla opetusteknologisilla ratkaisuilla voidaan tukea ja helpottaa oppimista ja mahdollistaa osaltaan asetuksen (1129/2014) 4 §:ssä säädettyjen opintojen tavoitteiden toteutuminen.

    Tutkimuksen ja jatkuvan oppimisen mahdollistaminen

    Ammattikorkeakoulun tehtävänä on ammattikorkeakoululain 4.2 §:n mukaan harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä edistävää tutkimustoimintaa. Tämä korostaa ammattikorkeakoulun roolia yhteiskunnallisena kehittäjänä. Tutkimustyö palvelee ammattikorkeakouluopintoja ja samalla edistää työelämää ja aluekehitystä. (HE 26/2014 vp, s. 26) Oppimisympäristöjen suunnittelussa ja kehittämisessä tulisi ottaa huomioon opetuksen lisäksi myös ammattikorkeakoulussa tapahtuva tutkimustoiminta. Tutkimustoiminta palvelee ammattikorkeakouluopetusta ja tutkimusympäristöt toimivat osaltaan myös oppisen mahdollistavina oppimisympäristöinä.

    Tehtäviään hoitaessaan ammattikorkeakoulun tulee tarjota mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen (ammattikorkeakoululaki, 4 § 2 mom.). Hallituksen esityksen mukaisesti tämä pitää sisällään muun muassa aikuiskoulutuksen, jonka kehittämisessä tulee huomioida erityisesti työelämäosaamisen ylläpitäminen ja vahvistaminen (HE 26/2014 vp, s. 26). Lisäksi ammattikorkeakouluasetuksen 4.1,1 §:n mukaan opintojen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on edellytykset oman ammattitaidon kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen. Uudet oppimisympäristöt tulisikin suunnitella niin, että ne mahdollistavat elinikäinen oppimisen ja näin ollen ottavat huomioon myös eri ikäiset ja taustaiset oppijat.

    Mikko Hyttinen, lehtori
    Karelia-ammattikorkeakoulu

  • Pienillä moduuleilla joustavuutta yrittäjyyspolulle
    Draft

    Yrittäjyyspolulla kulkeva tarvitsee monenlaista tietoa lyhyessä ajassa

    Kolmetoista vuotta alkavien yritysten parissa on opettanut minulle monenlaista. Yksi keskeisimmistä opetuksista on ollut se, että yritysidean kehittäminen ja yrityksen perustaminen on tavattoman monimuotoinen asia. Ei ole olemassa kahta samanlaista yrittäjyyspolkua. Tälle on kaksi syytä.

    Ensinnäkin, jokaisella meistä on oman näköinen tausta ja osaamispohja. Siinä missä toiselle kannattavuuslaskenta on hepreaa, on se toiselle ollut päivittäinen työkalu läpi koko uran. Toiselle taas mainoskampanjan suunnittelu ja toteutus on arkipäivää, kun jollakin toisella meistä ei ole ollut koskaan omaa some-profiilia.

    Toiseksi, äkkinäisen on helppo ajatella, että koska kaikki pyrkivät käynnistämään uuden liiketoiminnan, ovat perustamisen vaiheet ja toimet kaikille samat. Tämä on suuren mittakaavan harhaluulo. Todellisuudessa erilaiset liikeideat eroavat toisistaan vähintään yhtä paljon, kuin erilaisilla palkkatyömahdollisuudet ja ammatit. Tiekartta ja toimet fysioterapia-alan -yrityksen perustamisessa ovat hyvin erilaiset ilmalaivatehtaan perustamiseen verrattuna.

    Käytännössä siis yrittäjyyspolullaan kulkevilla on hyvin yksilölliset osaamistarpeet. Ainoa yhteinen asia kaikille ehkä on se, että osaamista olisi saatava nyt ja heti. 

    Perinteinen opintorakenne on liian raskas

    Ammattikorkeakouluopettajana ja alkavan yrittäjyyden asiantuntijana tämä perinteisen opintorakenteen ja alkavien yrittäjien tarpeiden sovittaminen on osoittautunut ongelmalliseksi. Yksi tärkeimmistä ongelmista on ollut se, että vuosien ajan ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli ohjasi kouluja suunnittelemaan ja kehittämään mahdollisimman laajoja, jopa 15 opintopisteen opintojaksoja. Yksi opintopiste vastaa laskennallisesti 27 tunnin opiskelua, jolloin 15 opintopisteen kurssin laajuus on n. 400 tuntia!

    Väistämättäkin näin suuret kokonaisuudet sisältävät paljon sellaista asiaa, joka opiskelijalla on jo hallussa. Koska useimmat alkavat yrittäjät eivät ole opiskelijoita, ei heillä ole varsinaista motivaatiota suorittaa opintopisteitä opintopisteiden vuoksi. Vain osaaminen on tärkeää. Tämän vuoksi motivaatio ilmoittautua laajoihin kokonaisuuksiin on alhainen.

    Motivaatio-ongelma näkyy jossain määrin myös yrittäjyyspolulla olevien tutkinto-opiskelijoiden keskuudessa, jotka sinänsä ovat kiinnostuneita opintopisteistä, mutta joiden aikaresurssit eivät salli laajojen täydentävän osaamisen opintojen ottamista.

    OKM:n uusi rahoitusmalli painottaa jatkuvan oppimisen tarjontaa

    Opetus- ja kulttuuriministeriön vuoden 2021 alusta voimaan astunut uusi rahoitusmalli, on rakentunut niin, että se lisää ammattikorkeakoulujen motivaatiota kehittää jatkuvan oppimisen ja avoimen amk:n opetustarjontaa.

    Jos ennen kaikkein tärkeimpiä mittareita olivat pelkästään lukuvuodessa 55 opintopistettä suorittaneiden opiskelijoiden määrä sekä tutkinnot, on ei-tutkinto-opiskelijoiden koulutusta vahvistettu uudessa mallissa voimakkaasti. Kareliassa tämä, yhdessä työelämältä saadun palautteen kanssa, näkyy siinä, että koulu on ryhtynyt tietoisesti kehittämään ketterämpää mallia tarjota jatkuvan oppimisen opintoja.

    Kokonaisuus, jonka alla on monta pientä opintojaksoa, on uusi käsite

    Uusi karelialainen ratkaisu tähän ongelmaan voi olla ns. opintokokonaisuuksien malli, missä yhden kokonaisuuden alle on koottu pienimmillään 1 opintopisteen laajuisia opintojaksoja, eli moduuleja. Yrittäjyyspolulla olevan on tällöin helppo valita vain itselle tärkeät moduulit.

    Yhdistettynä uusiin digitaalisiin oppimisympäristöihin, pienten moduulien malli voi olla ratkaisu yrittäjyyspolulla tunnistettuun ongelmaan. Laajuuksiensa puolesta 1 opintopisteen moduuli muistuttaa esimerkiksi kansainlaisopiston tarjoamia opintoja. Niitä on helppo valita omalle tarjottimelle tarpeen mukaan.

    Opetuksen suunnittelun näkökulmasta pieni moduuli on myös tervetullut uudistus, sillä se tarjoaa opettajalle mahdollisuuden keskittyä yhteen konkreettiseen taitoon tai menetelmään. Tämän fokuksen ansiosta arviointimenetelmät voivat olla juuri kyseiseen taitoon tai osaamiseen parhaiten soveltuvia, ja näin vältytään tasapäistäviltä kompromisseilta. Kun arviointimenetelmä valitaan monen taidon kompromissina, hämärtyy osaamisesta kertova signaali.

    Kohti täyteen haltuunottoon perustuvaa oppimista

    Pienet moduulit ovat minusta erityisen kiinnostavia siksi, että ne mahdollistavat nk. mastery learning -menetelmän käytön. Mastery learning -menetelmän voisi suomentaa täyden haltuunoton menetelmäksi. Termi on opetusalan uranuurtajan Benjamin Bloomin luomus. Täyden haltuunoton menetelmässä, opiskelija ei saa hyväksyttyä aiheesta X suoritusta ennen kuin hän hallitsee sen kokonaan. Normaalissa opetuksessahan opiskelija voi läpäistä opintojakson rimaa hipoen huonolla arvosanalla. Huonot suoritukset kertaantuvat, koska uusi oppi rakentuu vanhan päälle.

    Laajoissa 5+ opintopisteen opintojaksoissa sekä tasatahtiseen etenemiseen perustuvissa opintojaksoissa täyden haltuunoton menetelmää on lähes mahdoton toteuttaa. Tämä johtuu siitä, että heikkoudet yhdessä osa-alueessa estävät koko opintojakson hyväksymisen opiskelijalle, ja suoritusajat voivat venyä hyvin pitkiksi. Lisäksi täysi haltuunotto tarkoittaa eritahtista etenemistä, koska jotkut oppivat nopeammin kuin toiset. Perinteisessä opetuksessa on pakko edetä samatahtisesti, mistä aiheutuu, että jotkut oppivat sisällön vain osittain. Pienten moduulien omantahtinen eteneminen on ideaalinen ratkaisu täyteen haltuunottoon perustuvan oppimisen kannalta. Tutkimuksissa sen on myös havaittu edistävän opiskelumotivaatiota. Opettajan työaika kohdentuu niihin opiskelijoihin, jotka tarvitsevat enemmän henkilökohtaista ohjausta. Työaikaa taas vapautuu nopeaan itsenäiseen oppimiseen kykeneviltä opiskelijoilta.

    Heikki Immonen
    Kirjoittaja toimii kehittäjäopettajana Tulevaisuuden Työ -hankkeessa sekä Yrittäjyyden yliopettajana Karelia-ammattikorkeakoulussa

  • Hankkeessa harjoittelussa

    Moikka!

    Tämä blogipostaus kertoo minun eli Marjan kuulumisia parin kuukauden työssäoppimisjaksoltani hankkeessa. Opiskelen tieto- ja viestintätekniikkaa Riveria ammattikoulussa ja olen kiinnostunut robotiikasta, uusista teknologioista sekä sähköisistä palveluista. Joten tämä kyseinen Tulevaisuuden työ -hanke osuu juuri minun mielenkiinnonkohteisiini, sillä hankkeen tavoitteenahan on juuri kehittää näiden kautta nykyistä työelämäosaamista tulevaisuuden työn visioihini vastaavaksi.

    Työssäoppiminen hankkeessa aluksi mietitytti, että miten se onnistuu ja vielä tällaisena etätyöaikana ja hankkeen ollessa aika tuore. Mutta tämä miettiminen osoittautui turhaksi, sillä saimme sovittua harjoittelussa suoritettavat työtehtäväni todella sujuvasti ja saimme rakennettua sellaisen harjoittelun, joka palveli molempia osapuolia. Harjoittelussa sain omia mieleisiä projekteja, jotka vastaavat oppistavoitteisiini. Näissä projekteissa pääsin soveltamaan koulussa opittua tietotaitoa käytäntöön. Olen esimerkiksi päässyt tekemään verkkosivuja, tietokantaa, testaamaan laitteita sekä pohtimaan erilaisien työkalujen käyttöä hankkeen eri vaiheissa. Opettavaisinta on ehkä se, että olen saanut paljon pohtia itsenäisesti ratkaisuja, mutta lopulliseen ratkaisuun pääsemiseksi olen aina saanut tukea ja ohjausta hankkeesta.

    Harjoittelu ison organisaation alla toi myös sen etuuden, että pääsin tekemään yhteistyötä muiden organisaation toimintojen ja henkilöiden kanssa. Hanke on pitänyt minusta kyllä hyvää huolta ja huolehtinut, että saan kehittää osaamistani jakson aikana. Erittäin positiivista minusta on se, että tunnen kuuluvani yhdeksi hanketiimin jäseneksi. Iso kiitos tästä koko hankeporukalle!

    Terkuin Marja, harjoittelija

  • Tulevaisuuden Työ -hanke on käynnistynyt

    Korona vuosi 2020 laittoi meidät kaikki uuden eteen. Vuosi sitten keväällä koko Suomi pysähtyi, kun lähes kaikki siirtyivät etätyöskentelyyn sekä -opiskeluun. Kulunut vuosi laittoi meidät kaikki kokeilemaan rajojamme ja miettimään uutta lähestymistapaa työskentelyyn.

    Tässä vaiheessa Karelilla oli jo valmisteilla uusi Tulevaisuuden Työ -hanke, joka käynnistyi lokakuussa 2020. Hankkeessa on tavoitteena kehittää sekä Karelian oppimisympäristöjä että opetusta yhteistyössä työelämän kanssa. Erityisesti etä- ja hybridityöskentelyn kehittäminen on kiinnostavaa ja uusia mahdollisuuksia tarjoavaa.

    Tulevaisuuden työ -hanke on kolmivuotinen ja sitä rahoittavat ESR/Etelä-Savon ELY-keskus, EAKR/Pohjois-Karjalan maakuntaliitto sekä Karelia. Hankkeen tavoitteena on kolmen vuoden aikana kehittää opetusta ja Karelian oppimisympäristöjä vastaamaan tulevaisuuden työn vaatimuksia. Hanke toimii kiinteässä yhteistyössä Karelian omien TASO projektien sekä muiden Karelian hankkeiden kanssa.

    Mitä hankkeessa on sitten tarkoitus kehittää ja mitä se konkreettisesti tarkoittaa?

    Yksi näkyvä tulos tulee olemaan Karelian fyysisten tilojen kehittäminen. Molemmille Karelian kampuksille (Tikkarinne ja Wärtsilä) rakennetaan uusia oppimisympäristöjä niin, että niissä huomioidaan sekä yleisiä pedagogisia että ammatillisia & alakohtaisia vaatimuksia. Oppimisympäristöihin integroidaan uusinta opetusteknologiaa, joka mahdollistaa uusien ja monimuotoisten pedagogisten ratkaisujen käyttämisen opetuksessa.

    Lisäksi suunnitteilla on tarjota opetuksen kehittämiseen opettajien yhteissuunnittelutiloja sekä opetusmateriaalin tuotantotiloja. Tiloissa hyödynnetään uutta teknologiaa ja suunnittelun aikana tehdään yhteistyötä lähialueen työelämäkumppaneiden kanssa. Työelämäkumppaneiden osallistuminen hankkeeseen antaa kuvaa siitä, mitä tulevaisuuden työelämä vaatii ja miten voimme Karelian fyysisissä ympäristöissä ottaa tämän huomioon.

    Opettajien pedagogisten taitojen tukeminen ja uusien oppimisympäristöjen sujuva käyttöönotto on myös tärkeää. Tästä johtuen hankkeessa luodaan oma Kehittäjäopettaja-malli. Kehittäjäopettajat työskentelevät yhdessä uusissa oppimisympäristöissä ja kehittävät oman alansa opetusta kiinteässä yhteistyössä työelämän kanssa.

    Karelian neljä kehittäjäopettajaa on jo valittu ja he edustavat eri koulutusvastuita. Kehittäjäopettajat työskentelevät hankkeessa lukuvuoden ja kullakin heistä on oma opetukseen liittyvä työelämäläheinen kehittämisprojekti. Kehittäjäopettajien on tarkoitus jakaa omaa osaamistaan toisille opettajille ja erityisesti seuraavana vuonna valittaville uusille kehittäjäopettajille.

    Missä mennään ja mitä sitten?

    Tällä hetkellä on hankkeessa aloitettu tila- ja teknologiakartoitukset. Ensimmäisiä laite- ja teknologiahankintoja on jo tehty ja niitä ollaan testaamassa. Samoin Kampusten tilakartoitukset ovat edenneet ja maaliskuussa alkaa ensimmäisten yhteissuunnittelutilojen suunnittelu.

    Hankkeessa työskentelee toimijoiden lisäksi myös harjoittelijoita. Harjoittelijoiden vastuulla on ollut muun muassa hankkeen verkkosivujen luominen ja sen visuaalisen ilmeen suunnittelu. Harjoitteluun on liittynyt remontoitaviin tiloihin tilakorttien luominen sekä hankkeen erilaisiin suunnittelukokouksiin osallistuminen. Harjoittelijat ovat saaneet hyvän käsityksen siitä, mitä kaikkea hanketyöskentely sisältää. Koskaan ei voi edetä suoraviivaisesti ja aina voi tulla uusia yllätyksiä, mihin on reagoitava nopeasti. Omalla työskentelyllään harjoittelijat ovat osoittaneet sen, että heillä on taitoa ja kykyä vastata hanketyöskentelyn haasteisiin! Erityiskiitokset Marjalle ja Juusolle työpanoksesta.

    Hanke ja siinä rakennettavat uudet oppimisympäristöt tarjoavat erinomaisen alustan myös opinnäytetöiden toteutuksille sekä tarvittavalle yritysyhteistyölle. Oppimisympäristöjä ja teknologioita voidaan soveltaa monella eri alalla ja erilaisissa projekteissa. Opinnäytetöitä on tällä hetkellä suunnitteilla muun muassa Johtamisen ja liiketoiminta osaamisen sekä Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen YAMK koulutuksissa.

    Hankkeen verkkosivujen valmistumisen myötä on Karelian henkilökunnan ja työelämän yhteistyökumppaneiden helpompi seurata, mitä hankkeessa tapahtuu. Verkkosivuilta voi ottaa yhteyttä hanketoimijoihin ja ideoida yhdessä tulevaisuutta!

    Tervetuloa tekemään Tulevaisuuden Työtä!

    Minna Rokkila, opetusteknologia-asiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu 
    Mikko Hyttinen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
    Päivi Sihvo, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu